Lue keskustelun säännöt.
Minusta tulee totaalinen idiootti kun rakastun.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Olen 45 vuotias ja vuosi sitten koin tosi voimakkaan ihastumisen tunteen. Taannuin teini-ikäiseksi hihitteleväksi pikkutytöksi eikä töistä tai muustakaan tullut oikeen mitään. Ihanan kamala tunne. Menetin järkevyyteni silloin, mut onneksi on sittemmin taas aivokemiat asettuneet.
Olin aikalaillla samanlainen. Kun tapasin nykyisen kumppanini 3v sitten, niin olin se hihittelevä 38v nainen, joka muuttui teiniksi. En ollut koskaan tuntenut toista ihmistä kohtaan samanlaista mitä nykyiseen kumppaniin. Sen tiedän nyt etten ole todella koskaan rakastanut ketään muuta. Ajattelin häntä tauotta ja kyttäsin puhelinta ja vaikeroin jos ei vastannut viestiin nopeasti. Kun sitten illalla tavattiiin olin niin väsyny, että nukahdin lähes hänen viereen. JA tämä väsymys johtui siitä, kun se ajattelu kulutti niin paljon. Muutenkin halusin miellyttää häntä ja näyttää hänelle, että olen oikea, koska omat tunteeni oli niin mielettömät. On edelleen vahvat tunteet ja toivon, että tämä olisi se loppuelämän mies ja minusta se ei ainakaan riipu.
Mutta enää en hihittele ja kyttää puhelinta ja ymmärrän jos ei vastaa viestiin. Noista asioista olen kasvanut ulos. Näin myöh kun ajattelee, niin kylllä sitä aika hölmöksi muuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä, kun se toinen nyt vaan on paljon upeampi ja nuorempi kun itse. Ei sille häpeälle mitään voi.
Sama tuolta keskustelun alkupuolelta, jonka kaivattu on nuorempi ja komeampi: en ajattele juurikaan itseäni, ajattelen vain häntä. Varsi on kuin kreikkalaisella jumalalla. En tunne häpeää siitä, että saan nähdä hänet ja olla hänen lähellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että annan koko ajan ihastukselleni väärän kuvan itsestäni, kun jutuilla ei ole mitään tasoa. Uskon, että meillä molemmilla olisi resursseja parempaankin keskusteluun, mutta olo on kuin puulla päähän lyödyllä.
Kuulostaapa tutulta...
Terv. Järkensä hukannut
Jännää, miten aikuinen ihminen voi taantua teini-ikäiseksi ihastuksensa edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä, kun se toinen nyt vaan on paljon upeampi ja nuorempi kun itse. Ei sille häpeälle mitään voi.
Sama tuolta keskustelun alkupuolelta, jonka kaivattu on nuorempi ja komeampi: en ajattele juurikaan itseäni, ajattelen vain häntä. Varsi on kuin kreikkalaisella jumalalla. En tunne häpeää siitä, että saan nähdä hänet ja olla hänen lähellään.
Hän ei halua koskea minuun tikullakaan ja sitä yritin ghostaamisella viestittää..
Kertoo kyllä miehestä paljon, kun haukkuu naisen pystyyn, joka tietää muutenkin olevansa alempi tasoinen ulkoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten pitää olla ulkonäöt aika tasaiset, ettei tunne epävarmuutta, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa mies on esim vaikka nuorempi ja komeampi..
No itseasiassa omassa tapauksessani mies on nuorempi ja komeampi.
No se on hyvä, että itsetunto kestää. Minä taidan ottaa lisää suklaata..
Miksei naisen itsetunto kestäisi sitä, että joku pitää hänestä?
Jos se mies on todella paljon parempi naiseen verrattuna kaikilla spekseillä, niin siinä voi kokea jonkinlaista alemmuuden tunnetta. Kokee ettei ole sen miehen arvoinen, koska hän saisi varmasti heti paljon paremmankin.
Ei ikä ja komeus kuitenkaan ole kaikki speksit mitä on. Totta kai kuka tahansa voi tunte alemmuutta, mutta rakastuminen myös kohottaa itsetuntoa.
