Anoppi puhui miehen ympäri kasteeseen
Olimme jo ennen raskautta sopineet mieheni kanssa, että mahdollista tulevaa lasta ei liitetä kirkkoon. Raskaaksi tultuani kävimme keskustelun uudelleen läpi ja sovimme yhteisymmärryksessä ettei lapsellemme järjestetä mitään nimen antoon liittyvää juhlaa.
Nyt lapsen synnyttyä anoppi on painostanut mieheni vaatimaan ristiäisiä. Nimiäisiin oman perheen kesken olisin vielä voinut taipua, mutta en kasteeseen. Nyt meillä on mieheni kanssa valtava riita aiheesta. Miten ihmeessä tästä pääsee sopuun?!
Kommentit (420)
Koita puhua kompromissina nimenantojuhla läpi, sen ei tarvitse erota kastejuhlasta juuri mitenkään muuten kuin papin puuttumisella.
Vierailija kirjoitti:
Onko kasteesta jotakin haittaa lapsellesi. Uskon, että kaikki toivovat hyvää vauvalle, sinä, miehesi ja myös anoppi. Tässä maailmassa kaikki suojelus ja varjeles vauvallesi on varmaankin tervetullutta...?
Et kai ihan tosissasi usko, että kaste tuo jotain suojelusta ja varjelusta? Papinhan voi pyytää paikalle rukoilemaan lapsen puolesta ilman kastetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisätietoina vielä, että minua ei ole kastettu. Mieheni perhe kuuluu kirkkoon. Mutta eivät ole käyneet kirkossa sitten mieheni rippijuhlan eivätkä mitenkään ole uskonnollisia. Kun kysyin syytä kastamiseen, niin ainoa perustelu oli, että niin vain on aina heidän suvussa tehty.
APMiten tiedät noin tarkkaan toisten kirkossa käynnit?
Kaste voi olla kristitylle kuitenkin tärkeä, vaikka sitä kristinuskoa ei toteuttaisi käymällä kirkossa. Kristityllä on suhde Luojaansa ja Pelastajaansa, ja vaikka olisi tietysti monestakin syystä hyvä kokoontua yhteen, niin se ei ole mikään pakko.
Oletko varma, että mies ei alunperin halunnut katetta lapselleen? Jos hän ei olisi halunnut, niin ei häntä olisi voinut painostaa. Kuulostaa enemmänkin siltä, että miehen toivetta kasteeseen et sinä eikä miehesi ole ottanut huomioon. Lisäksi lapsen saamisessa on se piirre, että vaikka kuinka kuvittelisi, että jokin asia ei ole tärkeä, niin asioiden merkityksen huomaa oikeastaan vasta, kun se lapsi on sylissä.
Pakkohan siihen on voida luottaa, että aikuinen mies saa ilmaistua mielipiteensä selkeästi ja suoraan, kun tällaisista asioista keskustellaan alunperin. Tuntuu, että tässä vihjaillaan, että miesparka kun on joutunut alunperinkin taipumaan vaimonsa tahtoon. Jos ihan oikeasti ei saa suutaan auki eikä sanottua mitään niin se vika on kyllä siinä miehessä, ei vaimossa.
Tuntuu tosin, että kyseessä on aika tossu mies, kun ei osaa pitää puoliaa omalle äidilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan aina sen hätääntyneen äidin, jonka 4v lapsi kuoli sairaalassa ja äiti tajusi, että koska ei ole Jumalaa eikä lasta ole kastettu, niin ei tule koskaan mitään jälleennäkemistä. Ei olisi enää toivoa. Kristityillä äideillä on edes se, kun lapsi menehtyy.
Mene nyt muualle noiden satujesi kanssa.
Ihmeen moni kirkosta eronnut menee sairaalan kappeliin, kun oma lapsi on vakavasti sairas. Miksi ihmeessä?
Koska siellä on rauhallista? Voi olla hetken omien ajatustensa kanssa. Ei se liene kirkosta eronneelle kiellettyä. Mutta vainko lapsen sairastaessa se on sallittua? Eikö aikuisen läheisen sairastaessa? Vai onko silloin normaalimpaa, kuin lapsen sairastaessa?
Ei sinne kappeliin tarvitse mennä sitten ollenkaan. Kannattaa mennä hakemaan sitä rauhallista paikkaa jostain muualta.
