Lue keskustelun säännöt.
Mitä teet, jos äitisi ei oikeasti jaksa olla mummo?
21.05.2013 |
Tuossa vieressä on ylikuumentunut kymmensivuinen mummokeskustelu, jossa kaikki haukkuvat toisiaan. Mutta nostetaanpa kissa pöydälle: Riittääkö AV-palstalla ymmärtämystä, jos oma iäkäs äiti tai mummo ei jaksakaan olla avuksi?
Minulla on tästä kokemusta sekä lapsenlapsena, lapsena että siskontyttönä.
Ensin oli mummoni, joka oli voimakkaasti masentunut. Ei hän todellakaan jaksanut hoitaa lapsenlapsia, näimmekin häntä hyvin harvoin. Oli luonteeltaan hankala ja pakeni uskonnollisuuteen, mutta ei ole ikinä tullut mieleenikään syyttää häntä tästä katkerana. Mitä se auttaisi? Kyseessä oli sairas ihminen, jota lääketiede ei kyennyt riittävästi auttamaan. Hänellä oli kyllä naimaton enoni apunaan.
Sitten oma kultainen äitini oli varsin iäkäs minut saadessaan, oli useampiakin kroonisia sairauksia, tuki- ja liikuntaelinongelmia ym. Ei hän tosiaankaan ole jaksanut olla apuna muutoissani opiskelupaikkakunnalla ja myöhemmissä elämänvaiheissani. Mieleenikään ei tulisi olla katkera, että hän itse ei minun luonani ole käynyt maan toisella toisella viimeiseen kymmeneen vuoteen. Minä olen nuori ihminen ja voin käydä hänen luonaan, hän ottaa kyllä iloisena vastaan. Samalla voin auttaa ja käydä vaikka kaupassa, tehdä ruokaa ym.
Oma tätini on uhrautuvasti ollut lastenlastensa hoitajana heidän lapsuudessaan kaikenlaisilla vanhempien lomamatkoilla mukana, lapsenlapset ovat olleet hänellä hoidossa viikkokausia jne. Hän oli silloin nelikymppinen. Nyt hän on siinä "oikeassa" mummoiässä ja lastenlastenlapsia olisi isomummolle hoidettavaksi, kun se varsinainen mummo on vielä työelämässä. Hän ei enää kuitenkaan jaksa, on lääkitystä vaativaa sydänoireilua ym. Joten nyt hän ei enää suostu lähtemään lastenlastenlasten hoitajaksi lomille ja juhlapyhien viettoon. Saavat käydä häntä tapaamassa päiväseltään, jos haluavat, mutta hän itse ei lähde usean sadan kilometrin päähän näitä tapaamaan, koska hoitajan pesti jotenkin heti lipsahtaa hänelle. Ymmärrän tätiäni täysin.
Riittäisikö teillä näihin tilanteisiin ymmärrystä vai messuaisitteko mummon itsekkyydestä ja säälisitte joukolla itseänne? Miten on?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Kuule aloittaja, tiesitko ettei äidillä ole mitään velvollisuutta olla mummo. Äidit ovat omat lapsensa jo hoitaneet, ei niiden tartte olla lapsenlapsilleen ilmaisia lastenvahteja ja sellaisen olettaminen on ihan tosi törkeetä muutenkin.
Niin. Lapsenvahtia en ole kaivannut, mutta ihan luonnollista odottaa, että mummo olisi kiinnostunut lapsenlapsistaan. Minun äitini ei ole kiinnostunut ja joo, olen tämän hyväksynyt, mutta ollaan kyllä etäännytty tosi paljon enkä pidä enää yhteyttä. Anoppi on taas välittävä mummo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäni valittaa minulle miten ei enää jaksaisi olla vahtimassa veljeni lapsia ja passaamassa remonteissa tai ottaa lemmikit hoitoon lomien ajaksi. Ei uskalla sanoa suoraan koska tietää pahoittavansa heidän mielensä ja tietää myös ettei veljeni puolisoineen pärjää vanhassa omakotitalossa ilman apua. Joutui passaamaan heitä jopa silloin kun vielä toimi omaishoitajana äidille. Korona aikana jos pikkuisen nenä vuoti jollain lapsista, niin heti isä joutui lapstenvahdiksi ettei muiden tarvitse jäädä töistä kotiin.
