Vihaan mieheni lasta!!!

Tämä asia tuntuu olevan tabu. On oikeasti lapsia, joista ei voi parhaallakaan tahdolla pitää. Näitä lapsia opettajat ja päiväkotihenkilökunta joutuu kohtaamaan työssään. On ihania lapsia ja on lapsia, jotka herättävät vainn egatiivisia tunteita. Ne pitää ammatissan vaan niellä.

Ikävää, jos käy niin, että oma lapsi on sellainen tyyppi, josta on vaikea pitää. Ottamatta mihinkään muuhun kantaa, nostan hattua, että Ap tunnustaa asian avoimesti, hän ei pidä lapsesta. Foorumi on vaan väärä, täällä ei ymmärrystä heru. A:.llä on mahdollisuus selvitä lapsen kanssa, koska hän osaa tunnistaa omat tunteensa. Tilanne olisi pahempi, jos Ap näyttelisi itselleenkin pitävänsä lapsesta. 

Kuinka paljon miehesi viettää aikaa kahdestaan vain tämä lapsen kanssa?

Ite oot !

[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 12:23"]

Tämä asia tuntuu olevan tabu. On oikeasti lapsia, joista ei voi parhaallakaan tahdolla pitää. Näitä lapsia opettajat ja päiväkotihenkilökunta joutuu kohtaamaan työssään. On ihania lapsia ja on lapsia, jotka herättävät vainn egatiivisia tunteita. Ne pitää ammatissan vaan niellä.

Ikävää, jos käy niin, että oma lapsi on sellainen tyyppi, josta on vaikea pitää. Ottamatta mihinkään muuhun kantaa, nostan hattua, että Ap tunnustaa asian avoimesti, hän ei pidä lapsesta. Foorumi on vaan väärä, täällä ei ymmärrystä heru. A:.llä on mahdollisuus selvitä lapsen kanssa, koska hän osaa tunnistaa omat tunteensa. Tilanne olisi pahempi, jos Ap näyttelisi itselleenkin pitävänsä lapsesta. 

[/quote]

Tämä on mielestäni aivan perusteiltaan nurinkurinen ajattelutapa. Lapset ovat yhteiskunnassamme heikompia ja ansaitsevat erityistä suojelua. Lapsia ei voi arvioida samoilla mittareille, kuin aikuisia. "Tuo nyt vaan on ärsyttävä lapsi". Aikuisten tulee lapsia ja heidän niin sanottuja luonteitaan hyvin pitkälle sietää. Luonne kehittyy koko ajan. Vasta kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi, voi heitä arvioida samoilla kriteereillä kuin aikuisia.

Juu, täällä veronmaksaja kiittää taas yhdestä tulevasta kusipää elätistä, kiitos

[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 12:43"]

Lapset ovat yhteiskunnassamme heikompia ja ansaitsevat erityistä suojelua. Lapsia ei voi arvioida samoilla mittareille, kuin aikuisia. "Tuo nyt vaan on ärsyttävä lapsi". Aikuisten tulee lapsia ja heidän niin sanottuja luonteitaan hyvin pitkälle sietää. Luonne kehittyy koko ajan. Vasta kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi, voi heitä arvioida samoilla kriteereillä kuin aikuisia. 

[/quote]

Tästä täysin samaa mieltä. Se, mikä on mielestäni oikea tabu, on yhteiskuntamme aikuisten tunteiden paapominen. Milloin suojellaan alkoholistiäidin, milloin väkivaltaisen isän, milloin äiti- tai isäpuolen raskasta osaa.