Kuinka kaukaa sitä hiljaista paikkaa pitäisi lähteä hakemaan, kun evlut kirkko on monopolisoinut sairaalassa suremisenkin. Sairaalassa ym laitoksissa pitäisi olla täysin arvoneutraali hiljentymispaikka, mihin kuka tahansa voi mennä uskontokunnasta tai sen puuttumisesta huolimatta.
Mikään ei ole halveksittavampaa kuin juuri oikein heikoimmillaan oleville ihmisille tyrkyttää taikauskoaan. Vastaavaa kuin kävisi liikenneonnettomuuspaikalla penkomassa loukkaantuneiden taskut ja käsilaukut läpi, jos vaikka jotain irtoaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kasteesta jotakin haittaa lapsellesi. Uskon, että kaikki toivovat hyvää vauvalle, sinä, miehesi ja myös anoppi. Tässä maailmassa kaikki suojelus ja varjeles vauvallesi on varmaankin tervetullutta...?
Et kai ihan tosissasi usko, että kaste tuo jotain suojelusta ja varjelusta? Papinhan voi pyytää paikalle rukoilemaan lapsen puolesta ilman kastetta.
Näin me helluntaikirkossa tehdään:)
Kaste vasta kun lapsi/nuori itse pyytää. Mä olin 16 v., mieheni on ollut 11 v. kun meidät on tahoillamme kastettu.
Mutta tosiaan uskonnonvapauslaki sanoo, että kirkkoon liittäminen olisi loppujen lopuksi äidin päätös.
Arvatkaa olisko mun isän tapaluterilaiset vanhemmat halunneet mut ”kastettavan” vauvana? (Se ei ole mikään raamatullinen kaste, siksi lainausmerkit.) Mutta isäni ei tietenkään ollut enää silloin luterilainen - äidistäni puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaste ei ole nimenantojuhla.
itse en missään nimessä uskaltaisi jättää lasta kastamatta. Toivon lapselleni parasta. Eihän kaste ole sinulta mitenkään pois? Kasteella toivotaan kaikkea parasta ja siunausta mitä maailmassa on♡826
Mutta kun monen mielestä se nimen omaan ei ole lapsen parhaaksi ja on minulta pois. Jos olen muslimi, en kuuna päivänä kastaisi lastani kristinuskoon. Sinäkään et kristittynä kastaisi lastasi muslimiksi vain koska "eihän se sinulta ole pois ja jos he ovatkin uskonasioissa oikeassa niin haluat lapsesi parasta". Tämän toivoisin että enempi kristitty ymmärtäisi. Varmuuden vuoksi omaa maailmankatsomusta vastaan ristiriidassa olevaa seremoniaa ei kukaan hyvä ja ynmärtäväinen vanhempi kannata. Kristittyjen pitäisi ymmärtää, että ette te tietenkään näe kastetta pahana - tehän uskotte siihen! Mutta nyt kyse on oikeastaan paljon simppelimmästä asiasta:
Osallistuttaisitko lapsesi oman kulttuurisi ja elämänkatsomuksesi vastaiseen toimintaan? Ja jos et, niin miksi jos se mielestäsi ei ole sinulta pois?
Monelle ateistille/agnostikolle kristinusko on samalla viivalla vaikka islamin, hinduismin ja kaikkien muiden uskontojen kanssa. Toivoisin, että te kristity tajuaisitte tämän.
Ollaan keskusteltu (ja vähän riidelty) mieheni kanssa nyt asiaa halki. Koska edelleen mieheni on sitä mieltä ettei hänelle lapsemme kaste/kirkkoon liittyminen ole tärkeää, niin ilmoitin että en aio kasteeseen suostua. Anoppi oli "uhkaillut", että jättää lapsemme ilman joululahjaa, jos emme kasta :D. Tähän emme kuitenkaan taida kuolla, joten päätöksemme pitää.
AP
Ps. Joku kyseli avioliitostamme. Meidät on tosiaan vihitty maistraatissa. Pidin oman sukunimeni emmekä ole kertoneet kenellekkään. Emme halunneet juhlia emmekä huomiota asialle. Rakkautemme on meidän välinen eikä kaivata sen kuuluttamista suvulle ja tutuille.
Kaste ja usko pelastaa ihmisen helvetiltä. Siinä mielestäni riittävästi syytä kastaa oma lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Onko kasteesta jotakin haittaa lapsellesi. Uskon, että kaikki toivovat hyvää vauvalle, sinä, miehesi ja myös anoppi. Tässä maailmassa kaikki suojelus ja varjeles vauvallesi on varmaankin tervetullutta...?
