Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
”Huonompituloiset naiset haluavat yhteistilin...”
16.07.2020 |
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006571926.html
Ei mikään ihme...Minun mielestäni pitää olla aika paha gold digger, jos haluaa yhteistilin. Itselle ei tulisi mieleenkään pyytää yhteistiliä, vaikka tienaan miestäni vähemmän.
Kommentit (305)
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Jos noin ison palkkaeron pariskunnalla on lapsia, niin pienempituloisen pitää olla tarkka, että hän ei tee yhtään mitään kotiin ja lapsiin liittyvää isompituloisen puolesta. Jos toisen pitää lähteä tärkeästä palaverista pois kesken kaiken hakeakseen lapsen hoidosta omalla vuorollaan, niin se on voivoi. Toinen saa lojua vaikka kylvyssä sillä aikaa, hänellä on oikeus käyttää vapaa-aikansa kuten haluaa. Aika on rahaan verrattavissa olevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Ei mun esimerkissä ollut puhetta mistään kitkuttamisesta. Vaan siitä, että tuossa esimerkkini tilanteessa 50/50 jako on ihan kohtuullinen. Toki tilanne muuttuu jos samassa esimerkissä menot nousee 3000€. Silloin on syytä miettiä rahan jakoa uudesta tai miettiä onko kuluissa jotain vikaa. Täällä on huudettu, että menot pitää aina jakaa jossain tulojen suhteessa, mutta oman esimerkkini tuloissa ja menoissa 50/50 jako on kohtuullinen.
Kohtuullinen silloin jos olet itse se isotuloisempi, joka maksattaa kulunsa pienituloisemmalla. Olet siis lompak@koloinen. Kannattaa myös huomata , että koska pienitulousemmalle on kertymässä myös pienempi eläke niin hänen pitäisi pystyä säästämään enemmän myös vanhuuden varalle.
Edelleen kysyn: entä jos se pienituloinen eläisi yksin? Eikö hänelle jäisi ihan yhtä vähän tai jopa vähemmän vanhuuden varalle? Entä jos hän eläisi toisen pienituloisen kanssa? Minkä ihmeen takia hänellä pitäisi olla oikeus isompiin säästöihin vain siksi, että onnistuu pokaamaan suurempituloisen? Miksi hän ei itse kasvata tulojaan?
Tuollaiset kommentit tekevät hallaa kaikille meille naisille, myös meille joille ei tulisi mieleenkään odottaa, että toinen ihminen nostaa elintasoamme.
Perhe toimii yhdessä taloudellisena yksikkönä jo lainkin mukaan. Yleensä perheenjäsenet haluavat, että sen jäsenillä on mahdollisimman hyvä elämä ja varaudutaan yhdessä myös tulevaan eläkeikään. Toki tämä on nykyaikaisten tilapäisten parisuhteiden kannattajille ilmeisen vaikea tajua. Kun muodostetaan perhe ,ei enää ole sinun ja minun tuloja ja menoja vaan meidän tulot ja menot. Toki sinun ei ole mkään pakko perhettä perustaa ja toisaalta olisi parempi mikäli parisuhteessa ollaan samaa mieltä tästäkin asiasta. Suomalainen mies on vaan valmis sälyttämään aivan kaiken sen naisen niskoille ja sinä siihen kannustat.
Yksi asia mitä avioliitossani kadun on, että emme perustaneet yhteistä taloustiliä. Ehdotin sitä kyllä useampaan kertaan, mutta mies ei ymmärtänyt miksi. Olisi pitänyt vaatia.
Mies ansaitsi enemmän kuin minä ja maksoi enemmän menoja, tämä täysin yhteisymmärryksessä lapsiperheessä. Se mikä jäi kaihertamaan on, että mies ei tainnut koskaan ymmärtää, että myös minä käytin suurimman osan tuloistani yhteisiin menoihin. Vasta erottuamme tuntuu ymärtävän, että ruokakauppaan kuluu monta sataa kuukaudessa, lasten vaatteet ja harrastukset maksaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Miksi se pienempituloinen suostuu asuntolainaan, joka ylittää hänen maksukykynsä? Jos hän pariutuisi ihmisen kanssa, jolla on yhtä pienet tai pienemmät tulot kuin hänellä itsellään, eihän hän silloinkaan voisi ostaa sellaista asuntoa.
Minä naisena näen tuon oman elintason kohottamisena toisen kustannuksella ja pidän sitä hävettävänä. Ihan itse miehet siihen tietysti suostuvat, mutta toivottavasti yhä useampi alkaa sen kyseenalaistaa ja edellyttää että puoliso ottaa puolet talouden vetovastuusta. Vastaavasti miehet toivottavasti alkavat pitää puolet hoitovapaista.
Joskus elämässä tulee eteen tilanne, jolloin hyväpalkkainen työ loppuu ja saa uuden työn pienemmällä palkalla. Pitääkö tuossa tilanteessa myydä asunto pois ja etsiä tilalle halvempi, johon tarvitaan vähemmän lainaa?
Ai nyt ne ovat taas vain "tilanteita".
Mitä vaihtoehtoja yksinelävällä olisi? Edelleen: jos se suurempituloinen on halukas kantamaan tilapäisesti isomman vastuun taloudesta, niin tottakai se on järkevää. Se pienituloinen etsii aktiivisesti jälleen koulutustaan vastaavaa työtä ja tilanne palaa entiselleen. Mutta eiköhän tässäkin esimerkissä ollut kyse siitä, että lasketaan ihan kokonaan oman elintason nousu sen isompituloisen varaan.
