Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut lapset käyttäytyy kuin sekopäiset? Auttakaa ymmärtämään.
24.05.2013 |
Olen vetämässä ohjattua luontopolkua alakouluikäisille luokkaretkeläisille. Olen järkyttynyt siitä, miten joka luokassa on 2-3 oppilasta (yleensä poikia), jotka käyttäytyvät aivan kuin he, anteeksi nyt vain, olisivat jollain tavalla mielenvikaisia. Olisi helpompi suhtautua näihin häiriköihin, jos ymmärtäisi, miksi he tekevät kuten tekevät.
Ensinnäkin he pitävät jatkuvaa ääntä. Ei edes mitään järkevää puhetta tms. vaan sellaista mielipuolista älämölöä. Seisovat paikoillaan tai juoksevat ja joko kiljahtelevat tai sitten vaan pitävät sellaista kumeaa mölötystä. Vaikka olisi jotain järkevää tekemistä.
Nämä tapaukset yleensä kiusaavat koko ajan muita. Heittävät käpyjä, oksia, soraa, mitä tahansa muiden päälle. Jos menet ja kiellät, alkaa nurkuminen: "en mä mitään tehny" ja jos opettaja komentaa heitä ja sitten kääntää huomionsa muualle, nämä tapaukset virnistelevät ja ilmeilevät open selän takana.
Muutenkin nämä tyypit vääntelevät lähes koko ajan kasvojaan ihme irvistyksiin.
He löytävät aina sen vaarallisen kiven tms. johon kiivetä. Muutenkin ovat koko ajan kiipeämässä joka paikkaan, paikallaan ei voi seistä edes 5 minuuttia. Ja jos kiellät, niin ei mene kuin hetki, niin kiipeävät taas. Meillä on esim. polun varrella kaiteet näkövammaisia varten. Lukuisista kielloista huolimatta niihin saattaa kiivetä montakin oppilasta yhtä aikaa ja pari kaidetta onkin jo mennyt korjauskuntoon.
Jos sanon, että pysykää ryhmässä, nämä tyypit yrittävät muiden takaa liueta jonnekin puun taakse piiloon ja karkuun. Samalla vilkuilevat minua naamalla sellainen ärsyttävä virne, että sano nyt jotain.
Ja esim. eilen yksi tyyppi veti 15 minuutiksi kaiken huomion itseensä keksimällä, että hänen kännykkä katosi. Kaikki etsi sitä kiivaasti - kunnes opettaja käski hänen tyhjentää taskunsa ja siellähän se kännykkä oli hupparin taskussa. Poika väitti lukuisia kiertoja tarkastaneensa taskut.
MIKÄ näitä lapsia vaivaa? Ymmärrän tuon ihan pienten lasten kohdalla, mutta miten voi olla, että 12-vuotiaatkin käyttäytyvät noin? Opettajat huokailee, että aina näiden kanssa on tällaista... (ei siis voi olla vain minusta kiinni). Suurin osa oppilaista kokee luontopolkuohjelmamme kuitenkin kiinnostavaksi ja on tosi innostuneita.
Ymmärrän, että kaikki ei voi olla kaikesta kiinnostuneita. Mutta kyllä esim. 12-vuotias on jo ollut niin pitkään koulussa ja päiväkodissakin ehkä jo, että pitäisi olla tuttua se, miten ryhmässä käyttäydytään eikä luulisi ohjeiden seuraamisenkaan olevan tuon ikäiselle enää mahdotonta.
Voiko oikeasti joka luokassa olla 2-3 oppilasta, joilla on jonkin asteinen mielenvika? Vai onko ne vaan huonosti kasvatettu? Mitä teen niiden kanssa?
Kommentit (58)
En tiedä, kaipa siellä mielensyövereissä jokin mättää, jos tietäisi tarkasti mistä johtuu, siihen varmaan voisi jokin keino auttaakin. Nyt mennään näin, valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten minua ihmetyttää tuo mielipuolinen huuto. Ymmärtäisin, jos vaikka kaverien kanssa siinä jotain nattaa leikkisivät ja sen tiimellyksessä kiljahtelisivat tms. Mutta kun saattavat vaan vaikka seistä paikallaan ja päästää sellaista alkukantaista mölinää. Tai kiljahdella kimeästi säännöllisin väliajoin. Ihan tavallisella luokalla olevat lapset.