Varmaan ymmärrät, ettei tämä äiti usko jumalaan ja näin ollen siitä kasteesta ei ole yhtään mitään suojelusta eikä varjelua luvassa? Ja onhan se selkeä haitta, että lapsi kastetaan väärään uskontoon tai uskontoon ylipäätään, vaikkei sitä perheessä harjoiteta. En kyllä missään nimessä antaisi periksi. Omaa lastani ei ole kastettu eikä mieskään sitä halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Onko kasteesta jotakin haittaa lapsellesi. Uskon, että kaikki toivovat hyvää vauvalle, sinä, miehesi ja myös anoppi. Tässä maailmassa kaikki suojelus ja varjeles vauvallesi on varmaankin tervetullutta...?
Tuolla logiikalla hänet pitäisi kastaa jokaiseen uskoon varmuuden vuoksi. Miten kristityt ei tätä ymmärrä? Ei kristitty ole mitenkään todistettu olevan enemmän oikeassa kuin mikään muu uskonto! Itse kokisin tärkeämpänä antaa lapselle varmuuden vuoksi buddhalaisen kasvatuksen, ne sentään syntyy uudelleen koko ajan jos eivät valaistu!
Vierailija kirjoitti:
Ollaan keskusteltu (ja vähän riidelty) mieheni kanssa nyt asiaa halki. Koska edelleen mieheni on sitä mieltä ettei hänelle lapsemme kaste/kirkkoon liittyminen ole tärkeää, niin ilmoitin että en aio kasteeseen suostua. Anoppi oli "uhkaillut", että jättää lapsemme ilman joululahjaa, jos emme kasta :D. Tähän emme kuitenkaan taida kuolla, joten päätöksemme pitää.
AP
Ps. Joku kyseli avioliitostamme. Meidät on tosiaan vihitty maistraatissa. Pidin oman sukunimeni emmekä ole kertoneet kenellekkään. Emme halunneet juhlia emmekä huomiota asialle. Rakkautemme on meidän välinen eikä kaivata sen kuuluttamista suvulle ja tutuille.
Hyvä kun saitte sovinnon aikaan. Eikä lapsikaan osaa vielä vuosiin kaivata juuri mummolta joululahjaa, joten eipä tuollainen lapsellinen mielenosoitus ketään haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaste ja usko pelastaa ihmisen helvetiltä. Siinä mielestäni riittävästi syytä kastaa oma lapsi.
Niin, subjektiivisesti sinun mielestäsi. Kuitenkin muiden uskontokuntien ihmiset sanovat eri lailla ja ateistit eri lailla. Lisäksihän täällä juuri ilmoitettiin, että kyllä lapsi taivaaseen pääsee vaikka ei olisi kastettu, koska teidän rakastava jumala ei lähetä lapsia helvettiin. Eli päättäkää nyt ensin mitä uskotte ennen kuin tuputatte muille.
Vierailija kirjoitti:
Onko kasteesta jotakin haittaa lapsellesi. Uskon, että kaikki toivovat hyvää vauvalle, sinä, miehesi ja myös anoppi. Tässä maailmassa kaikki suojelus ja varjeles vauvallesi on varmaankin tervetullutta...?
Et ole tätä ketjua varmaan lukenut? Monta kertaa on kerottu, mitä epätoivottuja seurauksia kirkkoon liittämisellä on lapselle. Ja jotta sinunkin on helpompi tämä varsinainen moraaliton osuus ymmärtää, niin mieti vaikka, jos miehesi olisi vaatinut vauvaa liitettäväksi islamin uskoon. Mitä haittaa? No ei niin mitään järkeä!
Vierailija kirjoitti:
Ollaan keskusteltu (ja vähän riidelty) mieheni kanssa nyt asiaa halki. Koska edelleen mieheni on sitä mieltä ettei hänelle lapsemme kaste/kirkkoon liittyminen ole tärkeää, niin ilmoitin että en aio kasteeseen suostua. Anoppi oli "uhkaillut", että jättää lapsemme ilman joululahjaa, jos emme kasta :D. Tähän emme kuitenkaan taida kuolla, joten päätöksemme pitää.