Toivottavasti kasvatatte edes tyttärenne siihen, että kouluttautuvat ja alkavat hankkia itse rahaa sen sijaan että laskevat elämänsä miehen kukkaron varaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Ei mun esimerkissä ollut puhetta mistään kitkuttamisesta. Vaan siitä, että tuossa esimerkkini tilanteessa 50/50 jako on ihan kohtuullinen. Toki tilanne muuttuu jos samassa esimerkissä menot nousee 3000€. Silloin on syytä miettiä rahan jakoa uudesta tai miettiä onko kuluissa jotain vikaa. Täällä on huudettu, että menot pitää aina jakaa jossain tulojen suhteessa, mutta oman esimerkkini tuloissa ja menoissa 50/50 jako on kohtuullinen.
Kohtuullinen silloin jos olet itse se isotuloisempi, joka maksattaa kulunsa pienituloisemmalla. Olet siis lompak@koloinen. Kannattaa myös huomata , että koska pienitulousemmalle on kertymässä myös pienempi eläke niin hänen pitäisi pystyä säästämään enemmän myös vanhuuden varalle.
Millä ihmeen logiikalla? Minä olen tuossa esimerkissä tuo pienempi tuloinen. En edelleenkään ymmärrä sitä miten maksan suurempi tuloisen menoja. Kun tuossa 2000€ on sisällä kaikki mitä meillä menee lainaan, vastikkeeseen, ruokaan, sähköön, netflixiin, puhelimeen ja vakuutuksiin. Mielestäni kohtuullisesti minullekin jää rahaa säästöön (600€/kk) joka kuukausi. Paljonko sitä oikein pitäisi ädä?
Maksat suurempituloisen menoja, jos hän syö isomman osan ruuasta ja käyttää enemmän sähköä kuin sinä. Miesten vakuutusmaksut ovat isommat kuin samanikäisten naisten. Kumpi teistä halusi netflixin? Miksei puhelinkulut ole henkilökohtaisia? Onko teillä lankapuhelin? Laskepa uudelleen todelliset kulut ja katson, kumpi kuluttaa enemmän yhteisistä kuluista.
eri
Kylläpäs tämä elämä on tarkkas joissakin parisuhteissa, vai onko nuo jo enemmän kämppiksiä.
Kyllä se mies taisi aikanaan netflixin haluta, kun itse en edes tiennyt mikä se on. Nykyisin kyllä minä sitä enemmän katson. Pitäisikö sitä alkaa mittaamaan kuinka monta perunaa kumpikin syö ja montako kauhallista kumpikin ottaa kastiketta? Yleensä suunnilleen sama määrä syödään. Tosin minä ostan ben&jerrysiä ja muuta vastaavaa, jota mies ei syö lainkaan. Sama sähkössä. Mahdotonta mitata paljonko mies kuluttaa ja paljonko minä. Käyn saunassa 3-4 kertaa viikossa. Mies ehkä kerran tai pari. Luultavasti kulutan enemmän. Puhelinkulut on aika olemattomat kun mies saa duunista puhelimen ja laskut maksetaan firman puolesta. Mun lasku on 15e/kk, joten se on aika olematon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Ei mun esimerkissä ollut puhetta mistään kitkuttamisesta. Vaan siitä, että tuossa esimerkkini tilanteessa 50/50 jako on ihan kohtuullinen. Toki tilanne muuttuu jos samassa esimerkissä menot nousee 3000€. Silloin on syytä miettiä rahan jakoa uudesta tai miettiä onko kuluissa jotain vikaa. Täällä on huudettu, että menot pitää aina jakaa jossain tulojen suhteessa, mutta oman esimerkkini tuloissa ja menoissa 50/50 jako on kohtuullinen.
Kohtuullinen silloin jos olet itse se isotuloisempi, joka maksattaa kulunsa pienituloisemmalla. Olet siis lompak@koloinen. Kannattaa myös huomata , että koska pienitulousemmalle on kertymässä myös pienempi eläke niin hänen pitäisi pystyä säästämään enemmän myös vanhuuden varalle.
Edelleen kysyn: entä jos se pienituloinen eläisi yksin? Eikö hänelle jäisi ihan yhtä vähän tai jopa vähemmän vanhuuden varalle? Entä jos hän eläisi toisen pienituloisen kanssa? Minkä ihmeen takia hänellä pitäisi olla oikeus isompiin säästöihin vain siksi, että onnistuu pokaamaan suurempituloisen? Miksi hän ei itse kasvata tulojaan?
Tuollaiset kommentit tekevät hallaa kaikille meille naisille, myös meille joille ei tulisi mieleenkään odottaa, että toinen ihminen nostaa elintasoamme.
Perhe toimii yhdessä taloudellisena yksikkönä jo lainkin mukaan. Yleensä perheenjäsenet haluavat, että sen jäsenillä on mahdollisimman hyvä elämä ja varaudutaan yhdessä myös tulevaan eläkeikään. Toki tämä on nykyaikaisten tilapäisten parisuhteiden kannattajille ilmeisen vaikea tajua. Kun muodostetaan perhe ,ei enää ole sinun ja minun tuloja ja menoja vaan meidän tulot ja menot. Toki sinun ei ole mkään pakko perhettä perustaa ja toisaalta olisi parempi mikäli parisuhteessa ollaan samaa mieltä tästäkin asiasta. Suomalainen mies on vaan valmis sälyttämään aivan kaiken sen naisen niskoille ja sinä siihen kannustat.