Ap:n saama kritiikki on täysin oikeutettua: mitä muuta ansaitset, jos aloitat keskustelun otsikolla "vihaan mieheni lasta!!!"? Ei siinä ole itsetutkistelusta tietoakaan, vaan projisoidaan hankala tilanne pieneen, puolustuskyvyttömäään lapseen. Se, että ap myöntää avanneensa keskustelun huonosti, on lieventävä asianhaara. Ap:n kannattaisi käydä keskustelemassa omista tunteistaan myös ihan yksityisesti, omalla terapeutilla. Ja vastuuta hyvä ihminen se miehesi! Hän on 100-prosenttisesti vastuussa lapsestaan, ei sillä, että sinäkään vailla vastuuta olisit lapsesta, olemmmehan kaikki vastuussa lähipiirissämme elävistä heikoista. Voimia kasvatustehtävään!

Entä jos onkin vain normaalia uhmaa? 4-5-vuotias voi olla tosi hankala ihan ehjässäkin perheessä. Sellaisen vaikeankin uhman kestää kyllä kun lasta rakastaa. Jos taas ei rakasta, niin silloin varmasti on voimat koetuksella.

Hormonitkin voivat vaikuttaa ap:n tunnetilaan jos alkuraskaus menossa.

(ja tuosta varmaan moni veti yhteyden Erikaan, sillekin äitipuolelle oli syksyksi vauva tulossa)

Sinänsä en ihan ymmärrä miksi noin vaikessa perhetilanteessa on tilaa uusille lapsille.

Soita itsellesi apua - lastensuojelu paikalle ja heti! Jos lapsen vanhemmat eivät osaa hoitaa asiaansa, pistä sinä asia vireille - ennenkuin jotain kamalaa tapahtuu.

Herranjumala ei meillä mitään hätää ole! Eihän tässä nyt ole kyse kuin tuntemuksista joita mietin välillä. Mehän käymme keskustelemassa asiasta ammattilaisten kanssa. Eihän kukaan herranjumala lapsia satuta!!! Pointti oli tässä kok keskustelussa lapsen käytöksen selvittäminen, miksi purkaa minuun vaikka teemme asioita yhdessä päivittäin., sitä tässä ihmettelen onko siis kyse uhmasta vai voisiko joku muu olla pielessä. suurin osa päivistä menee todella hyvin, eilen vaan kiukutti kaikki ja purkasin pahaa oloa kirjoittamalla, joka helpottaa omaa oloa ja turhautumista. Tämä oli väärä paikka ja todellakin typerä aihe, kaduttaa!!

ap.

Olisi aika hyvä, jos vaikkapa poliisi tai jokin muu instanssi sais ap:n ip-numeron selville ja kirjottajan henkillöllisyys sekä tietysti koko tilanne voitaisiin selvittää, lapsen parasta ajatellen. Toivoisin että olisi provo, mutta mielestäni tämäntyyppisten provojen kirjoittaminen pitäisi estää. 

huh, tosi hyvä, jos tosiaan vain "tuulettelit" ap tunteitasi, mutta kannattaa ehkä otsikointia jne vähn miettiä jatkossa.. Jos tytön äiti on hylännyt hänet, niin kyllä varmasti oireilu johtuu ihan siitä ja tästä uusperhekuviosta (ja uhmasta). Viettääkö tyttö ja isä kahdenkeskeistä aikaa? Miten muut sukulaiset?

AP: purkaa sinuun juurikin siksi, että olet kaikista turvallisisn ja luotettavin aikuinen lapsen elämässä. Ota se luottamuksen osoituksena. Ja yritä jaksaa - lapsen tähden.

[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 13:14"]

Herranjumala ei meillä mitään hätää ole! Eihän tässä nyt ole kyse kuin tuntemuksista joita mietin välillä. Mehän käymme keskustelemassa asiasta ammattilaisten kanssa. Eihän kukaan herranjumala lapsia satuta!!! Pointti oli tässä kok keskustelussa lapsen käytöksen selvittäminen, miksi purkaa minuun vaikka teemme asioita yhdessä päivittäin., sitä tässä ihmettelen onko siis kyse uhmasta vai voisiko joku muu olla pielessä. suurin osa päivistä menee todella hyvin, eilen vaan kiukutti kaikki ja purkasin pahaa oloa kirjoittamalla, joka helpottaa omaa oloa ja turhautumista. Tämä oli väärä paikka ja todellakin typerä aihe, kaduttaa!!

