Mitkä luonteenpiirteet näkee päältäpäin ja miten?

Ei mitään.

No ei mitään. Ulkonäöstä ei voi päätellä luonnetta.

Taas näitä asseja.

Yli kolmekymppisillä näkee ainakin naamasta, onko hymyillyt vai murjottanut elämässään enemmän. Naaman lihaksisto muokkautuu niin, että paljon hymyilevät näyttävät iloisilta ja positiivisilta ihan perusilmeeltään ja toisaalta mutrusuut näyttävät murjottavan alati kun "mutru-uurteet" on jämähtänyt naamaan. 

Vältän noita murjottavia tyyppejä, he tuppaavaat elämään kriisikeskeisesti. Siten, että aina pitää olla joku ongelma tai jos ei ole, sellainen kehitetään. Ei osata olla hiljaa ja nauttia elämästä. 

Totta puhuen ei mitään. Jotain voi päätellä ns ihmisen itsensä tekemistä asioista, kuten meikki tai vaatteet, mutta nekin voivat olla hämäystä. Perfektionisti tosin tuskin esiintyy homssuisena.

Kyllä sellaisen lempeän Lauran erottaa raivo-Riitasta ja kiukuttelija-Katjasta. Sen näkee silmistä ja suun kaarista että onko ihminen tyytyväinen elämäänsä ja iloinen vai aina huonolla tuulella.

Ylimielisyyden, kuullemma.

Vierailija kirjoitti:

Ylimielisyyden, kuullemma.

Jotkut sekoittaa jopa ujouden ja ylimielisyyden, että olisin aika varovainen tuossa...

Lyhyet hiukset + nahkatakki ja ehkä vielä violetiksi värjätty osa hiuksista sekä silmäkulmalävistys = räväkkä vttustanaa huutava kiukuttelija

No ei minulla ole ollut hyvä elämä enkä ole iloinen, mutta ei siitä naamavärkistäni huomaa. En saa ainakaan mitään kommentteja et olisin v maisennäköinen enkä omasta mielestänikään ole.

Ajatuksia ei näe. Tunteita voi nähdä. Mitään sellaista ei näe jos henkilö haluaa peittää sen.

Tunnistan hullut ja sairaat miehet, sekä narsistiset naiset. Kunnollista miestä taas on todella vaikea tunnistaa. Ei ole mallia sellaisesta, niin en tunnista.

Huomiohakuisuutta on turha peitellä tai kieltää, kyllä sen huomaa

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sellaisen lempeän Lauran erottaa raivo-Riitasta ja kiukuttelija-Katjasta. Sen näkee silmistä ja suun kaarista että onko ihminen tyytyväinen elämäänsä ja iloinen vai aina huonolla tuulella.

Juuri näin. Kyllä nämä perus luonteen piirteet aika hyvin näkyy ihmisestä. Eri asia on ne, jotka vetää roolia koko ajan, eikä tiedä itsekään mitä ja ketä ovat tai haluaisivat olla. Mutta tässäkin kohdassa monasti paistaa läpi hämmennys ja tunne, ettei saa ihmisestä minkäänlaista kuvaa.

Silmät, tapa katsoa ja yleinen olemus kertoo paljon.

Onko aloittajalla jokin tietty piirre etsinnässä?

Jos osaa lukea ihmisiä, ihmisistä näkee paljon kaikenlaista. Sen pitäisi olla itsestään selvää, mutta joiltain tämä taito puuttuu.

Naamasta näkee kaiken. Jos katse on jotenkin koko ajan pelottava tai suu jatkuvassa hymyssä, niin kannattaa väistää ihminen. Myös sarkastinen ääni kertoo ihan tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

No ei minulla ole ollut hyvä elämä enkä ole iloinen, mutta ei siitä naamavärkistäni huomaa. En saa ainakaan mitään kommentteja et olisin v maisennäköinen enkä omasta mielestänikään ole.

Niin, mutta jos luonteesi on pohjimmiltaan hyvä, niin ei niiden kokemusten tarvitsekaan näkyä. Luonteesta tässä nimenomaan kysytään.

Mutta monasti esim. perus negatiivisuuden tai lempeyden luonteen piirteenä vaan tunnistaa...

Vierailija kirjoitti:

Yli kolmekymppisillä näkee ainakin naamasta, onko hymyillyt vai murjottanut elämässään enemmän. Naaman lihaksisto muokkautuu niin, että paljon hymyilevät näyttävät iloisilta ja positiivisilta ihan perusilmeeltään ja toisaalta mutrusuut näyttävät murjottavan alati kun "mutru-uurteet" on jämähtänyt naamaan. 

Vältän noita murjottavia tyyppejä, he tuppaavaat elämään kriisikeskeisesti. Siten, että aina pitää olla joku ongelma tai jos ei ole, sellainen kehitetään. Ei osata olla hiljaa ja nauttia elämästä. 

Lue ihmisten kudostyypeistä. On geeneistä kiinni kuinka uurteita tulee tai naama alkaa riippumaan. Itse olen peruspositiivinen ja ystävällinen ihminen, jolla iän myötä ovat suupielet vääntäneet alaspäin roikkuvien poskien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Totta puhuen ei mitään. Jotain voi päätellä ns ihmisen itsensä tekemistä asioista, kuten meikki tai vaatteet, mutta nekin voivat olla hämäystä. Perfektionisti tosin tuskin esiintyy homssuisena.

Olen perfektionisti, mutta näytän joskus homssuiselta. Esim. meikki viimeisen päälle, mutta jalassa risat lempikengät ja tukka karannut kampauksesta.

Luulen, että nämä "näen naamasta kaiken"-ihmiset ovat jääneet elämään ennakkoluulojensa kanssa, eivät esim tutustu tuomitsemiinsa ihmisiin, ja näin ollen heille ei ole koskaan tullut sitä havaintoa, että "tuohan onkin erilainen kuin kuvittelin".

Tiedän että minunkin naamastani voi tehdä vaikka minkälaista analyysia, mutta se on yleensä ihan bullshit. Rauhallinen perusluonteeni jossain määrin näkyy ja pitää paikkansa, mutta sen pitemmälle esim mieltymyksiin, haluihin tai koulumenestyksiin ei kannata mennä.

Myöskään suuni asennolle en mahda mitään, kun otan "ei mitään"-ilmeen.