Lue keskustelun säännöt.
Mitä kaikkea sinua on lapsena kielletty tekemästä sen takia, että olit tyttö/poika?
Kommentit (240)
Kotona ei kielletty eikä käsketty. Koulussa tekniset käsityöt oli pojille ja tekstiilit tytöille. Sai hakea siirtoa, mutta oli aikamoinen henkinen kynnys tehdä niin. Olisin varmaan tykännyt enemmän puutöistä, mutten olisi rohjennut mennä ainoana poikien puolelle.
Hammaslääkärissä olisiko ollut juuri yläasteen puolella, kaikki saivat ottaa hammasharjan vastaanottomamman tiskiltä, oli punaisia ja sinisiä. Olin ottamassa sinistä, kun mamma huusi kauhistuneena että ne on pojille.
Tyttö 66
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläasteella tytöt pantiin tekstiilitöihin kässässä, vaikka ala-asteen olin ollut teknisissä töissä. Olin aivan hoo moilanen, kun ala-asteella olin sorvannut ja takonut ja yhtäkkiä lyödään istumaan ompelukoneen eteen ja kutimet käteen. Vastaavasti poikia ei päästetty tekstiilitöihin, vaan heidän opetussuunnitelmansa käsitti teknisen työn sekä pari tuntia tutustumista "tyttöjen puolelle". Tapahtumat sijoittuvat 90-luvulle.
En poikana saanut leikkiä barbeilla siskoni kanssa. Sanottiin, että on tyttöjen leluja. Olen kiitollinen siitä, että vanhempani ohjasivat minua oikeaan suuntaan ja nyt aikuisena olen kunnollinen hetero mies. Aion omille lapsillenikin sitten opettaa, että on tyttöjen ja poikien leikit on erikseen.
Ei kielletty mitään enkä muista koskaan lapsuudessani tai nuoruudessani kuulleen kenenkään aikuisen puhuneen ”tyttöjen ja poikien jutuista”.
Kaikki sai tehdä mitä halusi (esim. veljelläni oli alle kouluikäisenä vaihe, kun halusi leikkiä aina tyttöä ja pukeutua minun mekkoihini ja pitää peruukkia eikä tästä kukaan sanonut mitään) ja leikittiin sekaporukalla sekalaisia leikkejä joihin sisältyi kaikkea majoista barbeihin ja leikkiautoihin.
Teini-ikään tullessa se vähän sitten muuttui ja vaikka ei edelleenkään jaoiteltu ”tyttöjen ja poikien juttuihin” ja esim. kotona kaikki teki kaikkea, niin muistan isän olleen ankarampi veljilleni, koska hänellä oli joku ihme huoli siitä mitä pojista ”tulee” (eli tuleeko heistä ”kunnollisia miehiä”) kun taas minua kohtaan ei ollut naiseuteen liittyviä odotuksia tai huolta siitä, että minusta tulisi ”luuseri” kuten isä pelkäsi poikien kohdalla.
Pelko tuli siis siitä, kun veljet tykkäsivät skeitata, pelata videopelejä ja ”vetelehtiä” kuten teinit nyt usein tykkää, ja isä ei sellaista arvosta eikä hänen nuoruudessaan vielä tuollaista harrastettu vaan oltiin ilmeisesti paljon puuhakkaampia?
Siitä seurasi sitten tietysti paljon yhteenottoja isän ja poikien välillä, ja veljissä nuo isän asenteet aiheuttivat vain kapinaa.
Olisin halunnut motocrossata kuten veljeni; en saanut. Isäni, joka ei itse edes lajia harrastanut, väitti että näkee kroppani rakenteesta ettei minusta ole kys. lajiin. No ihan kiva joo, mutta jos olisin saanut pari kertaa kokeilla ja lentää sitten vaikka turvalleni komeasti, ehkä se olisi ollut parempi tapa huomata asia itsekin (jos tämä edes piti paikkaansa)?
vm. 87
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä muista yhtään asiaa, jota olisi kielletty tekemästä sukupuolen perusteella. Siis vanhemmat kieltäneet. Synnyin 1970-luvulla, vanhemmat 1930-luvulla, mutta kyllä meillä sai tehdä/harrastaa mistä itse tykkäsi. Ainut muistikuva on, että mummo kerran varoitteli veistämästä sormeen kun puukolla veistin puunpalaa. Mutten tiedä liittyikö kielto mitenkään sukupuoleen.