Minä olen perheeni perustanut jo 80-luvulla. Nuorena ja lapsellisena suostuin siihen, että minä maksan talon ja mies maksaa päivittäiset kulut. Lopputuloksena jouduin anelemaan häneltä rahaa jopa sukkahousuihin ja hän valitti siitä, kuinka kulutan rahaa itseeni. Itse käytti 50 mk päivässä pelkkiin omiin kahvitteluihin ja lounaaseen ulkona.
Sen jälkeen en ole ikinä enää miehen kanssa rahasta riidellyt. Seuraavat 25 vuotta elin tasan tarkkaan omilla tuloillani ja nyt olen avoliitossa, jossa yhteiset kulut maksetaan puoliksi ja loput on omaa rahaa. Yhdenkään miehen varaan en elämääni laske ja jos ero tulisi, elintasoni säilyisi entisellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Miksi se pienempituloinen suostuu asuntolainaan, joka ylittää hänen maksukykynsä? Jos hän pariutuisi ihmisen kanssa, jolla on yhtä pienet tai pienemmät tulot kuin hänellä itsellään, eihän hän silloinkaan voisi ostaa sellaista asuntoa.
Minä naisena näen tuon oman elintason kohottamisena toisen kustannuksella ja pidän sitä hävettävänä. Ihan itse miehet siihen tietysti suostuvat, mutta toivottavasti yhä useampi alkaa sen kyseenalaistaa ja edellyttää että puoliso ottaa puolet talouden vetovastuusta. Vastaavasti miehet toivottavasti alkavat pitää puolet hoitovapaista.
Joskus elämässä tulee eteen tilanne, jolloin hyväpalkkainen työ loppuu ja saa uuden työn pienemmällä palkalla. Pitääkö tuossa tilanteessa myydä asunto pois ja etsiä tilalle halvempi, johon tarvitaan vähemmän lainaa?
Ai nyt ne ovat taas vain "tilanteita".
Mitä vaihtoehtoja yksinelävällä olisi? Edelleen: jos se suurempituloinen on halukas kantamaan tilapäisesti isomman vastuun taloudesta, niin tottakai se on järkevää. Se pienituloinen etsii aktiivisesti jälleen koulutustaan vastaavaa työtä ja tilanne palaa entiselleen. Mutta eiköhän tässäkin esimerkissä ollut kyse siitä, että lasketaan ihan kokonaan oman elintason nousu sen isompituloisen varaan.
Toivottavasti kasvatatte edes tyttärenne siihen, että kouluttautuvat ja alkavat hankkia itse rahaa sen sijaan että laskevat elämänsä miehen kukkaron varaan.
Tietenkään kukaan ei laske elämäänsä miehen kukkaron varaan nykyisin. Miehelläni ja minulla on sama korkeakoulututkinto ja suunnilleen samapalkkainen työ. Kummankin palkka menee yhteiselle tilille, jota yhdessä käutetään. Kun asenne elämään on että jokainen itte, niin mihin sitä parisuhdetta tarvitaan? Ei yhtään mihinkään. Jokainen hyvin koulutettu ihminen elättää itsensä vaivattomasti, mutta ei siihen ansaintaa ja vaupautta rajoittamaan äijää ja kakaroita oteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Ei mun esimerkissä ollut puhetta mistään kitkuttamisesta. Vaan siitä, että tuossa esimerkkini tilanteessa 50/50 jako on ihan kohtuullinen. Toki tilanne muuttuu jos samassa esimerkissä menot nousee 3000€. Silloin on syytä miettiä rahan jakoa uudesta tai miettiä onko kuluissa jotain vikaa. Täällä on huudettu, että menot pitää aina jakaa jossain tulojen suhteessa, mutta oman esimerkkini tuloissa ja menoissa 50/50 jako on kohtuullinen.
Kohtuullinen silloin jos olet itse se isotuloisempi, joka maksattaa kulunsa pienituloisemmalla. Olet siis lompak@koloinen. Kannattaa myös huomata , että koska pienitulousemmalle on kertymässä myös pienempi eläke niin hänen pitäisi pystyä säästämään enemmän myös vanhuuden varalle.
Millä ihmeen logiikalla? Minä olen tuossa esimerkissä tuo pienempi tuloinen. En edelleenkään ymmärrä sitä miten maksan suurempi tuloisen menoja. Kun tuossa 2000€ on sisällä kaikki mitä meillä menee lainaan, vastikkeeseen, ruokaan, sähköön, netflixiin, puhelimeen ja vakuutuksiin. Mielestäni kohtuullisesti minullekin jää rahaa säästöön (600€/kk) joka kuukausi. Paljonko sitä oikein pitäisi ädä?
Maksat suurempituloisen menoja, jos hän syö isomman osan ruuasta ja käyttää enemmän sähköä kuin sinä. Miesten vakuutusmaksut ovat isommat kuin samanikäisten naisten. Kumpi teistä halusi netflixin? Miksei puhelinkulut ole henkilökohtaisia? Onko teillä lankapuhelin? Laskepa uudelleen todelliset kulut ja katson, kumpi kuluttaa enemmän yhteisistä kuluista.
eri
Kylläpäs tämä elämä on tarkkas joissakin parisuhteissa, vai onko nuo jo enemmän kämppiksiä.
