Lue keskustelun säännöt.
Noita yliopistojen pisterajoja kun katsoo niin..
18.07.2020 |
Epätoivo meinaa iskeä. Älyttömän korkeita pisterajoja mm todistusvalintaprosessissa, käytännössä suureen osaan pitäisi kirjoittaa yo-todistus joka täynnä L:iä ja E:tä, ehkä Max 1 M saisi joukossa olla.
Perseestä tuollaisen tason vaatiminen, ikäänkuin yo-todistus missä ei yhtään L vaan vaikkapa E ja M olisi jotenkin huono, ei tosiaankaan ole.
Kommentit (135)
Kyllä pääsee alle L/E todistuksienkin, mutta et aloille, jossa kovat palkat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeakoulujen uusi valintamalli on täysi susi. Asettaa nuorille kovia paineita jo yläkoulussa. Nuoret läkähtyvät muutenkin stressiin nykymaailmassa. Kuka oli tämän uudistuksen takana?
Olisikohan oikeasti mahdollista palauttaa entistä valintasysteemiä edes joiltakin osin (vrt. Bernerin surkea taksiuudistus jota nyt korjataan)?
Tää on totta ja jakaa porukkaa paljon, kun miettii, että suurin osa kirjottaa keskiverrosti eli tyyliin C:n paperit.
Se on toisaalta ihan oikein, että hyvillä papereilla pääsee paremmin jatkoon, mutta joku mahdollisuus pitäisi säilyttää. Onko arvosanojen korotusmahdollisuus riittävä väylä, ehkä, mutta sitä pitää tutkia ja pohtia.
Meillä eletään kys tilannetta siinä mielessä, että nuori jatkaa lukiota vielä kirjoittaen pari ainetta syksyllä ja sitten olisi haku edessä, yliopistoon olisi menossa, koska sinne on palo, into ja mielenkiinto.
Tällä hetkellä kirjoittanut hienosti eli pelkkää Eetä ja L myös joukossa, on pitkät matikat, fyket ym mukana.
Minua sylettää, että fiksu ja äärimmäisen hienosti aina koulunsa hoitanut nuori (esim.päättötod ka oli täysi 10) kokee, että "haen sinne minne pääsen", vaikka noin hyvin mennyt/menee, kohtuutonta ja sydäntäni kylmää tämä meininki.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulujen uusi valintamalli on täysi susi. Asettaa nuorille kovia paineita jo yläkoulussa. Nuoret läkähtyvät muutenkin stressiin nykymaailmassa. Kuka oli tämän uudistuksen takana?
Olisikohan oikeasti mahdollista palauttaa entistä valintasysteemiä edes joiltakin osin (vrt. Bernerin surkea taksiuudistus jota nyt korjataan)?
Onhan se niin, että puolet menee todistuksella ja puolet valintakokeella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on totta ja jakaa porukkaa paljon, kun miettii, että suurin osa kirjottaa keskiverrosti eli tyyliin C:n paperit.
Se on toisaalta ihan oikein, että hyvillä papereilla pääsee paremmin jatkoon, mutta joku mahdollisuus pitäisi säilyttää. Onko arvosanojen korotusmahdollisuus riittävä väylä, ehkä, mutta sitä pitää tutkia ja pohtia.
C:n paperit eivät kyllä ole keskiarvoa nykyään, vaan M:n paperit on.
Kohta lukiota käydään 5-6 vuotta ja koko ajalle pitää olla oma tsemppari/ valmennuskurssi. Koko uudistus oli täysi susi, kuten niin moni muukin uudistus. Pakko vaan runtata shaibaa läpi ideologisista syistä vaikka kaikki sen tietää että puhdasta paskaa se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on niin oikeassa. Edellisellä opetusministerillä, joka tämän sai aikaan, ei ollut tarpeeksi kokemusta ymmärtääkseen kaikki kerrannaisvaikutrukset, jolla todistusvalinnan tekemisellä korkeakoulujen opiskelijavalinnan pääväyläksi oli. Jospa hänellä edes olisi ollut "hakuikäinen" lapsi, olisi edes vähän ymmärtänyt asian laajuutta. Tässä ei tarvinne luetella kaikkia kerrannaisvaikutuksia, koska muutamat niistä ovat jo näkyvillä, vaikka uutta opiskelijavalintaprosessia on käyty vasta kerran (!!) - yo-arvosanojen inflaatio (hyvätkään arvosanat eivät ole "mitään"), yo-aineiden uusintamylly, valintojen valuminen jopa jo peruskouluun, sekä kirjoittajien että korkeakoulujen "kastijako" jne. Todistuvalinnan kautta opiskelijoiksi saattavat päätyä myös ikään kuin väärät ihmiset, sillä on statusta pyrkiä ja päästä hakupainealoille, jos on kirjoittanut hyvin, mutta tietävätkö tällaiset hakijat oikeasti, mitä opiskeltava ala pitää sisällään? Pääsykokeisiin valmistautuessa alan peruskäsitteet ja orientaatio tulevat selviksi. Olen esim. hyvin huolissani siitä, että lääkäriksi hakeudutaan. koska se antaa rahakkaan tulevaisuuden, mutta pystyvätkö tällaisella orientaatiolla tulevat työskentelemään sellaisten potilaiden /asiakkaiden hyväksi, jotka eivät olekaan tällaisia menestyjiä (sori hieman ohis, mutta tietyllä tavalla kerrannaisvaikutusta tämäkin..)
