Minusta tulee totaalinen idiootti kun rakastun.

Vierailija kirjoitti:

Osalle ihmisistä rakastuminen aiheuttaa suhteettoman järjenmenetyksen. Siis aivan totaalisen. Tälle tilalle on joku nimikin, olikohan obsessive love disorder englanniksi. Oikeasti ihan kamalaa, tunnistan itseni näistä piirteistä. Elämässä ei siis ole _mitään_ muuta kuin se rakkauden kohde. Kaikki pyörii hänen ympärillään ja millään muulla ei ole väliä. Olen menettänyt pitkäaikaisia ystäviä, kun kohteli heitä totaalisen kusipäisesti ollessani rakkauden huumassa. Siksi tuo edellisen kirjoittajan "jätin koirat ja lapset oman onnensa nojaan" kuulostaa minulle valitettavasti samaistuttavalta. Ja tiedän miten sairasta tämä on, uskomatonta mutta totta mielenterveyteni on muuten ihan ok, mutta rakastuessani päässäni napsahtaa ja pahasti. Tämän takia ihan itsesuijelusyistäkin olen täysin vetäytynyt parisuhdemarkkinoilta.

Uskon todella vahvasti, että rakastumisen aivokemiallinen reaktio aiheuttaa jostain syystä päässäni aivan suhteettoman reaktion ja psyykkisen tilan. Rakastumisen jälkeen on ollut karmaisevaa mutta välttämätöntä analysoida tekemisiäni, ja olenkin siis tullut tulokseen että forever alone on oikeasti paras ratkaisu.

Sulla ei sitten ilmeisesti ole lapsia, koska poishan ne olisi otettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osalle ihmisistä rakastuminen aiheuttaa suhteettoman järjenmenetyksen. Siis aivan totaalisen. Tälle tilalle on joku nimikin, olikohan obsessive love disorder englanniksi. Oikeasti ihan kamalaa, tunnistan itseni näistä piirteistä. Elämässä ei siis ole _mitään_ muuta kuin se rakkauden kohde. Kaikki pyörii hänen ympärillään ja millään muulla ei ole väliä. Olen menettänyt pitkäaikaisia ystäviä, kun kohteli heitä totaalisen kusipäisesti ollessani rakkauden huumassa. Siksi tuo edellisen kirjoittajan "jätin koirat ja lapset oman onnensa nojaan" kuulostaa minulle valitettavasti samaistuttavalta. Ja tiedän miten sairasta tämä on, uskomatonta mutta totta mielenterveyteni on muuten ihan ok, mutta rakastuessani päässäni napsahtaa ja pahasti. Tämän takia ihan itsesuijelusyistäkin olen täysin vetäytynyt parisuhdemarkkinoilta.

Uskon todella vahvasti, että rakastumisen aivokemiallinen reaktio aiheuttaa jostain syystä päässäni aivan suhteettoman reaktion ja psyykkisen tilan. Rakastumisen jälkeen on ollut karmaisevaa mutta välttämätöntä analysoida tekemisiäni, ja olenkin siis tullut tulokseen että forever alone on oikeasti paras ratkaisu.

Sulla ei sitten ilmeisesti ole lapsia, koska poishan ne olisi otettu.

No onneksi ei ole, enkä hankikkaan!

Vierailija kirjoitti:

No sitten pitää olla ulkonäöt aika tasaiset, ettei tunne epävarmuutta, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa mies on esim vaikka nuorempi ja komeampi..

No itseasiassa omassa tapauksessani mies on nuorempi ja komeampi.

Ei minusta nyt sentään ihan hullua tule, mutta idiootti kuitenkin.. :D

Ap

Vierailija kirjoitti:

No sitten pitää olla ulkonäöt aika tasaiset, ettei tunne epävarmuutta, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa mies on esim vaikka nuorempi ja komeampi..

Siis mikä on tää juttu nykyaikana, että ulkonäön pitäisi molemmilla olla samalla tasolla, että mistään voi tulla mitään?? Ollaan muka kauhean avoimia kaikenlaiselle, mutta ihme asioissa ollaan melkein ehdottomia.

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta nyt sentään ihan hullua tule, mutta idiootti kuitenkin.. :D

Ap

Ole iloinen, mieluummin tiedostava idiootti kun vain jälkiviisas hullu. T. Hullu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitten pitää olla ulkonäöt aika tasaiset, ettei tunne epävarmuutta, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa mies on esim vaikka nuorempi ja komeampi..

No itseasiassa omassa tapauksessani mies on nuorempi ja komeampi.

No se on hyvä, että itsetunto kestää. Minä taidan ottaa lisää suklaata..

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta nyt sentään ihan hullua tule, mutta idiootti kuitenkin.. :D

Ap

Millä tavalla idiootti?