Kyllä se mies taisi aikanaan netflixin haluta, kun itse en edes tiennyt mikä se on. Nykyisin kyllä minä sitä enemmän katson. Pitäisikö sitä alkaa mittaamaan kuinka monta perunaa kumpikin syö ja montako kauhallista kumpikin ottaa kastiketta? Yleensä suunnilleen sama määrä syödään. Tosin minä ostan ben&jerrysiä ja muuta vastaavaa, jota mies ei syö lainkaan. Sama sähkössä. Mahdotonta mitata paljonko mies kuluttaa ja paljonko minä. Käyn saunassa 3-4 kertaa viikossa. Mies ehkä kerran tai pari. Luultavasti kulutan enemmän. Puhelinkulut on aika olemattomat kun mies saa duunista puhelimen ja laskut maksetaan firman puolesta. Mun lasku on 15e/kk, joten se on aika olematon.
Itse otit asian esille. Jos mies söisi teillä enemmän kuin sinä, ostaisi kalliita jäätelöitä aina kun haluaisi, saunoisi enemmän kuin sinä, pitäisi päällä kaikenlaisia elektronisia härpäkkeitä ja hankkisi maksukanavia, niin silloin mies maksattaisi kulujaan sinulla. Pelkästään noista tulee monta kymppiä ylimääräistä menoja joka kuukausi, vuositasolla puhutaan useista satasista.
Itse väitit, että puhelinkulut maksetaan yhdessä, mutta nyt selvisi, että kyse on vain sinun puhelimestasi. Miksi miehen pitää maksaa sinun liittymästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Miksi se pienempituloinen suostuu asuntolainaan, joka ylittää hänen maksukykynsä? Jos hän pariutuisi ihmisen kanssa, jolla on yhtä pienet tai pienemmät tulot kuin hänellä itsellään, eihän hän silloinkaan voisi ostaa sellaista asuntoa.
Minä naisena näen tuon oman elintason kohottamisena toisen kustannuksella ja pidän sitä hävettävänä. Ihan itse miehet siihen tietysti suostuvat, mutta toivottavasti yhä useampi alkaa sen kyseenalaistaa ja edellyttää että puoliso ottaa puolet talouden vetovastuusta. Vastaavasti miehet toivottavasti alkavat pitää puolet hoitovapaista.
Joskus elämässä tulee eteen tilanne, jolloin hyväpalkkainen työ loppuu ja saa uuden työn pienemmällä palkalla. Pitääkö tuossa tilanteessa myydä asunto pois ja etsiä tilalle halvempi, johon tarvitaan vähemmän lainaa?
Ai nyt ne ovat taas vain "tilanteita".
Mitä vaihtoehtoja yksinelävällä olisi? Edelleen: jos se suurempituloinen on halukas kantamaan tilapäisesti isomman vastuun taloudesta, niin tottakai se on järkevää. Se pienituloinen etsii aktiivisesti jälleen koulutustaan vastaavaa työtä ja tilanne palaa entiselleen. Mutta eiköhän tässäkin esimerkissä ollut kyse siitä, että lasketaan ihan kokonaan oman elintason nousu sen isompituloisen varaan.
Toivottavasti kasvatatte edes tyttärenne siihen, että kouluttautuvat ja alkavat hankkia itse rahaa sen sijaan että laskevat elämänsä miehen kukkaron varaan.
Ihan jokaisen asuntolainaa ottavan pitää ottaa huomioon mahdollinen työttömyys olipa lainaa maksamassa yksi tai kaksi.
Parisuhde kestää parhaimmillaan 60-70 vuotta. Siinä ehtii tulla vastaan vaikka millaisia tilanteita työpaikan menetyksestä sairastumisiin. Jos joustamista ei ole nuorena, sitä on turha odottaa toiselta sitten vanhanakaan. Se pienituloinen puoliso voi sanoa sairastuneelle, että osta niillä rahoillasi yksityisen hoivayrityksen kautta itsellesi palveluja, minä nautin vapaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ollut yhteiset rahat jo kymmenen vuotta. Siitä ajasta mies on tienannut 4 vuotta 1/10 omista tuloistani ja loput 6 vuotta 30-50 % omiin tuloihini verrattuna.
Minä teen pitkää päivää töissä, muutamme minun työpaikkani perässä ja mies on ollut kotona lapsen kanssa lähes kolme vuotta. Totta kai meillä on yhteiset rahat, yhteinen perhe kun ollaan.
Mä en jaksaisi sellaista, että mulla on olisi hienot ulkoiluvälineet perheen patikkareissuilla ja muksulla keskinkertaiset (koska yhdessä maksettaisiin) ja miehellä surkeat. En sitäkään, että itse kävisin hienoilla lomilla ja mies ei pääsisi mihinkään. En halua laskea kaikkein läheisimmässä parisuhteessani rahaa, lainaa tai ympyröidä kauppalistasta omia ruokiani tai toisen ruokia. En laske oman perheen kesken rahaa, aikaa tai rakkautta.
Olen suojannut oman ennen avioliittoani hankitun omaisuuteni, tehnyt testamentin ja meillä molemmilla on henkivakuutukset. Silti meidän yhteinen avioliiton aikana hankittu kotimme on meidän molempien nimissä, vaikka minä käytännössä minun tuloillani laina maksetaan. Mies on silti panostanut yhtä paljon perheemme eteen, eri lailla vain. Lapsen kanssa kotona oleminen monta vuotta, oman työpaikan muutos minun vaihtaessani työpaikkaa jne. ovat kaikki niitä uhrauksia joita hän on tehnyt meidän perheemme hyvinvoinnin eteen.