Tästä aiheesta tulisi juttua vaikka kuinka paljon, mutta eiköhän tää riitä näin lauantaiaamuun.. En usko, että muutosta tulee kovin pian, koska nykyisetkään päättäjät eivät ihan ole kartalla.. Valitettavasti.
terv opo
Mitäs opi neuvoo nuorelle lukiolaiselle jolla ei kummempaa intohimoa tms oikein millekään alalle, mutta päätä olisi ja yliopistoon aikoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa huomioida, että tämä oli se pajatson tyhjentävä hakukerta. Totta kai tietyille aloille tulee silti jatkossakin olemaan niin, että vähintään muutama L pitää olla. Vähemmän suosituille aloille pääsee parilla M:llä.
Itse suhtaudun uudistukseen kuten aiemminkin: keskinkertaisilla papereilla päästiin sisään pääsykoekiintiössä, ei yhteispistekiintiössä. Näin on jatkossakin.
Uudistus ei silti vaikuta hyvältä eikä todennäköisesti tule nopeuttamaan yliopistoon pääsyä riittävästi. Isoin este on ensikertalaisuuskiintiö. Siinä pitäisi olla joku ikäraja tai määräaika edellisistä opinnoista. Nyt osa hakee vuosia alalle, jonne ei pääse koskaan (esim. lääkis) ja lykkää sillä muuta kouluttautumista. Vastaavasti se yo-keväänä vastaanotettu 6. toive tradenomiksi voi estää järkevämmän kouluttautumisen kokonaan, kun ei enää pysty pääsemään jollekin paremmalle alalle.
Avoimen väyliä ja maisterihakuja pitäisi lisätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa huomioida, että tämä oli se pajatson tyhjentävä hakukerta. Totta kai tietyille aloille tulee silti jatkossakin olemaan niin, että vähintään muutama L pitää olla. Vähemmän suosituille aloille pääsee parilla M:llä.
Itse suhtaudun uudistukseen kuten aiemminkin: keskinkertaisilla papereilla päästiin sisään pääsykoekiintiössä, ei yhteispistekiintiössä. Näin on jatkossakin.
Uudistus ei silti vaikuta hyvältä eikä todennäköisesti tule nopeuttamaan yliopistoon pääsyä riittävästi. Isoin este on ensikertalaisuuskiintiö. Siinä pitäisi olla joku ikäraja tai määräaika edellisistä opinnoista. Nyt osa hakee vuosia alalle, jonne ei pääse koskaan (esim. lääkis) ja lykkää sillä muuta kouluttautumista. Vastaavasti se yo-keväänä vastaanotettu 6. toive tradenomiksi voi estää järkevämmän kouluttautumisen kokonaan, kun ei enää pysty pääsemään jollekin paremmalle alalle.
Avoimen väyliä ja maisterihakuja pitäisi lisätä.
Miksi ikäraja tai määäraika? Jos joku on esim sairastunut eikä siksi kyennyt hakemaan vuosiin opiskelemaan, pitäisikö tälläisten ihmisten unohtaa kokonaan yliopistoon pääsy? Tai kotiäiti, joka tullut nuorena raskaaksi, ollut kotiäitinä vaikka 5v ja sen jälkeen haluaa nyt lähteä opiskelemaan... Pitäisikö hänenkin unohtaa haaveensa, koska elämässä on ollut muuta, kuin pelkkää opiskelua? Jännää, että kritisoit uudistusta, mutta haluat lisätä siihen vielä hirveämpiä uudistuksia.
Mielestäni on paljon parempi, että jos kerta joku haluaa juuri sille tietylle alalle päästä, niin he hakevat sitten sinne alalle useita vuosia sen sijaan, että he hyväksyisivät sen "jonkun" alan siksi aikaa, kunnes pääsevät sinne haluamalleen alalle. Tällä tavalla he vain veisivät joltain muulta henkilöltä paikan yliopistossa siksi aikaan ,kunnes pääsevät sinne "omalle alalle".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on totta ja jakaa porukkaa paljon, kun miettii, että suurin osa kirjottaa keskiverrosti eli tyyliin C:n paperit.