Maailmassa on (ja on ollut) paljon ns. eritasoisia pareja, joilla suhde on kestänyt. Ja vielä enemmän ns. samantasoisia, joilla suhde on kaatunut. Lisäksi olen monesti yllätynyt jonkun viehättävyyskäsityksestä. Yksi tuttu mies juuri hiljattain piti hiton kuumana erästä Annia, joka omiin silmiini oli normaalin tasoinen, ei ihan rumakaan mutta sen verran oudon näköinen, että vähän siinä rajalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitten pitää olla ulkonäöt aika tasaiset, ettei tunne epävarmuutta, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa mies on esim vaikka nuorempi ja komeampi..

Siis mikä on tää juttu nykyaikana, että ulkonäön pitäisi molemmilla olla samalla tasolla, että mistään voi tulla mitään?? Ollaan muka kauhean avoimia kaikenlaiselle, mutta ihme asioissa ollaan melkein ehdottomia.

Joo, olen samaa mieltä. En nyt halua tasoteoriahulluja tänne jankkaamaan, mutta rakastumisessa on kyse niin paljon muistakin asioista kuin ulkonäöstä, eikä se hormonimyrsky kyse aikaa eikä paikkaa.

Ei tarvitse olla samaa tasoa, mutta minun itsetunto ei kestä eritasoisuutta. Ja jokainen on joskus jälkiviisas..

Mulle tapahtui näin kerran eli rakastuin yhteen naiseen. Juuri tuota se oli että en pystynyt ajattelemaan muuta kuin häntä ja keho oli stressitilassa. No hän ei sitten halunnutkaan olla minun kanssa. No otti sitten parin vuoden päästä uudestaan yhteyttä ja näimme. En tuntenut enään mitään häntä kohtaan. Kaikki oli sammunut häntä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta nyt sentään ihan hullua tule, mutta idiootti kuitenkin.. :D

Ap

Ole iloinen, mieluummin tiedostava idiootti kun vain jälkiviisas hullu. T. Hullu

Äitini opetti ja hyvin opettikin, että mieti aina ennen kuin teet, niitä seurauksia.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tapahtui näin kerran eli rakastuin yhteen naiseen. Juuri tuota se oli että en pystynyt ajattelemaan muuta kuin häntä ja keho oli stressitilassa. No hän ei sitten halunnutkaan olla minun kanssa. No otti sitten parin vuoden päästä uudestaan yhteyttä ja näimme. En tuntenut enään mitään häntä kohtaan. Kaikki oli sammunut häntä kohtaan.

Etäisyys on omiaan sammuttamaan tunteet, onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitten pitää olla ulkonäöt aika tasaiset, ettei tunne epävarmuutta, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa mies on esim vaikka nuorempi ja komeampi..

No itseasiassa omassa tapauksessani mies on nuorempi ja komeampi.

No se on hyvä, että itsetunto kestää. Minä taidan ottaa lisää suklaata..

Miksei naisen itsetunto kestäisi sitä, että joku pitää hänestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tapahtui näin kerran eli rakastuin yhteen naiseen. Juuri tuota se oli että en pystynyt ajattelemaan muuta kuin häntä ja keho oli stressitilassa. No hän ei sitten halunnutkaan olla minun kanssa. No otti sitten parin vuoden päästä uudestaan yhteyttä ja näimme. En tuntenut enään mitään häntä kohtaan. Kaikki oli sammunut häntä kohtaan.

Etäisyys on omiaan sammuttamaan tunteet, onneksi.

Jos ne nyt välttämättä haluaa sammuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta nyt sentään ihan hullua tule, mutta idiootti kuitenkin.. :D

Ap

Ole iloinen, mieluummin tiedostava idiootti kun vain jälkiviisas hullu. T. Hullu

Äitini opetti ja hyvin opettikin, että mieti aina ennen kuin teet, niitä seurauksia.

Joo, mutta jos varsinkin mies liikaa miettiin seurauksia, niin mitään ei tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta nyt sentään ihan hullua tule, mutta idiootti kuitenkin.. :D

Ap

Ole iloinen, mieluummin tiedostava idiootti kun vain jälkiviisas hullu. T. Hullu

Äitini opetti ja hyvin opettikin, että mieti aina ennen kuin teet, niitä seurauksia.

Joo, mutta jos varsinkin mies liikaa miettiin seurauksia, niin mitään ei tapahdu.

Kyse ei siis ole seksismistä vaan testosteronin määrästä kehossa.

Tuntuu, että annan koko ajan ihastukselleni väärän kuvan itsestäni, kun jutuilla ei ole mitään tasoa. Uskon, että meillä molemmilla olisi resursseja parempaankin keskusteluun, mutta olo on kuin puulla päähän lyödyllä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että annan koko ajan ihastukselleni väärän kuvan itsestäni, kun jutuilla ei ole mitään tasoa. Uskon, että meillä molemmilla olisi resursseja parempaankin keskusteluun, mutta olo on kuin puulla päähän lyödyllä.

Rakkaus tyhmentää ihan tutkitustikin.