Pahimmat ANOPPI/APPIUKKO kokemukset

Exäni ei kummoisesti kertonut arjen toiveistaan. Antoi olettaa, että kaikki hyvin ja enempää ei tarvitse tehdäkään.. Noh sain sitten ex anopilta rivien välistä kuulla näitä poikansa toiveita ja kyllähän siinä pikkuhiljaa alkoi kusi haisemaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on aika kesyä, mutta ei kunnioita mun päätöksiä ollenkaan. Yrittää viimeiseen asti maanitella tai lasten kautta keinotella oman päätöksensä läpi. Tällä hetkellä hirveä vääntö joulunvietosta..

Sama. Yrittää maanitella päätöksiään lapsensa eli puolisonsa kautta läpi. Ja kun ei onnistu, alkaa huutamaan ja kun ei sekään onnistu, irvistelee ja alkaa murjottamaan. Lopulta haukkuu selän takana ja itkee, että en varmasti tule sitten (joskus) hänen hautajaisiinkaan. Kiukuttelee kuin pikkulapset ja ihan vaan siksi, että haluan viettää joulun omassa kodissani ja olen sanonut sen olevan minulle erityisen tärkeää. Kaupan päälle vielä puolisokin loukkaantuu, kun äidille tuli paha mieli. Ihania nämä joulut.

Oma nyt jo ex anoppi ei kovin paha ollut kun lukee näitä.. kova kuitenkin oli määräilemään, jo varattu ja maksettu lomamatka olisi pitänyt perua kun "ei tarvii joka vuosi mennä, ette mene.." meidän pihaa suunnitteli oman makunsa mukaan, ei onnistunut. Pientä erimielisyyttä koko ajan, vaan ei pahin mahdollinen kuitenkaan, äiti poika suhde on ja oli aika vahva kun ex hänen ainoa lapsensa on.

Vierailija kirjoitti:

Katsottiin tv:tä, minä neuloin samalla. Yhtäkkiä anoppi ponkaisi pystyyn ja alkoi sännätä minua kohti karjuen: "Nyt helvettiin paska akka." ja pojalle. "Vie heti se paska akka ulos." Tätä karjui monta kertaa. Pakenin eteiseen ja mies piti kaikin voimin ovea kiinni, ettei anoppi päässyt kimppuun. Minä katsoin suu auki ja mies sanoi: "Mene nyt vaan, ettei se tule." Menin kadulle ja mies tuli perässä. Ajettiin sitten mun sukulaisille yöksi.

Onko sillä misofonia? Mulla on ja tosiaan vois hermostuttaa puikkojen kilinä. En kyllä varmaan kuitenkaan reagoosi yhtä voimakkaasti

Ensimmäiset 5 vuotta ei muusta puhunut kuin miehen exästä ja vertasi siihen.

Sitten alkoi loputon lapsenlapsen käyttäminen.

Lapsia syntyi 2 peräkkäin, joista kelpuuttaa vain vanhemman. Nuorempi ei hänen mukaan ole heidän sukua, koska heillä on aina ollut kaikilla siniset silmät ja tällä lapsella ruskeat. Lasta myös väheksytään, ei osteta lahjoja ym.

Sitten alkoi loputon naimisiinmenon kärttäminen. Minä en kuulemma ymmärrä muuta kuin mistä hyötyisin niin piti esitelmiä leskeneläkkeestä ym. En kuitenkaan erinäisistä syistä aio mennä naimisiin.

Anoppi Silittelee 45 v poikansa päätä ohimennen, miehen kotona siivoaa, pyykkää, hoitaa pihan yms. Ollaan oltu 15 vuotta yhdessä, eikä edelleenkään asuta yhdessä ... ostettiin kesäasunto, appiukko ilmoitti ensimmäisenä että vessan pönttö vuotaa, onko korjausvälineitä. Ilmoitin miehelleni, että korjaa ihan itse kun osaa, siihen ei hänen vanhempiaan tarvita eikä mihinkään muuhunkaan hommaan mitä kesäasunnolla pitäisi korjailla.

Ensimmäinen poikaystäväni äiti oli jäänyt vähän aiemmin leskeksi. Erottiin poikaystävän kanssa jossain kohtaa hetkeksi vain palataksemme pian taas yhteen. Noin kuukautta myöhemmin tämä anoppikokelas huusi minulle suoraa huutoa, että meidän pitää heti erota, kun ennustaja oli hänelle sanonut, että poika tapaa uuden naisen.

Erottiin kyllä muutamaa vuotta myöhemmin, tiedä sitten olisiko heti pitänyt noudattaa neuvoa...

Appiukkoni osaa olla todella tahditon sanomisissaan ja laukoo mitä sattuu. Lisäksi on aina oikeassa joka asiassa, 

eikä kuuntele muita. Tämä on monesti tullut koettua. Viimeksi vaimoni sukulaisen valmistujaisjuhlissa noin viikko sitten. 