En saanut mennä mummulan vintille,koska olin tyttö.Veljeni ja serkkuni pääsivät aina käymään siellä,kun olivat poikia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkytyin, että eräs 30 v pariskunta ei antanut heidän poikansa käyttää mitään punaista vaatetta tai lelua.
Vierailija kirjoitti:
En saanut mennä mummulan vintille,koska olin tyttö.Veljeni ja serkkuni pääsivät aina käymään siellä,kun olivat poikia.
No aika kummallista. Mitä ihmettä siellä oli, mikä ei tytön silmille sovi, mutta pojan sopii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut mennä mummulan vintille,koska olin tyttö.Veljeni ja serkkuni pääsivät aina käymään siellä,kun olivat poikia.
No aika kummallista. Mitä ihmettä siellä oli, mikä ei tytön silmille sovi, mutta pojan sopii?
Meidän mummolassa ei lapsia päästetty vintille ollenkaan. Vintillä ei ollut oikeaa lattiaa kuin parissa pienessä huoneessa, ja päästäkseen sinne olisi pitänyt ensin taiteilla suuremman avoimen tilan poikki kattotuoleja pitkin. Olisiko viestittäjän tapauksessa sama, mutta siinä oletuksena se että pojat ovat jotenkin ketterämpiä kuin tytöt?
Liikuntatunneilla ei koskaan pelattu jalkapalloa tai jääkiekkoa. Ei olisi saanut hokkareilla luistella. Puukässän sai sentään valita yläasteella, sitäkin kyllä vinoon katsottiin. Nyt aikuisena on vaikeampi saada töitä miesten alalta, vaikka ei olisi fyysinen työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä erityisempiä. Lukiossa ei saanut valita pitkää matikkaa, kun se ei ollut tytöille opon ja vanhempieni mielestä. Tytöt eivät siinä pärjäisi, eivätkä sillä mitään tee.
Kiinnostaa millä vuosikymmenellä ko.aivopieru on sanottu.
Pitkä matikkahan jos mikä avaa opiskelumahdollisuuksia.
Nainen yo.v 1973 josta tuli insinööri tosin tavallinen.
Vierailija kirjoitti:
En poikana saanut leikkiä barbeilla siskoni kanssa. Sanottiin, että on tyttöjen leluja. Olen kiitollinen siitä, että vanhempani ohjasivat minua oikeaan suuntaan ja nyt aikuisena olen kunnollinen hetero mies. Aion omille lapsillenikin sitten opettaa, että on tyttöjen ja poikien leikit on erikseen.
Niin, jos olisit saanut ja jos sinun olisi annettu, niin sinustahan olisikin tullut täys homo.
Näinhän se menee,eiks'juu ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään tekemisiä en muista, mutta veli sai poikuutensa perusteella tontin lahjaksi eräältä sukulaiselta. Mä sain sitten astiaston👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut mennä mummulan vintille,koska olin tyttö.Veljeni ja serkkuni pääsivät aina käymään siellä,kun olivat poikia.
No aika kummallista. Mitä ihmettä siellä oli, mikä ei tytön silmille sovi, mutta pojan sopii?
Meidän mummolassa ei lapsia päästetty vintille ollenkaan. Vintillä ei ollut oikeaa lattiaa kuin parissa pienessä huoneessa, ja päästäkseen sinne olisi pitänyt ensin taiteilla suuremman avoimen tilan poikki kattotuoleja pitkin. Olisiko viestittäjän tapauksessa sama, mutta siinä oletuksena se että pojat ovat jotenkin ketterämpiä kuin tytöt?
En usko, että ketteryydellä olisi selitetty.
Luulen taustalla olleen ikiaikainen ajatus siitä, että pojat/miehet voi laittaa vaarallisiin paikkoihin ja tyttöjä/naisia ei (esim. sodat, riskialttiit työt ym.).
JOS se mummolan vintti on siis edes ollut mitenkään vaarallinen.
Sivusta
Alkoipa suututtaa kun luin näitä! Mietin ensin että ei mulla ole mitään kerrottavaa mutta onhan mulla. Selvennykseksi siis, vanhempani erosivat kun olin pieni, siksi että isä oli narsistinen ja väkivaltainen (ja sovinistinen). Jouduin kuitenkin viikonloppuisin käymään isän luona kunnes kieltäydyin menemästä.