Se on toisaalta ihan oikein, että hyvillä papereilla pääsee paremmin jatkoon, mutta joku mahdollisuus pitäisi säilyttää. Onko arvosanojen korotusmahdollisuus riittävä väylä, ehkä, mutta sitä pitää tutkia ja pohtia.
C:n paperit eivät kyllä ole keskiarvoa nykyään, vaan M:n paperit on.
Gaussin käyrän mukaan arvosanat menevät eli vahva C on keskiarvo.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs opi neuvoo nuorelle lukiolaiselle jolla ei kummempaa intohimoa tms oikein millekään alalle, mutta päätä olisi ja yliopistoon aikoo?
Suurin osa yliopistokoulutuksistahan ei valmista mihinkään tiettyyn ja samaa työtä voi rinta rinnan olla tekemässä matemaatikko, tilastotieteilijä, ekonomi, insinööri ja valtio/yhteiskuntatieteilijä. Muutaman työvuoden jälkeen koulutuksella on aika vähän merkitystä, tehdyt työtehtävät alkavat viedä eteenpäin.
Mitkä aineet ovat koulussa kiinnostaneet eniten? Millaisista asioista ylipäänsä on kiinnostunut? Mistä ei ainakaan? Onko sijainnin suhteen jotain toiveita? Kaikkia alojahan ei ole kaikissa yliopistoissa.
Siitä se lähtee muodostumaan ja hakemuksellehan mahtuu kuusi toivetta, voi valita useamman eri alan. Vain yhden niistä sitten saa.
Mielestäni yo-kirjoituksia pitäisi muuttaa. Tuo koko yo-pisteytys on tosi huono mielestäni. Mielestäni esimerkiksi M:n papereihin pitäisi olla pistemäärä, mikä pitää ylittää, ei niin, että M:n saa riippuen siitä, miten hyvin tai huonosti muilla opiskelijoilla kokeessa menee.
+6000 kokelasta enemmän ilmoittautunut syksyn yo-kirjoituksiin kuin syksyllä 2019. Lisäksi hyväksyttyjä kokeita uusitaan melkein 27 000 ja viime syksynä vastaava luku oli 11 000 (...ja silloinkin todistusvalinta silmällä pitäen).
Lisäksi hyväksytyn kokeen/hylättyä uusivat eivät vaikuta pisterajaan eli sen gaussin käyrän muodstaa ne, jotka kirjoittavat kyseisen aineen ensimmäistä kertaa. Joten älliä jaetaan enemmän kuin n. 5% eli myös ne korottajat, jotka ei ole tässä laskussa mukana.
Opo suosittelee googlen ahkeraa käyttöä :) eli käy läpi vaikka kaikki korkeakoulut ja mitä eri aloja ne tarjoavat. Saattaa löytyä jokin ala, josta ei ole kuullutkaan. Sitten vaan rohkeasti ottamaan yhteyttä niihin paikkoihin (opoon tai vastaavaan) ja kysellä lisää. Nykyisin toisen asteen opoilla on myös jälkiohjausvelvoite eli voi pyytää kesksuteluajan ent. opon kanssa. Sitten kannattaa myös rohkeasti perehtyä ammattikorkeakoulujen tarjontaan, koska näistä löytyy erityisaloja ja opintoja voi jatkaa 2-vuotisissa maisteriopinnoissa yliopistoissa. Mielellään tapaisin nuoresi, mutta mulla ei oo vielä toiminimeä yksityiskonsultaatioita varten... Toivotan onnea alan löytymisessä!
Vierailija kirjoitti:
Opo suosittelee googlen ahkeraa käyttöä :) eli käy läpi vaikka kaikki korkeakoulut ja mitä eri aloja ne tarjoavat. Saattaa löytyä jokin ala, josta ei ole kuullutkaan. Sitten vaan rohkeasti ottamaan yhteyttä niihin paikkoihin (opoon tai vastaavaan) ja kysellä lisää. Nykyisin toisen asteen opoilla on myös jälkiohjausvelvoite eli voi pyytää kesksuteluajan ent. opon kanssa. Sitten kannattaa myös rohkeasti perehtyä ammattikorkeakoulujen tarjontaan, koska näistä löytyy erityisaloja ja opintoja voi jatkaa 2-vuotisissa maisteriopinnoissa yliopistoissa. Mielellään tapaisin nuoresi, mutta mulla ei oo vielä toiminimeä yksityiskonsultaatioita varten... Toivotan onnea alan löytymisessä!
Sori unohdin lainata kysymyksesi mutta tää siis vastaus kommentoijalle 10/19
:(
No kyllä kaupan kassallakin tienaa 👍