Mitä kaikkea sinua on lapsena kielletty tekemästä sen takia, että olit tyttö/poika?

Mulla oli tiukemmat kotiintuloajat kuin veljellä, koska vanhemmat pelkäsi puskaraiskareita.

Mulla oli tiukemmat kotiintuloajat kuin veljellä, koska vanhemmat pelkäsi puskaraiskareita.

Mulle laitettiin tiukemmat kotiintuloajat, kuin veljelle. Perusteluna turvallisuus.

Vierailija kirjoitti:

Niin, siis miten tuo "puutyökielto" on ilmennyt jos puhutaan peruskouluajasta? Opettaja/rehtori on tehnyt virkavirheen jos on sen kieltänyt. Vai onko tuo kielto tullut kotoa?

Meille ei annettu ikinä mitään lomaketta, jolla valinnan olisi voinut tehdä, vaan pojat laitettiin automaattisesti puutöihin ja tytöt tekstiilitöihin. Valitettiin tästä rehtorille, mutta ei voinut kuulemma enää mitään, hän oli kuullut että kaikki tytöt haluaa tekstiilityöhön ja lukujärjestykset oli jo tehty (??). Toi rehtori oli muutenkin ihan hirveä sovinisti ja mm. syrji oppilaita uskonnon perusteella. Puutyöselkkaus tapahtui 2000-luvun alussa.

En muista että vanhempieni toimesta olisi kielletty mitään. Jollei nyt sellaista lasketa, että kouluikäisenä piti oppia pärjäämään yksin naisten puolella uimahallissa. Toki kävin uimassa ihan äitini kanssa myös, mutta monesti pelkästään isän kanssa.

Kouluikään tultuani piti mennä naisten puolelle yksin ja kyllähän se jännältä tuntui, mutta en muista että koskaan oikeasti pelottavalta. Tosin olen aikuisemmalla iällä kuullut, että isä pyysi monesti jotakuta naista vähän katsomaan mun perään siellä pukkarissa ja suihkutiloissa. Tuolloin 70- ja 80-luvulla oli kuulemma ihan normaalia pyytää ventovierasta ihmistä katsomaan että oma lapsi pärjää ilman vanhempiaan. Ja ehkä ihmiset auttoivat yksinäisiä lapsia muutenkin. Itse pyrin auttamaan vieläkin. En tiedä kuinka herkästi nykyvanhemmat pyytävät vieraalta ihmiseltä tällaista apua. Multa on pyydetty viimeisen 20 vuoden aikana varmaan kolme kertaa...

En saanut legoja enkä mitään rakentelusarjoja, olen nainen. Rakentelin sitten veljen lahjoilla. Lukiossa opo sanoi että minun ei tyttönä kannattaisi ajatella insinöörin tai arkkitehdin ammatteja, ne ovat miesten ammatteja.

Purin hammasta ja hain vaan, arkkitehti tuli kumminkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä erityisempiä. Lukiossa ei saanut valita pitkää matikkaa, kun se ei ollut tytöille opon ja vanhempieni mielestä. Tytöt eivät siinä pärjäisi, eivätkä sillä mitään tee.

Just. Ja fyssan laitoksilla mietitään pää punaisena, että miten saatais tytöt innostumaan matematiikasta...

Joo kannattaisi tavoittaa jo ne ysiluokkalaiset tytöt jotka on hyviä matikassa, lukiossa on jo myöhäistä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, siis miten tuo "puutyökielto" on ilmennyt jos puhutaan peruskouluajasta? Opettaja/rehtori on tehnyt virkavirheen jos on sen kieltänyt. Vai onko tuo kielto tullut kotoa?

Mun lasten koulussa oli tyttöjen puutyökielto vielä 2-3 vuotta sitten! Samoin itselläni 80-luvulla!

Appivanhempani ovat saman ikiäisiä kuin omat vanhempani mutta paljon vanhanaikaisempia. Muutama vuosi takaperin meitä pyydettiin auttamaan heidän mökin rakentamisessa ja menimme molemmat paikan päälle. Kun aloin vetää työhanskoja käteen niin anoppini kysyi hieman kärkyttyneen oloisena aionko todellakin osallistua työntekoon. Myöhemmin on selvinnyt, että heillä nsisten osallistuminen = ruuan laitto ja kahvin keitto. Kyseessä ei tässä tapauksessa ollut eded mikään erityistä taitoa vaativa työvaihe vaan harkkojen siirtäminen paikasta toiseen.

Olen vm -75 ja korkeakoulutettujen vanhempien tytär. Perheessä on myös poika. Asuttiin kaupungissa mutta kesiä vietettiin myös maalla. Siskoni on aika perinaisellinen tapaus mutta minä sitten "poikamaisempi". 

En saanut: 

Pienenä maalla mm. vuolla ja nikkaroida, nuorempi veli sai

Opetella ajamaan traktoria, nuorempi veli sai. 

Ajaa peltoautolla, nuorempi veli sai. 

Opetella käyttämään perämoottoria, nuorempi veli sai.