Yrittääkö ne tahallaan ärsyttää tuolla käytöskellä?
Teen aina kierroksen alussa selväksi, että kaiteella ei saa kiivetä. Silti, kun vähänkin katseeni käännän toisaalle, saattaa olla viisi-kuusikin tyyppiä istumassa samalla kaidevälillä ja vielä keinuttaa sitä kaidetta. Sitä ei tosiaan ole tehty kestämään sellaista, koska se on tarkoitus myöhemmin purkaa pois!
Samat tyypit nyppii polun varrelta rastitehtäviin liittyviä esineitä ja kylttejä ja heittää niitä pusikkoon. Ihan tuollaista suoraa ilkivaltaa.
Surullista, kun sitten on luokassa niitä, jotka tykkäisivät ohjelmasta. Ja joku heistä yleensä huokaa, että voi kun saisi tehdä rauhassa. Koko ryhmään tulee kireä ja kurja tunnelma, kun joko opettaja tai minä saamme koko ajan olla kovistelemassa noita huonosti käyttäytyviä.
Mistä on kyse?!
ap
Joukossa tyhmyys tiivistyy, kun normaalia vilkkaammat lapset löytävät toisensa voi tulos olla tuo. Ei ne kaikki välttämättä ole edes mitenkään huonosti kasvatettuja, riittää kun yksi on jota muut seuraavat sitten. Sellasia lapset on, ne lähtee hyvin helposti mukaan kaikkiin tyhmyyksiin, tehdäkseen vaikutuksen muihin lapsiin. Mutta ei nyt kannata mielestäni alkaa ajatella mitään mielenvikaisuusdiagnooseja, ajattele enemmänkin niin, että nuo tietyt lapset ovat toisilleen huonoa seuraa, heistä voi kasvaa vielä ihan hyviä tyyppejä. Osalla voi olla kotona ongelmia, osalla huonot kasvatukset takana, osalla esim adhd:ta. Mutta useimmiten selitys on vaan niinkin yksinkertainen että haluavat esittää muille olevansa "koviksia", niin kuin minun lapsuudessa sanottiin :) Sellaisia lapsia on ollut aina.
Lapset ovat erilaisia jokainen. Yläasteella tuollainen vain paheni aikoinaan meidän luokalla, ne jotka olivat olleet vilkkaita lapsia ala-asteella, olivat teinejä jotka muistuttivat enimmäkseen eläimiä. Mutta niistäkin on tullut ihan täysjärkisiä aikuisia sittemmin.
Koulussa palkitaan syrjäänvetäytyvää hiljaista käyttäytymistä, joka voi olla yksilön itsensä kannalta paljon vahingollisempaa kuin porukassa hulluttelu.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 11:46"]
Joukossa tyhmyys tiivistyy, kun normaalia vilkkaammat lapset löytävät toisensa voi tulos olla tuo. Ei ne kaikki välttämättä ole edes mitenkään huonosti kasvatettuja, riittää kun yksi on jota muut seuraavat sitten. Sellasia lapset on, ne lähtee hyvin helposti mukaan kaikkiin tyhmyyksiin, tehdäkseen vaikutuksen muihin lapsiin. Mutta ei nyt kannata mielestäni alkaa ajatella mitään mielenvikaisuusdiagnooseja, ajattele enemmänkin niin, että nuo tietyt lapset ovat toisilleen huonoa seuraa, heistä voi kasvaa vielä ihan hyviä tyyppejä. Osalla voi olla kotona ongelmia, osalla huonot kasvatukset takana, osalla esim adhd:ta. Mutta useimmiten selitys on vaan niinkin yksinkertainen että haluavat esittää muille olevansa "koviksia", niin kuin minun lapsuudessa sanottiin :) Sellaisia lapsia on ollut aina.