Sori kun on pakko tarttua tuohon viimeiseen. Korona-aika oli oikeasti monissa TYÖSSÄKÄYVISSÄ pikkulapsiperheissä todella stressaavaa. Meilläkin oli siten, että mieheni yrittäjä ja jokaisesta räkätipasta ei voinut pistää puljua kiinni tai olisi mennyt konkkaan. Minä olin töissä määräaikaisten soppareiden ketjulla, jos olisin ollut sen 90% ajasta pois kuten pk:sta toivottiin, ei olisi uusittu sopimusta. On tuossa veljesikin perheessä voinut olla joku ihan oikea syy miksi isääsi on turvauduttu lastenhoitajana ja hänestä on ollut iso apu. Sinä taas kuulostat vain ymmärtämättömältä ja tuomitsevalta. Kai se isäsi osaa itse rajat vetää jos kyse olisi hyväksikäytöstä.
Mummoudesta voi kieltäytyä. Omat vanhempani. - jotka on aina olleeet itsekkäät ja omista lapsistaan välinpitämättömät - ilmoitti jo ollessani lapsi että jos kakaroita teet niin yksin ne hoidat.
Kun tuli raskaaksi he ilmoittivat että eivät aio alkaa ollenkan isovanhemiksi. Eivät aio pitää edes yhteyttä lapsenlapsiin.
En ollut yllättynyt, ja näin on menty. Vanhempani ei pidä juuri mitään yhteyttä, eivät tulleet ristiäisiin, eivät koskaan synttäreille ja ovat nähneet 10 vuode sisään lapseni kerran ja silloinkin sukujuhlissa.
Ei tämä ole mitään tavatonta, isovanhemmissa on monenlaista sakkia ja omat vanhemmat olivat jo omassa lapsuudessa kehnot ja itsekkäät vsnhemmat. Ei kai nyt kukaan oikeasti luule että tällaiset jotenkin sitten muuttuisi hyviksi isovanhemmiksi?
Vierailija kirjoitti:
Mummoudesta voi kieltäytyä. Omat vanhempani. - jotka on aina olleeet itsekkäät ja omista lapsistaan välinpitämättömät - ilmoitti jo ollessani lapsi että jos kakaroita teet niin yksin ne hoidat.
Kun tuli raskaaksi he ilmoittivat että eivät aio alkaa ollenkan isovanhemiksi. Eivät aio pitää edes yhteyttä lapsenlapsiin.En ollut yllättynyt, ja näin on menty. Vanhempani ei pidä juuri mitään yhteyttä, eivät tulleet ristiäisiin, eivät koskaan synttäreille ja ovat nähneet 10 vuode sisään lapseni kerran ja silloinkin sukujuhlissa.
Ei tämä ole mitään tavatonta, isovanhemmissa on monenlaista sakkia ja omat vanhemmat olivat jo omassa lapsuudessa kehnot ja itsekkäät vsnhemmat. Ei kai nyt kukaan oikeasti luule että tällaiset jotenkin sitten muuttuisi hyviksi isovanhemmiksi?
Minulle ei tätä suoraan sanottu ja oltiin oikein iloisia raskausuutisista ja siitä varmaan kerrottiin kaikille tutuille ja tuntemattomille vastaantulijoille. Totuus on ihan muuta. Silloin tällöin kysytään viestillä mitä kuuluu ja kerran nähty nimiäisissä. Kuvia, jos olen lähettänyt, niin niitä varmaan esitellään taas kaikille ja hehkutetaan mummoutta. Biletetään kyllä kavereiden kanssa viikonloput, mutta ei päästä katsomaan 10 km päähän lastenlasta. Yök.
Vierailija kirjoitti:
Mummoudesta voi kieltäytyä. Omat vanhempani. - jotka on aina olleeet itsekkäät ja omista lapsistaan välinpitämättömät - ilmoitti jo ollessani lapsi että jos kakaroita teet niin yksin ne hoidat.
Kun tuli raskaaksi he ilmoittivat että eivät aio alkaa ollenkan isovanhemiksi. Eivät aio pitää edes yhteyttä lapsenlapsiin.En ollut yllättynyt, ja näin on menty. Vanhempani ei pidä juuri mitään yhteyttä, eivät tulleet ristiäisiin, eivät koskaan synttäreille ja ovat nähneet 10 vuode sisään lapseni kerran ja silloinkin sukujuhlissa.
Ei tämä ole mitään tavatonta, isovanhemmissa on monenlaista sakkia ja omat vanhemmat olivat jo omassa lapsuudessa kehnot ja itsekkäät vsnhemmat. Ei kai nyt kukaan oikeasti luule että tällaiset jotenkin sitten muuttuisi hyviksi isovanhemmiksi?
Olet oikeilla jäljillä. Meissä on myös paljon normilapsia eli niitä, joita piti vain olla, koska lapset nyt vaan kuuluvat aikuisen elämään. Jos lapset on sen ihmeemmin haluamatta hankittu aikana, kun niitä vain piti olla, eivät ne lapsenlapset sen omempi juttu ole, ei se persoona muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se mummous oliis lapsenhoitoa? Minusta rooli on olla tukiverkko, kannustava, myötäelävä jne.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kukaan oikeasti odottaa, että huonokuntoinen ja sairas ihminen hoitaisi mitään 😂 on ihan työssäkäyviä fyysisesti hyväkuntoisia mummoja.