Olemme saaneet esikoisemme noin puoli vuotta sitten. Appiukko tuli sitten juttusille juhlissa kysyen minulta, että miten 

siellä housuissa noin pömpöttää, onkos muna kovana. Voi elämän kevät. Vastasimme, että ei nyt vielä, johon appiukko sitten, 

että voisin kädellä hyväillä sinua Keijo. Sitten alkoi neuvoa vaimoani, kuinka munaa pitää hyväillä.. Just joo... 

Eipä enää hirveästi kiinnosta hänen seuransa. Vaimoni myöhemmin puhelimessa mainitsi isälleen, että ei ole oikein taitava tyydyttämään miestä. 

Pakko kai häntä on jossain määrin sietää, vaikka alamme olla molemmat todella kyllästyneitä toisiimme. 

Haluan kuitenkin että minulla on hyvät välit appiukkooni.... ja hänen kättään minulla on ikävä...

Anoppi Silittelee 45 v poikansa peppua ohimennen, miehen kotona siivoaa, pyykkää, hoitaa selän pesun yms.

Vierailija kirjoitti:

Anopin kyykkyvatkaus mökkisaunassa.

Korkki kiinni nyt !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun appeni on itsekkäin tuntemani ihminen, vaikka onkin rakas. Hänessä on kestämistä. Esim. jos hänellä ei ole nälkä, muillakaan ei voi olla. Viimeksi kun käytiin hänen luonaan, aloin ehdottaa ravintolaan siirtymistä, kun lounaasta oli puhuttu puhelimessa. Meillä oli 2 tunnin ajomatka takana ja aamupalasta jo aikaa. Vastaus oli, että appi itse on syönyt niin tukevasti aamupalalla puuroa ja kananmunia, että ei nyt vielä ole nälkä. Odottelin 2 tuntia sitä hänen nälkänsä heräämistä ja totesin sitten miehelleni, että minä lähden lasten kanssa nyt syömään, voit valita, tuletko mukaan vai tuletteko yhdessä isäsi kanssa myöhemmin. Naama väärällään lähti appikin lounaalle, vaikka kello olikin vasta kaksi.

Sama appi on jättänyt minut autokauppaan. Menin katselemaan uutta autoa, kun olin myynyt entisen, ja appi lähti kuskiksi. Hän tyrkytti minulle jotain Skodaa, jota en huolinut. Sen jälkeen huokaili vieressä, kun kysyin automyyjältä jostain autosta tietoja. Yhtäkkiä lähti sanaakaan sanomatta pois. Kiertelin autokaupassa ja kävin pienen lenkin koeajollakin. Lopulta soitin hänelle, mihin on kadonnut. Hän sanoi, että kotiin ja mihinkäs häntä siellä tarvitaan, etkös sä ollut autoa menossa ostamaan, niin onhan sulla menopeli alla sieltä lähtiessä. Ei ilmeisesti tullut mieleen, että entäs jos en ostakaan autoa sieltä.

Voisi olla mun appiukko! Päättää aina kaikesta ja hänellä ihme yliote anoppiin ja lapsiinsa myös mun mieheeni. Esim. yhteinen lomamatka ei onnistuisi mitenkään juurikin kun lapset olisivat nälässä kun appi päättää ruokahetket tai tuskissaan apen valitsemien ei-lapsille-niin-sopivien retkikohteiden kanssa turboaikataululla koska mitään ei voi jäädä näkemättä. Saattaa myös poistua paikalta/lomalla/kotoa/mökiltä yksin autolla tai jalan ilman että sanoo mitään kennellekkän vaikka ruoka olisi tyyliin pöydässä tai muuta sovittua alkamassa. Korona-aikaan häntä ei saanut pidettyä pois kaupoista kun oli kokoajan välttämättömiä hankintoja. Kävelee autosta sisään avaimia heilutellen kun anoppi puuskuttaa perässä kolmea ruokakassia kantaen.

Miten niin korona-aikaan ei saanut? Onko korona muka ohi jossain?

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppi haukkuu aina mua ihan päin naamaa ja muiden läsnäollessa siitä miten laiska olen kun meillä käy siivooja. 

Itse teen täyttä työpäivää miehen kanssa kun anoppi on viimeeksi ollut töissä ala-ikäisenä kun hoisi naapurin lehmiä. Ja pummii meiltä vielä rahaa eläkkeen päälle. 

Mies on muutaman kerran maininnut asiasta joka johtaa aina parin kuukauden ihanaan mykkäkouluun.

Mikset pyydä miestäsi mainitsemaan asiasta vaikka oarin kuukauden välein?

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppi haukkuu aina mua ihan päin naamaa ja muiden läsnäollessa siitä miten laiska olen kun meillä käy siivooja. 

Itse teen täyttä työpäivää miehen kanssa kun anoppi on viimeeksi ollut töissä ala-ikäisenä kun hoisi naapurin lehmiä. Ja pummii meiltä vielä rahaa eläkkeen päälle. 

Mies on muutaman kerran maininnut asiasta joka johtaa aina parin kuukauden ihanaan mykkäkouluun.

Sano niiden vieraiden kuullen, kuinka vaativaa työsi on. Varmasti ymmärtävät. Anoppi joutuu siinä sivussa vähän outoon valoon juttujensa ja käyttäymisensä puolesta. Saattaa tosin loukkaantua, jos ymmärtää tilanteen tai lisätä vaan kierroksia, mutta sepä on hänen ongelmansa.