[/quote]
Niin että neuvona voisin sanoa kyllä, että jatka samaan malliin. Kiellä kun kieltoa tarvitaan, anna kotiin noottia kun on aihetta ja toimi aina tilanteen vaatimalla tavalla. Tarkkaile myös omaa asennoitumista, on hankala hyväksyä tuollaisia lapsia, mutta sitä ne vain kaipaisivat kaikkein eniten. Jokainen lapsi haluaa olla hyväksytty sellaisena kuin on, kaikista eniten juuri nuo tapaukset jotka aikuisen silmään vaikuttavat erityisen ärsyttäviltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joukossa tyhmyys tiivistyy, yritetään tehdä vaikutus muihin ja tuossa iässä noilla tempuilla se valitettavasti onnistuu.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 11:54"]
Joukossa tyhmyys tiivistyy, yritetään tehdä vaikutus muihin ja tuossa iässä noilla tempuilla se valitettavasti onnistuu.
[/quote]
Väittäisin ettei onnistu mutta älämölöt eivät vaan sitäkään tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kyllä oon sitä mieltä, että jos tuollaisia häiriköitä oikeasti tulee jonnekin ohjattuun harrastukseen (ilmeisesti kyse ei ollut mistään pakollisesta?), niin kai heidät voidaan pudottaa sieltä pois?
Siis keskustella ensin vanhempien kanssa, että lapsi ei ole vielä kykenevä tuollaiseen ohjattuun toimintaan, koska ei tottele ohjeita. Jos vanhemmat lupaavat käytöksen muuttuvan, niin sitten voisi katsoa seuraavan kerran vielä. Ja jos vielä häiritsevät, niin seuraavalla kerralla ei ole tulemista mukaan.
Vai onko kyse jostain yksittäisistä ohjatuista jutuista, joissa siis lapset vaihtuvat joka kerta? Eikö olisi aivan itsestään selvää, että tuollaiseen ei voi ottaa mukaan häiriköitä? Esim. lähtötilanteessa tehdään selväksi, että jos ohjeita ei totella tai luontoa/kylttejä turmellaan, niin kys. lapsi viedään takaisin.
Ymmärrän tuskasi! Jos on oikeasti mielenvikainen, ei kai tuollaisiin ole mitään asiaa ilman hlökoht. avustajaa. Ja jos on huonosti kasvatettu, niin sitten jääköön pois kaikesta kivasta. Nykyajan paapomiselle saisi tulla stoppi!
Riippuu muuten aika paljon opettajastakin lasten käytös. Toisille ollaan kurittomampia kuin toisille, vaikka yritätkin vedota, että muilla opeilla olisi samoin. Toisilla opeilla vaan on enemmän taitoa ja pätevyyttä saada lapset toimimaan. Pojat ovat muutenkin fyysisempiä ja näkyvämpiä kuin tytöt. Ei ole kovin vaikea arvata, että ap on nuori nainen, joka on hiljattain valmistunut opettajaksi tai on kohtapuoliin valmistumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda ammattia. Kovin negatiivisesti koet lapset. En nimittäi allekirjoita tota. Porukasta lähtee aina ääntä, mutta jotenkin tuntuu että liioittelet asiaa.
Lapset ovat erilaisia. Ihan kuten aikuisetkin. Vaikka on kuinka kasvatettu ja opetettu ja näytetty mallia ja ohjattu. Toisen pään sisälle kun ei voi mennä, jokainen elää omaa elämäänsä.