Ei se minulla kohota, tuntuu että päin vastoin. Kun siinä vieressä on täydellisyys, olen koko ajan korostetun tietoinen omista puutteistani ja koen epävarmuutta itsestäni.
Eipä siinä muuta vaihtoehtoa jää kuin nostaa nokka tuuleen. Itkeäkään kun ei aina voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, en enää yhtään ihmettele näitä keski-ikäisiä, jotka rahansakin antaa ihastuksille.
Itse ihastuin alkukesästä nuorempaan mieheen ja seksiä sain muutaman kerran kunnes jätti.
Nyt kärsin, mutta en olisi yhtään varma jos vielä ottais yhteyttä vaikka rahaa tarjoaisin.
Sitä odotellessa, että toi alapää rauhottuu ja toivottavasti kaikki himot häviää lopuksi ikää. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten pitää olla ulkonäöt aika tasaiset, ettei tunne epävarmuutta, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa mies on esim vaikka nuorempi ja komeampi..
No itseasiassa omassa tapauksessani mies on nuorempi ja komeampi.
No se on hyvä, että itsetunto kestää. Minä taidan ottaa lisää suklaata..
Miksei naisen itsetunto kestäisi sitä, että joku pitää hänestä?
Jos se mies on todella paljon parempi naiseen verrattuna kaikilla spekseillä, niin siinä voi kokea jonkinlaista alemmuuden tunnetta. Kokee ettei ole sen miehen arvoinen, koska hän saisi varmasti heti paljon paremmankin.
Ei ikä ja komeus kuitenkaan ole kaikki speksit mitä on. Totta kai kuka tahansa voi tunte alemmuutta, mutta rakastuminen myös kohottaa itsetuntoa.
Ei se minulla kohota, tuntuu että päin vastoin. Kun siinä vieressä on täydellisyys, olen koko ajan korostetun tietoinen omista puutteistani ja koen epävarmuutta itsestäni.
Oletko mies? Hormonireaktiot voivat selittää juuri tämän eron. Naisissa testosteroni lisääntyy, miehissä vähenee ihastumisen myötä. Se tasoittaa eroja parin välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä nyt en sentään maksamaan kävisi seksistä, mutta nyt tiedän miltä tuntuu olla se keski-ikää lähestyvä tantta. Sitä ei nuorena uskoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten pitää olla ulkonäöt aika tasaiset, ettei tunne epävarmuutta, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa mies on esim vaikka nuorempi ja komeampi..
No itseasiassa omassa tapauksessani mies on nuorempi ja komeampi.
No se on hyvä, että itsetunto kestää. Minä taidan ottaa lisää suklaata..
Miksei naisen itsetunto kestäisi sitä, että joku pitää hänestä?
Jos se mies on todella paljon parempi naiseen verrattuna kaikilla spekseillä, niin siinä voi kokea jonkinlaista alemmuuden tunnetta. Kokee ettei ole sen miehen arvoinen, koska hän saisi varmasti heti paljon paremmankin.
Ei ikä ja komeus kuitenkaan ole kaikki speksit mitä on. Totta kai kuka tahansa voi tunte alemmuutta, mutta rakastuminen myös kohottaa itsetuntoa.
Ei se minulla kohota, tuntuu että päin vastoin. Kun siinä vieressä on täydellisyys, olen koko ajan korostetun tietoinen omista puutteistani ja koen epävarmuutta itsestäni.
Oletko mies? Hormonireaktiot voivat selittää juuri tämän eron. Naisissa testosteroni lisääntyy, miehissä vähenee ihastumisen myötä. Se tasoittaa eroja parin välillä.
Olen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen maailman loogisin naisihminen, en katsele romanttisia leffoja, enkä haihattele minkään asian suhteen.
Niin vain minustakin tuli ääliömäisesti hihittelevä, tyhmää esittävä bimbo. Oli kuin riivaaja olisi vallannut minut. En hallinnut käytöstäni enkä tyhmyyttäni.
Se on ohi nyt. Onneksi, sillä oli se rankkaa, mutta samalla ikävä kyllä, sillä oli se myös ihanaa.