Jos kuolisin, niin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Ei mun esimerkissä ollut puhetta mistään kitkuttamisesta. Vaan siitä, että tuossa esimerkkini tilanteessa 50/50 jako on ihan kohtuullinen. Toki tilanne muuttuu jos samassa esimerkissä menot nousee 3000€. Silloin on syytä miettiä rahan jakoa uudesta tai miettiä onko kuluissa jotain vikaa. Täällä on huudettu, että menot pitää aina jakaa jossain tulojen suhteessa, mutta oman esimerkkini tuloissa ja menoissa 50/50 jako on kohtuullinen.
Kohtuullinen silloin jos olet itse se isotuloisempi, joka maksattaa kulunsa pienituloisemmalla. Olet siis lompak@koloinen. Kannattaa myös huomata , että koska pienitulousemmalle on kertymässä myös pienempi eläke niin hänen pitäisi pystyä säästämään enemmän myös vanhuuden varalle.
Millä ihmeen logiikalla? Minä olen tuossa esimerkissä tuo pienempi tuloinen. En edelleenkään ymmärrä sitä miten maksan suurempi tuloisen menoja. Kun tuossa 2000€ on sisällä kaikki mitä meillä menee lainaan, vastikkeeseen, ruokaan, sähköön, netflixiin, puhelimeen ja vakuutuksiin. Mielestäni kohtuullisesti minullekin jää rahaa säästöön (600€/kk) joka kuukausi. Paljonko sitä oikein pitäisi ädä?
Maksat suurempituloisen menoja, jos hän syö isomman osan ruuasta ja käyttää enemmän sähköä kuin sinä. Miesten vakuutusmaksut ovat isommat kuin samanikäisten naisten. Kumpi teistä halusi netflixin? Miksei puhelinkulut ole henkilökohtaisia? Onko teillä lankapuhelin? Laskepa uudelleen todelliset kulut ja katson, kumpi kuluttaa enemmän yhteisistä kuluista.
eri
Kylläpäs tämä elämä on tarkkas joissakin parisuhteissa, vai onko nuo jo enemmän kämppiksiä.
Kyllä se mies taisi aikanaan netflixin haluta, kun itse en edes tiennyt mikä se on. Nykyisin kyllä minä sitä enemmän katson. Pitäisikö sitä alkaa mittaamaan kuinka monta perunaa kumpikin syö ja montako kauhallista kumpikin ottaa kastiketta? Yleensä suunnilleen sama määrä syödään. Tosin minä ostan ben&jerrysiä ja muuta vastaavaa, jota mies ei syö lainkaan. Sama sähkössä. Mahdotonta mitata paljonko mies kuluttaa ja paljonko minä. Käyn saunassa 3-4 kertaa viikossa. Mies ehkä kerran tai pari. Luultavasti kulutan enemmän. Puhelinkulut on aika olemattomat kun mies saa duunista puhelimen ja laskut maksetaan firman puolesta. Mun lasku on 15e/kk, joten se on aika olematon.
Itse otit asian esille. Jos mies söisi teillä enemmän kuin sinä, ostaisi kalliita jäätelöitä aina kun haluaisi, saunoisi enemmän kuin sinä, pitäisi päällä kaikenlaisia elektronisia härpäkkeitä ja hankkisi maksukanavia, niin silloin mies maksattaisi kulujaan sinulla. Pelkästään noista tulee monta kymppiä ylimääräistä menoja joka kuukausi, vuositasolla puhutaan useista satasista.
Itse väitit, että puhelinkulut maksetaan yhdessä, mutta nyt selvisi, että kyse on vain sinun puhelimestasi. Miksi miehen pitää maksaa sinun liittymästä?
Ei meillä ole koskaan ollut tarvetta eritellä mikä on kenenkin kulua. Sama kuin toinen olisi reissussa kaksi viikkoa niin toinen saisi vähennystä vuokrasta/lainasta sen edestä kun ei kotona ole ollut. Jääkaappiin ostetaan ruokaa ja samaa ruokaa syödään. Kaikki mitä ostetaan/tehdään pitää syödä. Ruokaa ei pois heitetä. Ei sitä nyt kumpikaan laske, että montako kaljaa kumpikin juo ja montako lasillista maitoa toinen juo. Itse en kyllä alkoholia juo, joten kaljojen laskeminen olisikin turhaa kun ne on 100% miehen. Puhelin on jätetty yhteisiin kuluihin jostain menneisyydestä. Ennen kuin miehen firma alkoi maksamaan puhelinlaskuja niin laskettiin puhelinlaskut yhteisiksi kuluiksi. Ja edelleen lasketaan. Tosin mieheltä niitä nyt ei tule. Joskus voi taas tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Ei mun esimerkissä ollut puhetta mistään kitkuttamisesta. Vaan siitä, että tuossa esimerkkini tilanteessa 50/50 jako on ihan kohtuullinen. Toki tilanne muuttuu jos samassa esimerkissä menot nousee 3000€. Silloin on syytä miettiä rahan jakoa uudesta tai miettiä onko kuluissa jotain vikaa. Täällä on huudettu, että menot pitää aina jakaa jossain tulojen suhteessa, mutta oman esimerkkini tuloissa ja menoissa 50/50 jako on kohtuullinen.
Kohtuullinen silloin jos olet itse se isotuloisempi, joka maksattaa kulunsa pienituloisemmalla. Olet siis lompak@koloinen. Kannattaa myös huomata , että koska pienitulousemmalle on kertymässä myös pienempi eläke niin hänen pitäisi pystyä säästämään enemmän myös vanhuuden varalle.