Asioita joista piti "taistella" äidin kanssa (isä varmaan luovutti ja totesi, että ei tuosta "hienoa naista" tule kuitenkaan):  

Laajan matikan ja fysiikan valitseminen lukiossa. Kuulemma tytöt ei pärjää eikä tarvitse. No, minä tarvitsin jatko-opintoihini ja kirjoitinkin L:n sekä laajasta matikasta että luonnontiedekysymyksiin vastaamalla reaalista. 

Mennä armeijaan. Äiti on vieläkin asiasta tosi hämmentynyt, isä on ylpeä. 

Lääkärin ammatti hyväksytttiin aikanaan, mutta äiti ei ole vieläkään hyväksynyt erikoisalaani joka on kohtuullisen miesvaltainen kirurgian suppea. Sisätaudit, lastentaudit, psykiatria ja yleislääketiede olis sopineet naiselle paremmin. 

Pienempiä juttuja jotka ovat epänaisellisia ja joille pyöritellään silmiä ovat mm. auton valinta (eikös nyt naiselle riittäis vähemmän tehokaskin?), osakesijoittaminen ja se, että en tarvitse miestä peräkärryn vetämiseen tai Ikean huonekalujen kokoamiseen. 

Omat lapset on kasvatettu siten, että saavat ihan vapaasti kiinnostua ja harrastaa. 3/4 on valinneet hyvin sukupuolistereotyyppisesti, mutta yksi on selkeästi ns. feminiininen herkkä poika ja hyvä juuri sellaisena kuin on.

Ei mitään. Ei tullut mieleenkään, että tyttöyden vuoksi olisi rajoitteita. Lapsuus 60- ja 70-luvuilla.

"Tytöt ei kiroile", oli yleinen sanonta vanhempieni suusta. Tämä särähti aikoinaan korvaani, koska isoveljilleni ei koskaan huomautettu kiroilusta. Kiroilin kyllä silti, ihan protestoidakseni. Muuten meillä ei ole määritelty mahdollisuuksiani/velvollisuuksiani ym. sukupuolen perusteella. Ei niitä mattoja vaginalla pestä tai auton renkaita siittimellä vaihdeta, näin karkeasti ilmaistuna.

Ei kielletty mistään. 60 -luvulla syntyneenä sain vapaan kasvatuksen tyyliin: lapsi itse tietää, mikä hänelle on parasta.

Vierailija kirjoitti:

Yläasteen liikkatunneilla oli pojille lätkää ja tytöille ringetteä. Vieläkin vituttaa.

Vituttaako siksi, että oli väärin,ettet tyttönä saanut pelata lätkää, tuota parempaa lajia vaan jouduit pelaamaan noloa tyttöjen lajia? Vai siksi, ettette saaneet itse valita ja koska joku poikakin olisi halunnut pelata ringetteä? Miten se sitten oltaisiin järjestetty, koska vaikka tytöistä oltaisiin ehkä saatu molemmat joukkueet muodostettua se luokan feminiininen poika olisi sitten pelannut sitä ringetteä yksinään. Ja toisaalta yläasteella sekajoukkueet eivät oikein toimi. Vai olisiko se ollut parempi, että kummatkin olisivat aina pelanneet sitä maskuliinista lajia, viis siitä, että monet oppilaat kokevat sen ahdistavaksi? Mikä siis olisi ollut hyvä ratkaisu?

Vierailija kirjoitti:

"Tytöt ei kiroile", oli yleinen sanonta vanhempieni suusta. Tämä särähti aikoinaan korvaani, koska isoveljilleni ei koskaan huomautettu kiroilusta. Kiroilin kyllä silti, ihan protestoidakseni. Muuten meillä ei ole määritelty mahdollisuuksiani/velvollisuuksiani ym. sukupuolen perusteella. Ei niitä mattoja vaginalla pestä tai auton renkaita siittimellä vaihdeta, näin karkeasti ilmaistuna.

Cisseksistin tunnuslause.

En saanut valita "puukäsitöitä" alakoulussa 80-luvulla. Äiti kielsi. Olin jo tuolloin itse sitä mieltä, että siitä olisi ollut enemmän hyötyä, kuin tekstiilitöistä. Osasin neuloa jo ennen kouluikää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tytöt ei kiroile", oli yleinen sanonta vanhempieni suusta. Tämä särähti aikoinaan korvaani, koska isoveljilleni ei koskaan huomautettu kiroilusta. Kiroilin kyllä silti, ihan protestoidakseni. Muuten meillä ei ole määritelty mahdollisuuksiani/velvollisuuksiani ym. sukupuolen perusteella. Ei niitä mattoja vaginalla pestä tai auton renkaita siittimellä vaihdeta, näin karkeasti ilmaistuna.

Cisseksistin tunnuslause.

Höpö höpö. Kyllä ihmiset käsillään asioita tekevät. Jotain kivikautisia laumaelämiseen ja lajin säilymiseen liittyviä sukupuolirooleja toki varjellaan yhä edelleen, mutta niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mistä ihminen on kiinnostunut tai mitä haluaa tehdä.