AP
Ps. Joku kyseli avioliitostamme. Meidät on tosiaan vihitty maistraatissa. Pidin oman sukunimeni emmekä ole kertoneet kenellekkään. Emme halunneet juhlia emmekä huomiota asialle. Rakkautemme on meidän välinen eikä kaivata sen kuuluttamista suvulle ja tutuille.
Hyvä ap! Enkä tosiaan usko että tästä mitään draamaa syntyy, kuten moni on kommentoinut, kyllä se kaste unohtuu ihan hetkessä eikä se parin kuukauden kuluttua enää kiinnosta ketään😁
Vierailija kirjoitti:
Ollaan keskusteltu (ja vähän riidelty) mieheni kanssa nyt asiaa halki. Koska edelleen mieheni on sitä mieltä ettei hänelle lapsemme kaste/kirkkoon liittyminen ole tärkeää, niin ilmoitin että en aio kasteeseen suostua. Anoppi oli "uhkaillut", että jättää lapsemme ilman joululahjaa, jos emme kasta :D. Tähän emme kuitenkaan taida kuolla, joten päätöksemme pitää.
AP
Ps. Joku kyseli avioliitostamme. Meidät on tosiaan vihitty maistraatissa. Pidin oman sukunimeni emmekä ole kertoneet kenellekkään. Emme halunneet juhlia emmekä huomiota asialle. Rakkautemme on meidän välinen eikä kaivata sen kuuluttamista suvulle ja tutuille.
Minä kyselin. Olin utelias miten taklasitte anopin siinä tilanteessa, se selvisi.
Ajattelin, että olisi voinut olla samankaltainen kalabaliikki, josta selviämiämistä voisi soveltaa.
Omasta tilanteestani voin , jos sillä tässä mitään lisäarvoa on ,kertoa olevani 3.polven "pakana" , joka on myös vihitty maistraatissa, ilman sormusta. Sukunimeäni en voinut siihen aikaan pitää.
Oma kasteettomuuteni oli jopa Helsingissä lapsuudessani kummajainen ja ihmetyksen aihe , nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus.
Välillä surettaa kovasti uskovaisen mummini puolesta. Hän aina välillä oikein itkee sitä tuskaa, kun uskoo lastensa ja lastenlastensa joutuvan helvettiin kun eivät kuulu kirkkoon.
Jotenkin kauheaa, että aivopestään ihmisille tällainen tuska siitä, miten läheiset tulee kärsimään kun ei tanssi saman pillin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko kasteesta jotakin haittaa lapsellesi. Uskon, että kaikki toivovat hyvää vauvalle, sinä, miehesi ja myös anoppi. Tässä maailmassa kaikki suojelus ja varjeles vauvallesi on varmaankin tervetullutta...?
Kasteesta todellakin on haittaa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan liittäminen ilman lapsen omaa suostumusta rikkoo YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, mihin Suomikin on sitoutunut.
[/quote]
Minä kyselin. Olin utelias miten taklasitte anopin siinä tilanteessa, se selvisi.
Ajattelin, että olisi voinut olla samankaltainen kalabaliikki, josta selviämiämistä voisi soveltaa.
Omasta tilanteestani voin , jos sillä tässä mitään lisäarvoa on ,kertoa olevani 3.polven "pakana" , joka on myös vihitty maistraatissa, ilman sormusta. Sukunimeäni en voinut siihen aikaan pitää.
Oma kasteettomuuteni oli jopa Helsingissä lapsuudessani kummajainen ja ihmetyksen aihe , nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus.[/quote]
Kiitos, kun kerroit.
Minun perheessäni äiti on ainoa kasteen saanut, mutta hänkin on eronnut jo aikoja sitten kirkosta. Isäni suvusta en tiedä ketään kasteen saanutta. Äitini suvussa on joitakin tapakristittyjä, mutta vuosien saatossa useimmat hänen sukulaiset ovat eronneet kirkosta.
AP
Vierailija kirjoitti:
Kaste ja usko pelastaa ihmisen helvetiltä. Siinä mielestäni riittävästi syytä kastaa oma lapsi.
Sitten kun vielä tietäisi, mikä maailman uskonnoista pelastaa varmimmin helvetiltä. Kristinuskossa levinneisyytensä perusteella varmaankin roomalaiskatolinen?
Onko kasteesta jotakin haittaa lapsellesi. Uskon, että kaikki toivovat hyvää vauvalle, sinä, miehesi ja myös anoppi. Tässä maailmassa kaikki suojelus ja varjeles vauvallesi on varmaankin tervetullutta...?