Millä ihmeen logiikalla? Minä olen tuossa esimerkissä tuo pienempi tuloinen. En edelleenkään ymmärrä sitä miten maksan suurempi tuloisen menoja. Kun tuossa 2000€ on sisällä kaikki mitä meillä menee lainaan, vastikkeeseen, ruokaan, sähköön, netflixiin, puhelimeen ja vakuutuksiin. Mielestäni kohtuullisesti minullekin jää rahaa säästöön (600€/kk) joka kuukausi. Paljonko sitä oikein pitäisi ädä?
Maksat suurempituloisen menoja, jos hän syö isomman osan ruuasta ja käyttää enemmän sähköä kuin sinä. Miesten vakuutusmaksut ovat isommat kuin samanikäisten naisten. Kumpi teistä halusi netflixin? Miksei puhelinkulut ole henkilökohtaisia? Onko teillä lankapuhelin? Laskepa uudelleen todelliset kulut ja katson, kumpi kuluttaa enemmän yhteisistä kuluista.
eri
Kylläpäs tämä elämä on tarkkas joissakin parisuhteissa, vai onko nuo jo enemmän kämppiksiä.
Kyllä se mies taisi aikanaan netflixin haluta, kun itse en edes tiennyt mikä se on. Nykyisin kyllä minä sitä enemmän katson. Pitäisikö sitä alkaa mittaamaan kuinka monta perunaa kumpikin syö ja montako kauhallista kumpikin ottaa kastiketta? Yleensä suunnilleen sama määrä syödään. Tosin minä ostan ben&jerrysiä ja muuta vastaavaa, jota mies ei syö lainkaan. Sama sähkössä. Mahdotonta mitata paljonko mies kuluttaa ja paljonko minä. Käyn saunassa 3-4 kertaa viikossa. Mies ehkä kerran tai pari. Luultavasti kulutan enemmän. Puhelinkulut on aika olemattomat kun mies saa duunista puhelimen ja laskut maksetaan firman puolesta. Mun lasku on 15e/kk, joten se on aika olematon.
Itse otit asian esille. Jos mies söisi teillä enemmän kuin sinä, ostaisi kalliita jäätelöitä aina kun haluaisi, saunoisi enemmän kuin sinä, pitäisi päällä kaikenlaisia elektronisia härpäkkeitä ja hankkisi maksukanavia, niin silloin mies maksattaisi kulujaan sinulla. Pelkästään noista tulee monta kymppiä ylimääräistä menoja joka kuukausi, vuositasolla puhutaan useista satasista.
Itse väitit, että puhelinkulut maksetaan yhdessä, mutta nyt selvisi, että kyse on vain sinun puhelimestasi. Miksi miehen pitää maksaa sinun liittymästä?
Kympeistä kuussa? Ihanko aikuisten oikeasti jaksatte räknätä kympeistä kuukausissa ja säätää niitä balanssiin 50/50.
Minä varakkaampana halusin yhteisen tilin, mies ei suostunut. Olisi kuulemma ollut hankalaa, kun siellä olisi ollut mun kymppitonnit ja hänen sataset, ja olisi pitänyt miettiä paljonko voi käyttää :D Minun mielestäni avioliitossa kaikki jaetaan, mutta mieheltä taisi mennä idea ohi. Entisen puolison kanssa toimi hyvin se, että kaikki rahat meni yhdelle tilille, ja sieltä maksettiin ja ostettiin kaikki tarpeellinen. Nykyisen kohdallakaan kyse ei ole tarpeesta salailla omia raha-asioita tai holtittomasta rahankäytöstä, ajatus jakamisesta vain tuntuu olevan vieras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Ei mun esimerkissä ollut puhetta mistään kitkuttamisesta. Vaan siitä, että tuossa esimerkkini tilanteessa 50/50 jako on ihan kohtuullinen. Toki tilanne muuttuu jos samassa esimerkissä menot nousee 3000€. Silloin on syytä miettiä rahan jakoa uudesta tai miettiä onko kuluissa jotain vikaa. Täällä on huudettu, että menot pitää aina jakaa jossain tulojen suhteessa, mutta oman esimerkkini tuloissa ja menoissa 50/50 jako on kohtuullinen.
Kohtuullinen silloin jos olet itse se isotuloisempi, joka maksattaa kulunsa pienituloisemmalla. Olet siis lompak@koloinen. Kannattaa myös huomata , että koska pienitulousemmalle on kertymässä myös pienempi eläke niin hänen pitäisi pystyä säästämään enemmän myös vanhuuden varalle.
Millä ihmeen logiikalla? Minä olen tuossa esimerkissä tuo pienempi tuloinen. En edelleenkään ymmärrä sitä miten maksan suurempi tuloisen menoja. Kun tuossa 2000€ on sisällä kaikki mitä meillä menee lainaan, vastikkeeseen, ruokaan, sähköön, netflixiin, puhelimeen ja vakuutuksiin. Mielestäni kohtuullisesti minullekin jää rahaa säästöön (600€/kk) joka kuukausi. Paljonko sitä oikein pitäisi ädä?
Maksat suurempituloisen menoja, jos hän syö isomman osan ruuasta ja käyttää enemmän sähköä kuin sinä. Miesten vakuutusmaksut ovat isommat kuin samanikäisten naisten. Kumpi teistä halusi netflixin? Miksei puhelinkulut ole henkilökohtaisia? Onko teillä lankapuhelin? Laskepa uudelleen todelliset kulut ja katson, kumpi kuluttaa enemmän yhteisistä kuluista.
eri
Kylläpäs tämä elämä on tarkkas joissakin parisuhteissa, vai onko nuo jo enemmän kämppiksiä.