- Olin isän luona ja avasin jääkaapin oven ja sieltä tippui sellainen iso, lasinen ja painava kastikepurkki suoraan mun varpaille. Huudahdin että auts! ja isä sai raivarin ja alkoi huutaa että pikkutytöt eivät käytä tuollaista kieltä. Tietenkään en alistunut pyytämään anteeksi ja olemaan hiljaa vaan aloitin kunnon riidan:D Olin muistaakseni ehkä 12v tuolloin.
- Oli kesä ja olimme menossa isän kanssa rannalle. Hän tuli siis hakemaan minua äidin luota. Olin pukenut jo valmiiksi alle uimapuvun ja siihen päälle polvipituiset shortsit ja topin jossa oli leveät olkaimet mutta josta olkapäitä (hui kauhistus!) näkyi. Isä sai raivokohtauksen asustani ja kieltäytyi viemästä minua rannalle ellen kävisi vaihtamassa paitaa. Huusi että aikuiset naiset pitävät tuollaisia. Olin 8-9 vuotias enkä tietenkään ymmärtänyt mikä paidassani oli vikana. Luulin silloin että kyse oli paitani väristä (vaaleansininen) mutta vanhempana tajusin että kyse oli siitä että paita ei täysin peittänyt olkapäitä. Olin vihainen ja menin takaisin sisälle kertomaan äidille. Onneksi olin jo silloin tarpeeksi päättäväinen ja niimpä emme menneet rannalle koska en suostunut vaihtamaan paitaa enkä edes lähtemään isäni kanssa. Mietin että jos kyseessä olisi ollut poika jonka olkapäitä näkyy niin olisiko syntynyt samanlainen sirkus...
- Isällä on ihmeellisiä luuloja siitä että siivoaminen on naisille jotenkin synnynnäistä ja he ovat luonnostaan siinä parempia kuin miehet. Miehille on tietysti ylivoimaisen vaikeaa oppia esimerkiksi lakanoiden vaihto tai muita ihan perusjuttuja. Silti naiset ovat tyhmempiä ja turhia (tämä kuultu hänen suustaan). Makaa kirjaimellisesti omassa paskassaan ja odottaa että joku muu tulee siivoamaan. Välillä soittelee minulle että tule siivoamaan kun sinähän osaat kun olet nainen ja sinulla on velvollisuus kun olet sukua. Olen sanonut suoraan että minulle on aivan sama vaikka hukkuisit omaan paskaasi. Sitä niittää mitä kylvää.
Äidiltäni sain onneksi tasapuolisen kasvatuksen. Ei ikinä kieltänyt tai pakottanut mihinkään sukupuoleni perusteella. Äiti on se joka opetti katsomaan autosta öljyt ja muuta sellaista. Ei myöskään naureskellut tai vähätellyt kun innostuin meikkaamisesta tai laitoin kynsiä. Äidin puolen suku on kotoisin isosta kaupungista ja isän maaseudulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä erityisempiä. Lukiossa ei saanut valita pitkää matikkaa, kun se ei ollut tytöille opon ja vanhempieni mielestä. Tytöt eivät siinä pärjäisi, eivätkä sillä mitään tee.
Kiinnostaa millä vuosikymmenellä ko.aivopieru on sanottu.
Pitkä matikkahan jos mikä avaa opiskelumahdollisuuksia.
Nainen yo.v 1973 josta tuli insinööri tosin tavallinen.
90-l alussa. Kirjoitin sitten lyhyestä matikasta L:n helposti täysillä pisteillä. Sivuaineena opiskelin yliopistossa matikan appron ja tein opiskeluaikana pari vuotta töitä tilastomatikan parissa.
Haarostella eli istua jalat harallaan, koska sukulaismiehet voivat innostua. Tyttöjen pitää istua sievästi jalat toisiaan vasten. Vieläkin ahdistaa availla haaroja, koska se oli lapsuudessa kielletty, enkä tarkoita tällä siis mitään seksuaalista, vaan vaikkapa jonkun päälle nousemista niin, että jalat on auki.
Jostakin sielun sopukasta nousi savonmurteinen lause: "Kyllä on riähkä. Ihan on kun poekapentu!"
Eli pojat saivat tehdä ties mitä koirankujeita, mutta tytöt eivät. Pojaksi sanominen oli ikään kuin haukkumista tytöille.
Missä kunnassa ei 1980-luvulla käytetty jääkiekkoa pelatessa kypärää? En ihan jaksa uskoa tätä.