Minusta tulee idiootti jo pelkästään ihastuessa. Aika hyvin pystyn blokkaamaan koko tapahtuman nykyään. Tuollaiset haihattelut eivät sovi yksinäiselle kulkijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti ne rakastuneet ihmiset, jotka tuntevat itsensä idiootiksi ymmärtävät, että se on varsin hellyyttävää sen toisen rakastuneen ihmisen näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten pitää olla ulkonäöt aika tasaiset, ettei tunne epävarmuutta, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa mies on esim vaikka nuorempi ja komeampi..
Ei rakastumisen huumassa tuommoisia huomaa. Sitä uskoo itsekin olevansa tosi viehättävä vaikka objektiivinen totuus olisi ihan muuta. Mun yksi seurustelukumppani oli mua 12 vuotta nuorempi ja komea kun itse olin pullukka tavis, mutta tunsin vaan kerrankin rakastuneena olevani kaunis ja seksikäs.
Oletpa onnekas, jos sinulla rakastuminen tuo itsevarmuutta! Itsellä päinvastoin romahtaa käsitys omista resursseista, näen toisen niin upeana että jään täysin jalkoihin vertailussa. Mitä rakastuneempi olen, sitä upeampana sen toisen näen ja sitä riittämättömämmäksi tunnen itseni.
Näin ollen elämäni ainoa parisuhde oli sellainen, ettei kumpikaan meistä ollut toisesta oikein ollenkaan kiinnostunut. Muunlaiset torpedoin heti alkuunsa, koska koen kontrastin liian suurena enkä kykene edes yrittämään tapailua. Sanomattakin selvää, ettei asetelma ainakaan onnelliseksi tee, otti sen kummin tahansa.
Mulla käy samoin. Mitä rakastuneempi olen, sen upeampana näen miehen, lopulta ihan jumal-olentona. Oma itsetuntoni laskee koska koen hänen ansaitsevan niin paljon parempaa. Enkä ole mihinkään julkkiksiin tai lentäjälääkäreihin ihastunut vaan ihan tavis duunareihin, jopa itseäni huomattavasti vanhempiin.
Joten mulla myös ainoat kokemukset parisuhteista on sellaiset miehet joihin en rakastunut ollenkaan. Jos rakastun, pilaan vaan kaiken, joten on parempi kun valitsen miehen järjellä eikä tunteella. Enää en vuosiin ole seurustellut ja välttelen miehiä. Ihastumisilta ei voi välttyä, mutta niistä ei onneksi tarvitse kertoa kenellekään. Kärvistelee itsekseen vaan.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ne rakastuneet ihmiset, jotka tuntevat itsensä idiootiksi ymmärtävät, että se on varsin hellyyttävää sen toisen rakastuneen ihmisen näkökulmasta.
On varmasti jos he saavat toisensa. Mietin tässä että kun moni sanoo muuttuneensa rakastuneena hihitteleväksi bimboksi, niin sehän on juuri se viehätystaktiikka mitä julkkistyrkyt ja naispuoliset huijarit miehiin käyttävät. Miehiin vetoaa naisen lapsellinen hihittävä käytös ja kun siihen sekoitetaan myös seksuaalisuutta, naisesta tulee kävelevä ansa.
Eli rakastuminen tekee ihmisestä viehättävän, mutta sitä viehätystä voi myös feikata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ne rakastuneet ihmiset, jotka tuntevat itsensä idiootiksi ymmärtävät, että se on varsin hellyyttävää sen toisen rakastuneen ihmisen näkökulmasta.
On varmasti jos he saavat toisensa. Mietin tässä että kun moni sanoo muuttuneensa rakastuneena hihitteleväksi bimboksi, niin sehän on juuri se viehätystaktiikka mitä julkkistyrkyt ja naispuoliset huijarit miehiin käyttävät. Miehiin vetoaa naisen lapsellinen hihittävä käytös ja kun siihen sekoitetaan myös seksuaalisuutta, naisesta tulee kävelevä ansa.
Eli rakastuminen tekee ihmisestä viehättävän, mutta sitä viehätystä voi myös feikata.
Käytöstä voi toki feikata, mutta ei sitä fokusta tai vetovoimaa kahden ihmisen välillä. Uskon, että sen kyllä tuntee, kun kaksi ihmistä kiinnostuu toisistaan.
Joo, näin sanon aina itselleni ennen kuin näen hänet.