Häät vain todistajien läsnäollessa - en halua siskoani todistajaksi...
... ja tiedän, että siitä syntyy ihan järjetön raivo ja varmaan pidempiaikainen välirikko.
Mies pyytää veljensä, koska heillä on tosi hyvät välit ja ovat myös hyviä ystäviä sisarussuhteen lisäksi. Meillä sitten taas, noh, toimeen tullaan, ainakin ajoittain, koska on pakko. Eli asialliset välit voittopuolisesti.
Minä olen ajatellut pyytää todistajaksi hyvän ystäväni, en siis siskoani, vaikka tiedän että hel****I on irti. Tarviiko minun tätä mitenkään perustella tai selitellä? Olenko jotenkin kamala ihminen, jos jätän sisareni pois tästä tilaisuudesta? Olin itse hänen häissään todistajana (ja ekoissa häissä kaasona), mutta velvoittaako se minua johonkin?
Ja niin, ihan aikuisia yli 40v ollaan.
Kommentit (34)
Tuskin olet ap 40-vuotiaana niin tärkeä ihminen, että joku saa oikein raivarin, jos häntä ei ole kutsuttu todistamaan.
Vaikutat oudolta naiselta, ikäiseksesi!
Laskisin tämänkin aloituksen proven sarjaan, sillä kukaan tuon ikäinen nainen ei täältä kyselisi moista asiaa.
Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kellekään ulkopuoliselle tarvitsee edes kertoa, keitä siellä oli paikalla? Todistajathan voi olla virankin puolesta. Kaikkea ei tarvitse laittaa someen.
Jos ap:n sisko kysyy, niin valehdellako pitäisi?
Tarviiko sille siskolle kertoa koko häistä? Kun ilmeisesti eivät kuitenkaan aktiivisesti ole tekemisissä. Kaikki ei kerro naimisiinmenosta edes omille vanhemmilleen.
Jos nyt kuitenkin siskolle päätyy kertomaan, niin ei sitä siskon suuttumista pidä pelätä. Jokainen valitsee omat häävieraansa.
Etukäteen ei ole aikomustakaan siis kertoa, vaan vasta sitten kun olemme jo naimisissa. Se raivari tulee vasta sitten, mutta sillehän hän ei enää sitten mitään mahda...
ap
Miksi kerrot menneesi naimisiin, jos olette noin huonoissa väleissä?
Tuossa aiemmin joku huomautti että kannattaa vaalia sisarussuhdetta ym. Ja näinhän se kyllä on, mutta ei sitä voi väkisin yksinään ylläpitää. Mun mielestä sisko tahtoo toiselle aina parasta. Jos ap todella kokee että paras todistaja tilaisuudelle on nimenomaan tuo ystävä, niin silloin siskon pitää se hyväksyä. Jos ei pysty näkemään apn kannalta asiaa edes tämän hääpäivänä niin eipä oo kummoinen sisko. Lähtee miettimään asiaa vain minä ja minut halut ja tunteet kannalta.
Porvoolaiset häät, todistajineen.
Höperö provo, sitä ne helteet teettää.
Miehen sisko oli vailla häälahjaa, ei vieraita. Erosivat miehensä kanssa noin parin vuoden kuluttua näistä yksityishäistä. Siskolle on ostettu muistaakseni kolme eri kihlajaislahjaa ja yksi häälahja. Yksissäkään juhlissa emme ole olleet, mutta anopin mielestä piti muistaa. Seuraavalla kerralla lähtee vain kortti 😁
Meidät vihittiin kirkossa - todistajina seurakunnan kanttoriurkuri ja vaksi.
Ei vieraita. Hyvin meni. Vaksi otti myös kuvia siinä ohessa!
En pannut edes muistiin heidän nimiään.
Molemmat erosimme kirkosta n 10-12 vuotta vihkimisen jälkeen.
Yhdessä ollaan oltu pian 30 vuotta.