Oma mummoni on valitettavasti kauhuanoppi monille. Naaman edessä esittää kivaa, selän takana puhuu pahaa kaikista (lapsenlapsistaankin toisille lastenlapsille, siis vielä kun olimne lapsia!), valehtelee, juoruilee, pelaa ihan ihme pelejä. Hänelle kun jonkun asian kertoo, sen (vääristellyn version) tietää päivän päästä koko suku. Ei ole se pullantuoksuisin mummonakaan. Esim. olin koko lapsuuteni ajan toivonut hartaasti kissaa lemmikiksi, ja mummo kyllä tiesi tämän. Kun olin 13, meille otettiin vihdoin kissa. Näytin siitä innoissani kuvaa mummolle, jonka ainoa kommentti oli "onpa ruma kissa". Oli söpö musta kissanpentu...

Vierailija kirjoitti:

Oma mummoni on valitettavasti kauhuanoppi monille. Naaman edessä esittää kivaa, selän takana puhuu pahaa kaikista (lapsenlapsistaankin toisille lastenlapsille, siis vielä kun olimne lapsia!), valehtelee, juoruilee, pelaa ihan ihme pelejä. Hänelle kun jonkun asian kertoo, sen (vääristellyn version) tietää päivän päästä koko suku. Ei ole se pullantuoksuisin mummonakaan. Esim. olin koko lapsuuteni ajan toivonut hartaasti kissaa lemmikiksi, ja mummo kyllä tiesi tämän. Kun olin 13, meille otettiin vihdoin kissa. Näytin siitä innoissani kuvaa mummolle, jonka ainoa kommentti oli "onpa ruma kissa". Oli söpö musta kissanpentu...

Kuulostaa ihan minun anopille. Kaksinaamainen vehkeilijä, jolla on vielä varsin harhainen minäkäsitys.

Anoppi ehdotti, että antaisimme monta vuotta odotetun vauvamme mieheni veljelle, jolla ei ole lapsia.

Anoppi on aina halunnut antaa kaiken hyvän juuri tälle esikoispojalleen, muista lapsista ei niin väliksi.

Vierailija kirjoitti:

Minulle anoppi sanoi suoraan, että on mulle veemäinen, koska hänelläkin oli veemäinen anoppi. Ja appi on perinyt äitinsä käytöksen... Harvakseltaan tapaillaan ja yleensä nappaan rahoittavan ennen sitä...

Voitko sinä sanoa yhtä suoraan, että sinä olet anopille v-mäinen, koska sinun suvussasi on tapana pitää appivanhempia ääliöinä?

Haluat pitää perinteitä yllä! Totea myös, että olet taipuvainen luopumaan tästä perinteestä, jos anoppikin luopuu omastaan.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi Silittelee 45 v poikansa päätä ohimennen, miehen kotona siivoaa, pyykkää, hoitaa pihan yms. Ollaan oltu 15 vuotta yhdessä, eikä edelleenkään asuta yhdessä ... ostettiin kesäasunto, appiukko ilmoitti ensimmäisenä että vessan pönttö vuotaa, onko korjausvälineitä. Ilmoitin miehelleni, että korjaa ihan itse kun osaa, siihen ei hänen vanhempiaan tarvita eikä mihinkään muuhunkaan hommaan mitä kesäasunnolla pitäisi korjailla.

No mitä pahaa näissä muka on? Itse en kyllä pahalla ottaisi, jos appiukko hyvää hyvyyttään haluaa tehdä korjaustöitä tai anoppi auttaa kotitöissä (kun kerran miehesi omassa kodissaan sallii sen). Ja saa kai vanhempi osoittaa lapselleen hellyyttä, vaikka lapsi olisikin aikuinen?

Vierailija kirjoitti:

Anoppi ehdotti, että antaisimme monta vuotta odotetun vauvamme mieheni veljelle, jolla ei ole lapsia.

Anoppi on aina halunnut antaa kaiken hyvän juuri tälle esikoispojalleen, muista lapsista ei niin väliksi.

Aivan hirveää käytöstä!

Mun anopille on suosikkilapsi, joka on mieheni sisko. Omalle pojalleen ei oikein mitään muuta osaa jutella, kun tämän siskon asioita. Koskaan ei kysele, mitä pojalle itselleen kuuluu. Samoin siskon lapset ovat suosikkilapsia. Meidän lapsen kanssa ollessaan puhuu siskon lapsista koko ajan. Muutoinkin hyysää siskon lapsia jatkuvasti. Meidän lasta näkee harvoin. Silloinkin, kun näkee, niin puhuttelee tätä siskon lasten nimillä vahingossa ja sekoittaa asiat ja lapset koko ajan. Mieheni ei koskaan sano mitään näistä tälle äidilleen, eikä edes minulle oikein kunnolla myönnä, että se ei ole hyväksyttävää. Tekisi niin mieli sanoa jotain, että ei ole hyväksi lapsille, että suosikit tuodaan kovin selkeästi esille. Ehkä sanonkin joskus.