Ei hyväkuntoinenkään välttämättä halua halua lapsenvahdiksi. Meillä vanhemmat kyllä mielellään tarjoavat kahvit jos kylässä käy tai kesällä majoittavat rantamökkiin (tosin lähtiessä pitää paikat siivota viimeisen päälle) Suoraan sanoneet että ovat jo omat lapsensa hoitaneet ja lapsille pitää tarvittaessa etsiä joku muu hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen äitiä ei ole koskaan kiinnostanut olla mummo. Ei häntä kiinnosta ihmiset ylipäätään, erakkoluonne. Nähdään lyhyesti kahvilla pari kertaa vuodessa jolloin hän saattaa kommentoida lapsia jollain lauseella, "ai se on jo noin pitkä" tai "kylläpä se jaksaa piirtää" mutta ei puhu lapsille mitään, vaikka ovat siis jo hyvän matkaa kouluikäisiä. En ehkä sanoisi että "ymmärrän", onhan tämä vähän outoa, mutta ei me odoteta vai vaadita muuta eikä anoppi oli meille mitään velkaa.
Oman äitini kohdalla mielenkiinnon puute lapsiin olisi taatusti tuntunut haljummalta, mutta kun äiti pari vuotta lasten synnyttyä sairastui toimintakykyä rajoittavasti, niin myönnän kyllä että joskus harmitti ettei me ehditty saada samanlaista arjen tukea kuin veljeni perhe sai, mutta se oli sellainen mikroskooppinen ajatus taustalla ja ensisijaisesti tietysti tunsin myötätuntoa äitiäni kohtaan joka itse kärsi toimintakyvyn laskusta, ja me oltiin apuna sinne päin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se mummous oliis lapsenhoitoa? Minusta rooli on olla tukiverkko, kannustava, myötäelävä jne.
Raja on hyvin häilyvä. Jos mummi on ystävällinen ja aina tukena, niin ei mene aikaakaan kun hän on ensisijainen päiväkoti jonne lapset dumpataan heti kun on muuta menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vanhemmat joihin ei ole mitään yhteyttä ja heitä ei tipan vertaa kiinnosta minä tai heidän (ainoat) lapsenlapset eli lapseni.
He itse hoidattivat omat lapsensa muilla, eritoten mummoilla, myös sedillä, tädeillä, enoimma, naapureilla. Siis aina kun mahdollista työnsivät lapset hoitoon kun eivät viitsineet itse. Kesälomansa viettivät KAHDESTAAN ja laittoivat lomaksikin lapset hoitoon. Kaikki viikonloput ja koulujen lomat mummoloissa.
Sitten nämä samat vanhemmat toki ilmoittivat kovaan ääneen omille lapsilleen että jos teette lapsia niin jokainen sitten hoitaa itse ja mitään apua pn turha pyytää koskaan.
Hah mikä vitsi, tuo jokainen hoitaa itse!
Pointti on siis se että jos vanhemmat hoidatti omat lapsensa muilla, he erittäin todennäköisesti on kehnot ja välinpitämättömät isovanhemmat. Juurisyy on se että he eivät viitsi/jaksa, joten ei tämä muutu lastenlsten myötä. Ei ne omatkaan edes kiinnostaneet, miksi sitten lapsenlapset.
Olen edellisen kerran kuullut jonkun pihauksen vanhemmista 6v sitten. Eivät ole nähneet kahta nuorinta lastani koskaan. Tuskin koskaan tulevatkaan näkemään.
Isovanhempia on kaikenlaisia, hyviiä, huonoja, itsekkäitä, vaarallisia, juoppoja, narkkeja, hulluja, rikollisia. Miten ihmeessä silti on käsitys että isovanhempi on AINA ihana ja puölantuoksuinen? Kun näin ei tod ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se mummous oliis lapsenhoitoa? Minusta rooli on olla tukiverkko, kannustava, myötäelävä jne.
Raja on hyvin häilyvä. Jos mummi on ystävällinen ja aina tukena, niin ei mene aikaakaan kun hän on ensisijainen päiväkoti jonne lapset dumpataan heti kun on muuta menoa.
Missä lukee että AINA tukena?
Ja miten sait taaaaas tämän paasauksen lasten hoidattamisesta tähän?
