Vastentahtoinen kirkko- (mies) / maistraattivihkiminen (minä, nainen)??
Meillä yhteiseloa takana kohta 12 vuotta (lapsia 2), ja luulenpa että lähiaikoina on kosinta (miehen
puolelta) edessä, kun olemme pitkästä aikaa lähdössä viikonloppureissulle (kahdestaan) ulkomaille. On sellainen kutina, kun sormusmakuakin on jo muutamaan otteeseen tiedusteltu..
Minua mietityttää se, että tyytyäkö maistraattihäihin, jos naimisiin nyt sitten mennään. Tiedän, että mies kammoaa yli kaiken kirkollisia menoja eikä niillä ole hänelle mitään merkitystä. On täysin ateisti. Itselleni taas olisi kirkossa avioituminen tärkeää; minulla on uskonnollinen vakaumus ja tuntuisi jotenkin mitättömältä mennä naimisiin jossakin toimistossa ilman papin siunausta. Enkä siis " mitättömällä" tarkoita häiden kokoa ja vieraiden lukumäärää - joka tapauksessa häistämme tulisi " vain me ja kaksi todistajaa" -tyyppiset.
Mitä mieltä olette - " pakottaa" mies kirkkoon vai tyytyä itse maistraattiin (jolloin tuntuu, että en edes ole avioliittoon astunut :( )
Kommentit (3)
heti kohta. Johon minä, että ei saa erota ennen kuin ollaan menty naimisiin papin edessä => mies mutisee happamana jotakin. Että näin :=/
t. ap
että miehesi ei ole eronnut kirkosta juuri sen tähden, että haluaa mennä kanssasi naimisiin ja siten kuten sinä tahdot=)
Korkeintaan kirkollisen siunauksen maistraattivihkimisen jälkeen.