Kyllä se mies taisi aikanaan netflixin haluta, kun itse en edes tiennyt mikä se on. Nykyisin kyllä minä sitä enemmän katson. Pitäisikö sitä alkaa mittaamaan kuinka monta perunaa kumpikin syö ja montako kauhallista kumpikin ottaa kastiketta? Yleensä suunnilleen sama määrä syödään. Tosin minä ostan ben&jerrysiä ja muuta vastaavaa, jota mies ei syö lainkaan. Sama sähkössä. Mahdotonta mitata paljonko mies kuluttaa ja paljonko minä. Käyn saunassa 3-4 kertaa viikossa. Mies ehkä kerran tai pari. Luultavasti kulutan enemmän. Puhelinkulut on aika olemattomat kun mies saa duunista puhelimen ja laskut maksetaan firman puolesta. Mun lasku on 15e/kk, joten se on aika olematon.
Itse otit asian esille. Jos mies söisi teillä enemmän kuin sinä, ostaisi kalliita jäätelöitä aina kun haluaisi, saunoisi enemmän kuin sinä, pitäisi päällä kaikenlaisia elektronisia härpäkkeitä ja hankkisi maksukanavia, niin silloin mies maksattaisi kulujaan sinulla. Pelkästään noista tulee monta kymppiä ylimääräistä menoja joka kuukausi, vuositasolla puhutaan useista satasista.
Itse väitit, että puhelinkulut maksetaan yhdessä, mutta nyt selvisi, että kyse on vain sinun puhelimestasi. Miksi miehen pitää maksaa sinun liittymästä?
Oikeastikko se on vuodessa satasista kiinni?
Jokainen pari sopikoon raha-asiansa kuten parhaaksi näkee.
Itse en henk.koht. suosi sitä, ettei pariskunnan toisella osapuolella ole lainkaan omaa rahaa. Siitä voi tulla ongelmia jo parisuhteen aikana, jos tulee pahoja riitoja rahasta ja rikkaampi haluaa kiristää köyhempää. Viimeistään siitä tulee ongelma, jos tulee ero. Varaton joutuu muuttamaan pois rikkaamman asunnosta ja on aika heikoilla kaikin puolin. Usein tällaisilla pariskunnilla on avioehto.
Sitä en myöskään ymmärrä, että suostuu epäreiluihin systeemeihin ja sitten valittaa siitä selän takana.
Totaalista hyväksikäyttöä olen nähnyt myös. Eräällä tutulla on mies, jonka exä teki miehelle ensin pari mukulaa ja nyhti sitten avioliiton aikana kaiken (pakotti myymään metsän ja tuhlasi rahat). Otti eron, vei lapset ja rahat. Tällä miehellä meni vuosia päästä jaloilleen hurjan ex-vaimon jäljiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Miksi se pienempituloinen suostuu asuntolainaan, joka ylittää hänen maksukykynsä? Jos hän pariutuisi ihmisen kanssa, jolla on yhtä pienet tai pienemmät tulot kuin hänellä itsellään, eihän hän silloinkaan voisi ostaa sellaista asuntoa.
Minä naisena näen tuon oman elintason kohottamisena toisen kustannuksella ja pidän sitä hävettävänä. Ihan itse miehet siihen tietysti suostuvat, mutta toivottavasti yhä useampi alkaa sen kyseenalaistaa ja edellyttää että puoliso ottaa puolet talouden vetovastuusta. Vastaavasti miehet toivottavasti alkavat pitää puolet hoitovapaista.
Joskus elämässä tulee eteen tilanne, jolloin hyväpalkkainen työ loppuu ja saa uuden työn pienemmällä palkalla. Pitääkö tuossa tilanteessa myydä asunto pois ja etsiä tilalle halvempi, johon tarvitaan vähemmän lainaa?
Ai nyt ne ovat taas vain "tilanteita".
Mitä vaihtoehtoja yksinelävällä olisi? Edelleen: jos se suurempituloinen on halukas kantamaan tilapäisesti isomman vastuun taloudesta, niin tottakai se on järkevää. Se pienituloinen etsii aktiivisesti jälleen koulutustaan vastaavaa työtä ja tilanne palaa entiselleen. Mutta eiköhän tässäkin esimerkissä ollut kyse siitä, että lasketaan ihan kokonaan oman elintason nousu sen isompituloisen varaan.
Toivottavasti kasvatatte edes tyttärenne siihen, että kouluttautuvat ja alkavat hankkia itse rahaa sen sijaan että laskevat elämänsä miehen kukkaron varaan.
Jos se pienituloiseksi pullahtava on mies, saa hän lähteä viimeistään kahden vuoden kuluttua. Naiset ewivät siedä pienempituloista miestä ja mitähän ne ystävättäretkin ajattelee.
Vrt. lääkärinainen ja hoitajamies. Ei melkein ollenkaan tällaisia pareja, mutta toisinpäin on runsaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Miksi muka. Maksuosuus pitäisi tulla kulutuksen mukaan, ei tulojen mukaan, jos kulutusta ei voida erotella niin nuppiluvulla jako on reiluin.
Jaaha, vai sellaiset mielikuvat.
Perinteisessä yhteistaloudessa on yhteinen tai yhteiset tilit. Vuoronperään pariskunta elättää toisiaan. Se mitään typerää ”kullankaivantaa” ole.
TET-harjoittelija siellä kirjoittelee taas isin suhteilla. Artikkelilla on painoarvoa kuin kasalla haisevaa kissanpaskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, haluaisin omien rahojen lisäksi yhteistilin jonne molemmat laittaisivat palkastaan 40%.