Tukeminen ei ole edes mitään hoitamista, usko jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kyse ei olekaan niinkään hoitamisesta. Emme ole miehen kanssa koskaan odottaneetkaan, että pitäisi olla kamalasti hoitoapua. Me olemme perhekeskeinen perhe eikä meille ole mikään ongelma viettää aikaa lastemme kanssa, jotka ovat onneksi aika rauhallisia perusluonteeltaan. Meillä on perheenä yhdessä kivaa ja koska kumpikin vanhempi osallistuu täysillä perhe-elämään, ei siihen ole edes tarvetta isovanhempien hoitoavulle.
Meillä syynä viileisiin väleihin isovanhempiin on ihan se, että he ovat m*lkkuja luonteeltaan. Alusta asti ovat tuoneet esiin joitakin kummallisia komplekseja miniää tai vävyä kohtaan ja avoimesti tuoneet esiin halveksuntansa milloin missäkin tilanteessa. Osittain taustalla vaikuttavat varmaan henkilöiden kokemukset omassa elämässään, joita en lähde avaamaan tässä. Kuitenkaan mielestäni ei ole nuoremman polven velvollisuus pohjattomasti ottaa vastaan töykeää käytöstä ja suoranaista ilkeyttä/katkeraa vihaa ja antaa veden valua hanhen selästä koska kyseessä on vanhempi sukupolvi. Mielestäni käytöstavat ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat seikkoja, jotka pätevät aina ja iästä riippumatta, mutta jos siihen ei pysty, on parempi pitää etäisyyttä.
Miehen vanhemmilla oli mahdollisuus tavata meidän esikoinen. He perui tapaamisen, koska halusivat ennemmin mennä marjaan.
Surkeat vanhemmat, surkeat isovanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikko jäi häiritsemään hirevästi. Eikö siis mummo ole ansainnut mummon titteliä, jos ei jaksa hoitaa lapsenlapsiaan? Onhan hän mummo silti..
Meillä lapset ovat todella harvoin (kerran vuoteen) mummolla hoidossa ja tällöinkin max kaksi yötä. Silti näemme usein ja ihan on mummo lapsille..
Vierailija kirjoitti:
Otsikko jäi häiritsemään hirevästi. Eikö siis mummo ole ansainnut mummon titteliä, jos ei jaksa hoitaa lapsenlapsiaan? Onhan hän mummo silti..
Meillä lapset ovat todella harvoin (kerran vuoteen) mummolla hoidossa ja tällöinkin max kaksi yötä. Silti näemme usein ja ihan on mummo lapsille..
Otsikossa ei puhutta yhtään mitään hoitamisesta. Se on fiksaatio sun päässäsi.
Ei minunkaan mummo hoitanut lapsen lapsiaan, toki joo mummolassa käytiin porukalla ja näin mutta ei mitään sellaista että oltaisiin jääty hoitoon sinne ikinä. Eikä hän varsinaisesti puuhaillut tai leikkinyt, mummolla oli aina tekemistä keittiön puolella tarpeeksi.
Ja tämä kaikki on ok.
Mummoni sanoi minulle joskus ettei hänellä ole ollut mummon esimerkkiä (ei ehtinyt näkemään omia mummoja kun kuolivat).
Hän on silti paras mummo.
Aika ihmeelliseltä kuulostaa jos isovanhemmat eivät muka haluaisi nähdä lapsenlapsiaan. Onkohan tuossa nyt kysymyksessä enemmänkin joku väärinkäsitys eli isovanhemmat olisivat varovaisia tuppaamaan neuvojaan ja apuaan, sitten lapsen vanhemmat väärintulkitsevat tuon hienotunteisuuden muka haluttomuudeksi tavata lapsenlapsiaan? Oma lapseni on kyllä kaikille isovanhemmilleen kovin rakas.
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeelliseltä kuulostaa jos isovanhemmat eivät muka haluaisi nähdä lapsenlapsiaan. Onkohan tuossa nyt kysymyksessä enemmänkin joku väärinkäsitys eli isovanhemmat olisivat varovaisia tuppaamaan neuvojaan ja apuaan, sitten lapsen vanhemmat väärintulkitsevat tuon hienotunteisuuden muka haluttomuudeksi tavata lapsenlapsiaan? Oma lapseni on kyllä kaikille isovanhemmilleen kovin rakas.
Ei ole kyse hienovaraisuudesta, vaan omanapaisuudesta. Ollaan oltu surkeita itsekkäitä vanhempia, joten mitäs sitä muuttumaan.
Ja kai sitä voi tavata vaikka joka päivä ilman että on mahdotonta olla möläyttelemättä.
Ihmetyttää todella suuresti kun ei puhuta paapoista mitään. Ikään kuin lastenhoito olisi vain mummojen homma!
Tuskin kukaan oikeasti odottaa, että huonokuntoinen ja sairas ihminen hoitaisi mitään 😂 on ihan työssäkäyviä fyysisesti hyväkuntoisia mummoja.