ap.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 17:23"]

Olen niin kyllästynyt mieheni kohta 5 vuotiaaseen tyttäreen joka lojuu meidän nurkissa ja kaikki vihaa häntä, jopa omat vanhemmat. Miksi mun pitäis sitä sietää kun kukaan mukaan ei niin tee.. Se repii kaikki vaatteet kaapeista, levittää kaikki tavaransa huoneessa pitkin poikin, huutaa, kiljuu, potkii, lyö, on epäkunnioittava kaikkia kohtaan, kiusaa minun lastani ( hänen isän ja minun yhteistä lasta) meille on tulossa jouluna toonnen vauva ja päässäni kiehuu aina kun näen tai kuulen kyseisen kakään äänen!! Hänen äitinsä ilmoitti vaan että se muuttaa teille kun ei jaksa.. Alkoholi ongelmia, silti jaksaa toista lastaan joka nyt reilu vuoden. Mieheni ei jaksa lastaan hoitaa, on kuulemma niin ärsyttävä eikä hänkään halua että tyttö asuisi meidän luona.. Tekee mieli vaan huutaa sille lapsell, että painuis muualle täältä. En koskaan ole kenelläkään nähnyt yhtä vaikeaa ja ärsyttävää lasta!!! Kaikkein eniten ärsyttää, että se per***een kakara opettaa kaikki huonot tavat mun lapselle, siksi en halua, että tulee lähellekkään omaa poikaani!! 

[/quote]

En jaksa linkittää kaikkia Ap:n vastauksia aiheen tiimoilta, mutta täytyypä sanoa, että kummasti muuttui ääni kellossa, kun jotkut kirjoittajat alkoivat ketjussa puhua ls-ilmoituksesta, poliisille ilmoittamisesta. Mutta ei se mitään. Tästä ketjusta ja sen vihamielisestä, lasta kohtaan suunnatusta agressiivisuudesta, mikä paistaa räikeänä kirjoittan tekstistä, on tehty ilmoitus poliisille. Hoitakoon virkavalta loput.

Millainen rikosilmoitus tehdään äitipuolesta, joka vihaa lapsipuoltaan?
Ihan vaan mietin, kun jotkut olivat tekemässä rikosoilmoitusta

Hyvä jos saatte ammattiapua. Mutta kun ihmettelet, miksi lapsi purkaa pahaa oloaan sinuun , niin voit kysyä että kehen sitten? Hänellä ei ole ketään muuta aikuista kun sinä ja isänsä. Vanhemmat ja/tai huoltajat saavat osakseen lapsen hyvät ja huonot tunteet, ja tällä lapsella on nyt enemmän huono olo kuin hyvä. Kuten on monta kertaa todettu, lasta on riepoteltu pitkin pientä elämäänsä ja hänen perusturvallisuuden tunteensa on järkkynyt. Uudet sisarukset ovat kova pala ideaalisessa ydinperheessä elävälle lapsellekin, saatu sitten tälle kyseiselle lapselle. KOita olla empaattinen ja ajatella, mitä tämän lapsen elämässä on tapahtunut lyhyessä ajassa ja koita suhteuttaa se omaan elämääsi. Olet ehkä noin 30-vuotias. Ajattele, jos sinun elämästäsi 20 vuotta olisi ollut jatkuvaa muutosta ja myllerrystä, vastoinkäymisiä ja menetyksiä, miten sekaisin itse olisit?

Edelleen miehesi pitäisi ottaa tilanteesta vastuu. Miten voi kääntää selkänsä omalle jälkeläiselleen?