Sinulla on oikeus mennä naimisiin ilman siskoasi ja siskollasi on oikeus loukkaantua tästä. Aika moni täällä toitottaa, että siinähän loukkaantuu, ihan sama. Aika outo asenne sekin minusta on. Yleensä ihmiset välittävät siitä loukkaavatko läheisiään vai eivät. Ei toki tarkoita sitä, että aina pitäisi tanssia muiden pillin mukaan, mutta jotenkin tuo asenne "ihan sama loukkaantuuko joku" on minusta aika tyly. Jos ei yhtään piittaa jonkun toisen loukkaamisesta, niin sitten ei varmaan tarvitse ihmetellä jos läheiset loukkaantuu - ja ehkä siihen silloin on joskus syytäkin.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on oikeus mennä naimisiin ilman siskoasi ja siskollasi on oikeus loukkaantua tästä. Aika moni täällä toitottaa, että siinähän loukkaantuu, ihan sama. Aika outo asenne sekin minusta on. Yleensä ihmiset välittävät siitä loukkaavatko läheisiään vai eivät. Ei toki tarkoita sitä, että aina pitäisi tanssia muiden pillin mukaan, mutta jotenkin tuo asenne "ihan sama loukkaantuuko joku" on minusta aika tyly. Jos ei yhtään piittaa jonkun toisen loukkaamisesta, niin sitten ei varmaan tarvitse ihmetellä jos läheiset loukkaantuu - ja ehkä siihen silloin on joskus syytäkin.
Itse en ymmärrä miksi pitää kertoa menneensä naimisiin, jos ei halua edes todistajiksi ko. henkilöitä.
Jos olet ollut kerran kaaso ja kerran todistaja, niin todennäköisesti siskosi toivoo vastaavaa kunnianosoitusta sinultakin ja pettyy jos ei tätä tule. Se on ihan ymmärrettävää. Minusta on kohtuutonta vaatia, ettei se saisi lainkaan vaikuttaa väleihin, että toinen on ikäänkuin vastaavassa tilanteessa nostanut sinut sinne suurimmalle ja tärkeimmälle paikalle ja sinä teet selväksi ettet tunne siskoasi kohtaan samoin. Tästähän siinä loukkaantumisessa lopulta on kyse. Ehkä se on lapsellista, en tiedä, mutta ainakin se on minusta ihan luonnollista.
Oma kaasoni ei aikanaan pyytänyt minua ja tietysti olin pettynyt. En kiukutellut tai näyttänyt sitä mitenkään, mutta valehtelisin jos väittäisin ettei se olisi yhtään vaikuttanut väleihin, että tajusin etten olekaan se läheisin ystävä ihmisille joka oli sitä minulle.
Häissä ei tarvitse olla todistajia. Vihkimisessä ilmeisesti kuitenkin pitää.
Mulla oli hyvä ystävä todistajana enkä todellakaan pyytänyt sisarustani todistajaksi
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ollut kerran kaaso ja kerran todistaja, niin todennäköisesti siskosi toivoo vastaavaa kunnianosoitusta sinultakin ja pettyy jos ei tätä tule. Se on ihan ymmärrettävää. Minusta on kohtuutonta vaatia, ettei se saisi lainkaan vaikuttaa väleihin, että toinen on ikäänkuin vastaavassa tilanteessa nostanut sinut sinne suurimmalle ja tärkeimmälle paikalle ja sinä teet selväksi ettet tunne siskoasi kohtaan samoin. Tästähän siinä loukkaantumisessa lopulta on kyse. Ehkä se on lapsellista, en tiedä, mutta ainakin se on minusta ihan luonnollista.
Oma kaasoni ei aikanaan pyytänyt minua ja tietysti olin pettynyt. En kiukutellut tai näyttänyt sitä mitenkään, mutta valehtelisin jos väittäisin ettei se olisi yhtään vaikuttanut väleihin, että tajusin etten olekaan se läheisin ystävä ihmisille joka oli sitä minulle.
Siskoni oli minun häissäni n. 20 vuotta sitten kaasona, joten sen kunnianosoituksen(?) hän on jo saanut. Mutta kyllä, minä olin paikalla hänen vihkimisessään toisen kerran, hän ei ole kun minä menen nyt naimisiin. Ja niin, ehkä sekin on luonnollista, että hän loukkaantuu, mutta kuten moneen kertaan tässäkin ketjussa todettu, minulla lienee oikeus valita paikalle todistajaksi sellainen ihminen, kenet itse haluan, ilman ns. velvollisuudentunnetta.
Ja ei, tämä ei ole provo. Apua sinällään en täältä kysellyt tai palstan neuvojen perusteella valintaani tee, keskustelua toivoin kyllä.
ap
Miksi kerrot menneesi naimisiin?