Mieti nyt aikuisia: toiset katsovat jääkiekkoa mielipuolisesti karjuen, toiset istuvat pikkusormi pystyssä oopperan katsomossa. Noin äärimmäisesti kärjistäen. Elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä on vaihtuvat ryhmät. Eli ne lapset on luontopolulla ja ohjauksessani n. 1,5-2 tuntia. Ensin ajattelin, että vika on minussa, mutta monet opet on vakuutelleet, että ne on koulussa ihan samanlaisia. :(
Se tässä onkin järkyttänyt, kun tuo sama mekastus ja mölinä ja tuhoaminen toistuu lähes joka ryhmässä. Niitä häiriköitä ei voi oikein poistaakaan, kun mihin ne siellä metsässä laittaisi. Niillä pitäisi sitten olla oma karsina ja vahti jossain. Ihmettelen kyllä, miksi tuollaiset tapaukset otetaan retkelle mukaan - mutta ei kai siellä koulussakaan ole ketään, jonka vahdittavaksi ne voisi päivän ajaksi jättää.
Jos oma lapseni käyttäytyisi noin, häpeäisin silmät päästäni. Olenkin nyt soittanut hänen opelleen ja harrastusporukoihin ja kysynyt, että kai se käyttäytyy kuten ihmiset. :)
En tarkoita, että tarvitsisi olla hiljainen hissukka ja koko ajan paikallaan ja hiljaa. Ymmärrän, että pitää päästä purkamaan tarmoa ja olen alussa pitänytkin sellaisen aktiivisemman tuokion. Saa osallistua, saa puhua, saa kysyä, saa liikkuakin. Mutta näitä häiriköitä ei kiinnosta tehdä sitä, mitä on ohjelmassa - jos on esim. sellainen paikka, jossa saa kiipeillä, niin ei he siinä halua kiivetä vaan se kaikki kielletty kiinnostaa.
Miksi aina, jos on häiriköitä, vedotaan siihen, että parempi olla häirikkö kuin hissukka? Ei se hissukkuuskaan ihan normaalia ja tervettä ole. Mutta ihminen voi olla reipas, aktiivinen, puhelias, eläväinen olematta sekopäinen häirikkö ja tuholainen.
ap
ap
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 12:04"]
Riippuu muuten aika paljon opettajastakin lasten käytös. Toisille ollaan kurittomampia kuin toisille, vaikka yritätkin vedota, että muilla opeilla olisi samoin. Toisilla opeilla vaan on enemmän taitoa ja pätevyyttä saada lapset toimimaan. Pojat ovat muutenkin fyysisempiä ja näkyvämpiä kuin tytöt. Ei ole kovin vaikea arvata, että ap on nuori nainen, joka on hiljattain valmistunut opettajaksi tai on kohtapuoliin valmistumassa.
[/quote]
En ole opettaja ollenkaan. Olen lähes 40-vuotias luonto- ja kalastusopas ja vapaa-ajan ohjaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 12:05"]
Vaihda ammattia. Kovin negatiivisesti koet lapset. En nimittäi allekirjoita tota. Porukasta lähtee aina ääntä, mutta jotenkin tuntuu että liioittelet asiaa.
[/quote]
Noh, nyt neljän viikon kokemuksella en liioittele. Tulepas itse sinne metsään katsomaan. Enkä aio ammattiakaan vaihtaa, yleensä vedän esim. kalastuskierroksia yritysjohtajille. Nekin osaa pistää ranttaliksi, mutta ei ne ihan noin hulluja ole kuin nuo kakarat. Ja kyllä,. olen alkanut tämän kokemuksen myötä kokea lapset ERITTÄIN negatiivisesti - ja ihan siksi, miten ne lapset itse käyttäytyvät.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 12:08"]
Lapset ovat erilaisia. Ihan kuten aikuisetkin. Vaikka on kuinka kasvatettu ja opetettu ja näytetty mallia ja ohjattu. Toisen pään sisälle kun ei voi mennä, jokainen elää omaa elämäänsä.
Mieti nyt aikuisia: toiset katsovat jääkiekkoa mielipuolisesti karjuen, toiset istuvat pikkusormi pystyssä oopperan katsomossa. Noin äärimmäisesti kärjistäen. Elämä on.
[/quote]
Mutta sinne jääkiekkokatsomoon se karjunta kuuluu. EI opetustilanteisiin.