T. Miehen kanssa avioliitossa oleva ja naisvaltaisella alalla työskentelevä nainen,

joka on sinut sukupuolensa kanssa ja tekee asiat niin kuin itse haluaa, oli se sitten sukupuolinormatiivista tai ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tytöt ei kiroile", oli yleinen sanonta vanhempieni suusta. Tämä särähti aikoinaan korvaani, koska isoveljilleni ei koskaan huomautettu kiroilusta. Kiroilin kyllä silti, ihan protestoidakseni. Muuten meillä ei ole määritelty mahdollisuuksiani/velvollisuuksiani ym. sukupuolen perusteella. Ei niitä mattoja vaginalla pestä tai auton renkaita siittimellä vaihdeta, näin karkeasti ilmaistuna.

Cisseksistin tunnuslause.

Höpö höpö. Kyllä ihmiset käsillään asioita tekevät. Jotain kivikautisia laumaelämiseen ja lajin säilymiseen liittyviä sukupuolirooleja toki varjellaan yhä edelleen, mutta niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mistä ihminen on kiinnostunut tai mitä haluaa tehdä.

T. Miehen kanssa avioliitossa oleva ja naisvaltaisella alalla työskentelevä nainen,

joka on sinut sukupuolensa kanssa ja tekee asiat niin kuin itse haluaa, oli se sitten sukupuolinormatiivista tai ei

Niin, pointtini olikin juuri tuo, että ne tehdään käsillä eikä sukuelimet määritä sitä onko joku hyvä jossain tai ei. Mutta kun sillä kaunilla naisellisella naisella voi löytyä penis ja komealla miehkkäällä miehellä vagina, joten kommentti oli siksi cisseksistinen. Ei siinä tosin mitään.

Aivan ehdottomasti sekä tytöille että pojille puolet tekstiilitöitä ja puolet puutöitä. Ja niin ettei siihen pääse vanhempien tai opettajien vanhoilliset asenteet vaikuttamaan. Nykyään molemmat ovat tarpeellisia taitoja oppia sukupuolesta riippumatta, kun ei ole arkielämässä saatavilla mitään (ennen  ajateltiin) "paremmin osaavaa" jolta pyytää neuvoa. Omien taitojensa laajentaminen ja soveltaminen on tärkeä asia laaja-alaisen osaamisen ja omavaraisuuden kannalta. Juuri se, että joku asia tuntuu alussa haastavalta, tarkoittaa että oppimista on tapahtumassa, se on juuri sitä menemistä mukavuusalueen ulkopuolelle, mitä nykyaikana niin kovasti toitotetaan. Hyvät välineet, keskittymisrauha, asiantunteva opetus ja kannustus ja tuki ovat ne asiat jotka auttavat oppimaan ja tuottavat taidon karttuessa hyvää mieltä. 

pulupentele kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläasteen liikkatunneilla oli pojille lätkää ja tytöille ringetteä. Vieläkin vituttaa.

Oispa ollut edes ringetteä. Meillä oli tytöille vain kaunoluistelukuvioiden harjoittelua. Pikkasen otti päähän, kun pojat pelasivat lätkää ja itse teki jotain helvetin makkaroita.... Onneksi vapaa-ajalla sai vaihtaa kaunarit hokkareihin ja pelata. Tuo luistelu lieneekin ainut asia, joka minulta kiellettiin, koska olin tyttö. Jopa kysyin opettajalta, saanko mennä poikien kanssa, kun vapaa-ajallakin pelasin. Ei käynyt, koska olin tyttö. Kaunareita en ole käyttänyt sen jälkeen kertaakaan, kun peruskoulun viimeinen liikuntatunti päättyi. N36

Tuota en ole koskaan tajunnut, että vielä 2010-luvullakin oli meillä Pirkanmaalla yläkoulussa tytöille talvisin kaunoluistelun alkeita ja joskus vähän ringetteä, pojilla jääkiekkoa, jääkiekkoa, jääkiekkoa. Joskus saimme yhden tunnin pelat jääkiekkoa tutustuaksemme lajiin, mutta pojilla ei tietenkään mitään ringettetuntia ollut. Ihmekään kun hienolla lajilla ei ole arvostusta, kun sitä liikuntatunneillakin ilmeisesti häpeillään kun se on "tyttöjen laji."

Sama myös sisäliikunnassa; pojat saivat pelata sählyä ja jalkapalloa, tytöillä oli telinevoimistelua ja hip hopia.

Itse pääsin peruskoulusta 1995, Tampereella, ja kyllä me tehtiin muutakin kun opeteltiin taitoluistelua. Jääkiekkoa, luistelua yleensä, mutta myös hiihtoa, laskettelua, mitä nyt voi talvella harrastaa. Ringetteäkin koska se oli joskus aikanaan Suomessa uusi laki ja ope halusi tutustua ja tutustuttaa uusiin lajeihin.