VOi lasta kun on sinuttu surkeilla vanhemmilla ja äitipuolella :(

Nyt tarvittaisiin aikuista joka ottaisi ohjat lapsen elämässä, opastaisi ja neuvoisi. Siinä tarvitaan vain pitkää pinnaa, ei muuta

Niin kun tekee avauksen, on syytä kestää myös eriävät mielipiteet. Ehkä niistäkin voi oppia ;)

[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 13:14"]

Herranjumala ei meillä mitään hätää ole! Eihän tässä nyt ole kyse kuin tuntemuksista joita mietin välillä. Mehän käymme keskustelemassa asiasta ammattilaisten kanssa. Eihän kukaan herranjumala lapsia satuta!!! Pointti oli tässä kok keskustelussa lapsen käytöksen selvittäminen, miksi purkaa minuun vaikka teemme asioita yhdessä päivittäin., sitä tässä ihmettelen onko siis kyse uhmasta vai voisiko joku muu olla pielessä. suurin osa päivistä menee todella hyvin, eilen vaan kiukutti kaikki ja purkasin pahaa oloa kirjoittamalla, joka helpottaa omaa oloa ja turhautumista. Tämä oli väärä paikka ja todellakin typerä aihe, kaduttaa!!

ap.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 14:25"]

Millainen rikosilmoitus tehdään äitipuolesta, joka vihaa lapsipuoltaan?
Ihan vaan mietin, kun jotkut olivat tekemässä rikosoilmoitusta

[/quote] Ei varmaankaan rikosilmoitusta voi tehdä, voi sitä poliisiin ottaa muutenkin yhteyttä. Ja lastensuojeluilmoituksen voi ainakin tehdä. Lastensuojeluviranomaiset voivat pyyttää poliisilta virka-apua tämän asian selvittämisessä. 

otsikointi nimeni pieleen ja koko kirjoitus oli todella epäasiallinen, en minä haluaisi, että lapsistani puhuttaisiin noin.  kerron nyt vähän enemmän.. Tyttö oli 1-vuotias kun muutti meille, lapsen äiti tapasi lasta alussa lastenvalvojan sopimuksen mukaisesti jokatoinen viikko perjantaista-tiistaihin, toinen lapsi hänelle syntyi viimevuonna alkuvuodesta jonka jälkeen on lasta nähnyt vain muutaman kerran kun ei halua. Tästä alkoi tytön suurin muutos käytöksessä. Vietämme paljon aikaa minun vanhemmillani jotka pitää tyttöä "lapsenlapsenaan" ja tyttö kutsuu äitiäni mummiksi, myös tytön äidin äiti tapaa lasta säännöllisesti vaikka hänkään ei hyväksy äidin käytöstä eikä ole tekemisissä hänen kanssaan. isä viettää aika vähän lapsen kanssa aikaa kahdestaan kun on paljon töissä. Sinänsä ei minulla ole mitään lasta vastaan, mutta se että minä olen kaiken kiukun kohde? En minä voi hänen äidikseen muuttua, välillä mietin olisiko parempi, että isä hakisi yksinhuoltajuutta lapsi toivonmukaan unohtaisi äidin ja sopeutuisi meidän perheeseen taas samalla tavalla kuin ennen äidin välinpitämättömyyden alkua. en koskaan näytä lapselle tunteitani vaan teemme kaikki arkiset asiat yhdessä, aina kun lapsi on tavannut äitiään alkaa viikon kiukuttelu ja raivoaminen jonka jälkeen tilanne taaS normalisoituu seuraavaan tapaamiseen saakka. rakastan lasta omalla tavallaan, vaikka välillä niin kiukuttaa Ja olen todella epätoivoinen kun en tiedä miten tähän pitäisi suhtautua, neuvolasta saimme viimeksi pari vinkkiä jotka helpottaneet hieman.. Meillä joka toinen lauantai perheen yhteinen elokuvapäivä ja sunnuntaisin siivoame koko perhe yhdessä, tälläiset arkiset perheen tekemiset ovat helpottaneet hieman, mutta meillä on vielä paljon tekemistä normaaliin arkeen pääsemisen kanssa, muutta onneksi on perheneuvolan ammattilaiset tukenamme.

ap