Jos molemilla olisi täysin omat rahat, pitäisi ruokaostokset ja laskut maksatuttaa aina jommalla kummalla joten niiden suhteen yhteinen tili on paljon helpompi.
Ja miksi juuri 40%? No sen takia, koska jos molemmat maksaisivat eurolleen saman verran, köyhempi menettäisi siinä prosentuaalisesti enemmän joka olisi köyhän ihmisen hyväksikäyttöä. Ja 40% siksi, koska 50% olisi aika paljon, mutta 20% aika vähän. Riippuu toki tuloista, mutta näin yhteenvetona yhteiseen tiliin tietty prosentti ja loput itselleen
Jos perheen/pariskunnan yhteiset menot on 2000€/kk ja nettotulot on 1800€/kk ja 5500€/kk. Kumpainenkin maksaa siis 1000€ menoista. Mitenkä tässä käytetään köyhää hyväksi? Köyhemmällekin jää ihan kohtuullinen 800€/kk omiin menoihin ja säästöön. Miksi parempituloista saa käyttää rahallisesti hyväksi?
Miksi sinun mielestäsi perheen pitää elää kitkuttaa nälkärajalla kun toisella on varaa kustantaa perheelleen parempi elintaso? Jos perheen kulut asunto- ym lainoineen on 3000 kk pienempituloiselle jää vain 300 e, joka on todella vähän.
Ei mun esimerkissä ollut puhetta mistään kitkuttamisesta. Vaan siitä, että tuossa esimerkkini tilanteessa 50/50 jako on ihan kohtuullinen. Toki tilanne muuttuu jos samassa esimerkissä menot nousee 3000€. Silloin on syytä miettiä rahan jakoa uudesta tai miettiä onko kuluissa jotain vikaa. Täällä on huudettu, että menot pitää aina jakaa jossain tulojen suhteessa, mutta oman esimerkkini tuloissa ja menoissa 50/50 jako on kohtuullinen.
Kohtuullinen silloin jos olet itse se isotuloisempi, joka maksattaa kulunsa pienituloisemmalla. Olet siis lompak@koloinen. Kannattaa myös huomata , että koska pienitulousemmalle on kertymässä myös pienempi eläke niin hänen pitäisi pystyä säästämään enemmän myös vanhuuden varalle.
Millä ihmeen logiikalla? Minä olen tuossa esimerkissä tuo pienempi tuloinen. En edelleenkään ymmärrä sitä miten maksan suurempi tuloisen menoja. Kun tuossa 2000€ on sisällä kaikki mitä meillä menee lainaan, vastikkeeseen, ruokaan, sähköön, netflixiin, puhelimeen ja vakuutuksiin. Mielestäni kohtuullisesti minullekin jää rahaa säästöön (600€/kk) joka kuukausi. Paljonko sitä oikein pitäisi ädä?
Maksat suurempituloisen menoja, jos hän syö isomman osan ruuasta ja käyttää enemmän sähköä kuin sinä. Miesten vakuutusmaksut ovat isommat kuin samanikäisten naisten. Kumpi teistä halusi netflixin? Miksei puhelinkulut ole henkilökohtaisia? Onko teillä lankapuhelin? Laskepa uudelleen todelliset kulut ja katson, kumpi kuluttaa enemmän yhteisistä kuluista.
eri
Kylläpäs tämä elämä on tarkkas joissakin parisuhteissa, vai onko nuo jo enemmän kämppiksiä.
Kyllä se mies taisi aikanaan netflixin haluta, kun itse en edes tiennyt mikä se on. Nykyisin kyllä minä sitä enemmän katson. Pitäisikö sitä alkaa mittaamaan kuinka monta perunaa kumpikin syö ja montako kauhallista kumpikin ottaa kastiketta? Yleensä suunnilleen sama määrä syödään. Tosin minä ostan ben&jerrysiä ja muuta vastaavaa, jota mies ei syö lainkaan. Sama sähkössä. Mahdotonta mitata paljonko mies kuluttaa ja paljonko minä. Käyn saunassa 3-4 kertaa viikossa. Mies ehkä kerran tai pari. Luultavasti kulutan enemmän. Puhelinkulut on aika olemattomat kun mies saa duunista puhelimen ja laskut maksetaan firman puolesta. Mun lasku on 15e/kk, joten se on aika olematon.
Itse otit asian esille. Jos mies söisi teillä enemmän kuin sinä, ostaisi kalliita jäätelöitä aina kun haluaisi, saunoisi enemmän kuin sinä, pitäisi päällä kaikenlaisia elektronisia härpäkkeitä ja hankkisi maksukanavia, niin silloin mies maksattaisi kulujaan sinulla. Pelkästään noista tulee monta kymppiä ylimääräistä menoja joka kuukausi, vuositasolla puhutaan useista satasista.
Itse väitit, että puhelinkulut maksetaan yhdessä, mutta nyt selvisi, että kyse on vain sinun puhelimestasi. Miksi miehen pitää maksaa sinun liittymästä?
Oikeastikko se on vuodessa satasista kiinni?
Pienituloiselle se on iso raha. Sillä hän voi hankkia itselleen jotain tai laittaa säästöön, muutenhan raha menee toisen hyödyksi. Sinä taidat olla isotuloinen, kun halveksit noin iso rahasummaa.
Alue: Aihe vapaa
Joskus elämässä tulee eteen tilanne, jolloin hyväpalkkainen työ loppuu ja saa uuden työn pienemmällä palkalla. Pitääkö tuossa tilanteessa myydä asunto pois ja etsiä tilalle halvempi, johon tarvitaan vähemmän lainaa?