12 jatkaa.. Sun asenne on sellainen ettet todellakaan sovi työskentelemään lasten kanssa. Mulla kokemusta myös retkistä erityisluokan kanssa, oman poikani luokan kanssa ja ohjatusta harrastuksesta. Hyvin on mennyt ja ei todellakaan valitettavaa. Kaikki ei vain sovellu lasten kanssa työskentelyyn. Varsinkin haukut mielenvikaisiksi. Veisin tämän asian eteenpäin, jos tietäisi kuka olet. Aattele mä pärjään niiden adhd lastenkin kanssa ja mukavaa on ollut.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 12:15"]
Mutta sinne jääkiekkokatsomoon se karjunta kuuluu. EI opetustilanteisiin.
[/quote]
Pointti olikin siinä, että ihmiset ovat niin erilaisia. Minä olen aina ollut äärimmäisen kiltti, rauhallinen, hyvä koulussa, tunnollinen ja helposti ohjailtava. Vaan poikani on vilkas, jopa rauhaton, erittäin luova ja erittäin huono noudattamaan ohjeita. Voisin kuvitella, että on juuri tuo sinun kauhuoppilaasi. Kuten sanottu: on kasvatettu, opastettu, palkittu, rangaistu, näytetty mallia ja opastettu. Vaan kun toisen pään sisälle ei voi mennä! Ei kertakaikkiaan pärjää isommassa joukossa, jossa pitäisi noudattaa tiettyjä, tarkkoja sääntöjä. Toisaalta osaa paljon (hyödyllisiäkin) asioita, joita muilla ei tulisi mieleenkään edes kokeilla. Keksii, oivaltaa ja pärjää ihan toisenlailla kuin moni ikätoverinsa.
Kysymys kuuluu: pitäisikö erilaiset ihmiset jaotella suoraan hyviin ja huonoihin? Nämä pääsevät luontoretkelle ja nämä eivät. Ja kumpi ihmistyyppi edesauttaa enemmän ihmiskunnan kehitystä: se, joka noudattaa aina ohjeita, vai se, joka kapinoi, yrittää ja yrittää, ja tekee omalla tavallaan?
Minustakin olisi ihanaa, jos kaikki olisivat yhtä helppoja, kuuliaisia ja sävyisiä kuin minä. Vaan kun me olemme erilaisia.
Älä välitä ap,
tänne tulee sun ammattitaitoasi kritisoimaan ne älämölöjen jos mahdollista vieläkin älämölömmät vanehmmat, eiväthän heidän lapset käyttäydy huonosti.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 12:17"]
12 jatkaa.. Sun asenne on sellainen ettet todellakaan sovi työskentelemään lasten kanssa. Mulla kokemusta myös retkistä erityisluokan kanssa, oman poikani luokan kanssa ja ohjatusta harrastuksesta. Hyvin on mennyt ja ei todellakaan valitettavaa. Kaikki ei vain sovellu lasten kanssa työskentelyyn. Varsinkin haukut mielenvikaisiksi. Veisin tämän asian eteenpäin, jos tietäisi kuka olet. Aattele mä pärjään niiden adhd lastenkin kanssa ja mukavaa on ollut.
[/quote]
Siis minkä veisit eteenpäin? En hauku mielenvikaisiksi vaan ihmettelen, että jos eivät ole mielenvikaisia, miksi käyttäytyvät kuin olisivat? Ja en ole tässä ketään nimennyt, en yksilöinyt, ketään ei voi tästä tunnistaa. Eikä kyse ole yksittäisestä oppilaasta vaan on lähes kaikkien luokkien ongelma.
Eli sinusta epäkohtia ei saa nostaa ollenkaan esiin vaan heti pitää tehdä siitä ilmoitus? Ongelmista pitäisi vaan vaieta? Onpa terve asenne.
Joo, en minäkään mielestäni sovi häiriintyneiden lasten ohjaajaksi. Normaalien, vilkkaidenkin lasten kanssa menee ihan hyvin. Minkäs teet, kun työnantaja tällaiseen määräsi.
Osa on oikeasti mielenvikaisia, osa huonosti kasvatettu.