Anoppi juhlii jokaisia synttäreitään kahvituksin

Mitä ihmettä mussutat? Jos jollakulla on tarpeeksi älliä juhlia elämässään, anna hänen juhlia. Harvemmin kukaan miettii kuolinvuoteellaan, että piru kun piti niin monta kertaa syödä kakkua ja poksautella kuoharia, olisi vähemmälläkin pärjännyt.

Enemmän iloa itse kunkin elämään!

Meillä juhlitaan lapsen sekä miehen synttäreitä. Itse olen luopunut moisesta turhuudesta jo nuorena, n. 16v. Mielelläni järjestän juhlia ja miehen suku ei antaisi anteeksi, jos miehen synttäreitä ei juhlita :O Kaipaavat tosiaan, että pitää juhlia... Joten minä siinä sitten leivon. En muutenkaan ymmärrä, että pitää juhlia jotain synttäreitä aikuisena. Kyllä nyt joku 50, 60, 70 jne juhlat ymmärtää, mutta että 30, 40 ja kaikki siltä väliltä. Whoppaa, onkin huikea saavutus olla 30v...

Joku juhlii joku ei. Onhan se ihan hyvä tekosyy kutskua läheisiä kylään.

Itse olen juhlinut viimeksi 18v synttäreitä ja mielestäni ensimmäiset juhlittavat juhlat on aikasintaan 50v synttärit ja omalta kohdalta nekin vain jos siihen tulee ympäristöstä painostusta. Kaksi-, kolme, ja nelikymppiset meni jo ilman suurempaa juhlimista.

Ehkä eläkkeelle jäännin kunniaksi voisi järjestää pienet pippalot, mutta siihen on vielä 25 vuotta aikaa.

Tiedän ihmisiä, jotka juhlivat kahvittelun merkeissä kaikkia synttäreitä ja minusta se on ok! On kiva mennä syntträeille, ei odota isoja lahjoja ja tykkää laittaa ja kutsua ihmisiä! Iloitse sinäkin synttäreistä ja siitä, että joku haluaa laittaa ja tavata ihmisiä. Kun ikää tulee, tulee hautajaisia yhä enenevässä määrin eteen, niitä velvolllisuushautajaisiakin ja aina niissä todetaan, että "pitäisi tavata useammin"! No, tavataan synttäreillä, eikä pidetä sitä omituisena!

Aikaisemmin olen ollut sitä mieltä että 50v juhlta on ensimmäiset jolloin kutsutaan oikein vieraitakin synttäreille, mutta nyt kun 40v on jo tullu mittariin ja tuo 50v lähestyy, niin alkaa tuntua että en järjestä senkään puitteissa minkäänlaista juhlaa. Samalla kaavalla taitaa mennä kuin synttärit tähänkin asti, eli perheen kesken ulos syömään. Jos talous sallii, niin sitten ehkä porukalla ulkomaille.

Onneksi omassa tuttavapiirissä ei ole näitä jotka juhlii jopa nimipäivät.

Mä taas en ymmärrä anoppia jonka mielestä on tyhmää juhlia yhtään mitään, ei viisikymppisiä, ei lasten juhlia ei mitään. Lapsella Marraskuussa synttärit, tulee yleensä kun kutsutaam mut lahjaa ei tuoda tai sitten jotain pientä "kun se joulukin on pian". Nauretaan ihmisille jotka järjestää yo-juhlia, valmistujaisia ja keksii syitä miten ei tarttis juhliin mennä. Mun mielestä on kivaa muistaa äitiäni synttärinä, viedä vaikka kukkia ja käydä kahvilla, äiti ostanut jotain erityistä herkkua Yms. Ei toki kutsu ketään mut aina synttäreinä valmistaudutaan mahdollisten vieraiden tuloon. Sellaisesta pikkujuhlimisesta tykkään. Pientä juhlistamista elämän pikkuasioissa. 

Mun lapsuudenperheessä juhlitaan kaikkien synttäreitä joka vuosi. Aina on juhlittu vanhempien synttäreitä. En toki tiedä, miten asiat oli aikana ennen lapsia, mutta varmaan silloinkin on jotain ollut. Samoin äitini on aina muistanut omia vanhempiaan heidän syntymäpäivinään, isän vanhemmista ei ole muistikuvia tältä osin.

Ja meillä nää juhlinnat on nimenomaan kakkukahvit ja jotain pieniä lahjoja. Itse sain viime synttäreillä suklaata, kirjan ja kukkia. Mielestäni mukavaa.

Tuo on jotain hyvin suomalaista, ettei mikään saa olla mitään eikä mitään saa juhlia, ettei vaan vaikuttaisi itsekkäältä ja omahyväiseltä.

"Mä olen vaan mä, mitäs mä, en mä mitään tartte, ei mua tartte huomioida"...

Perhana.

Minusta mikä tahansa on hyvä syy juhlaan ja ystävien tapaamiseen! Arkea piisaa ihan riittämiin, sitä on hyvä rikkoa pienillä kemuilla aina, kun vaan mahdollista.

Suomenruotsalaiset muuten harrastaa juurikin tätä, ja ilmankos he elävät pidempään ja terveempinä. Sosiaalisuus ja positiivisuus kannattaa.

Minun vanhapoika-veljeni juhlii myös. Antaa juhlia, se on hänelle enemmänkin pätevä tekosyy kutsua ihmisiä kylään kuin synttärijuhla. 

Mieheni suvussa on tapana juhlia kaikki synttärit ja nimipäivät. Eikä siinä mitään, mutta nyt kun niissä juhlissa on käynyt yli 10 vuotta, alkaa rasittaa jatkuva lahjojen keksiminen. Ihmisille, joilla on jo kaikkea, pitää vielä ostaa väh. joku 20 e lahja tyyliin tuoksusaippuaa ja koristekippo, tai jotain muuta mitä kukaan ei oikeasti tarvitse. Lahjakortit ym. ovat ihan nou-nou, nehän eivät kuulemma ole oikeita lahjoja(!).

Itse en koskaan järjestä juhlia omina merkkipäivinäni. Tykkään mieluummin kutsua ihmisiä kylään ihan muuten vain, silloin ei kellekään tule lahjankeksimisen pakkoakaan. En välitä koriste-esineistä ja pyrin aina muutenkin minimoimaan kotiin hankittavan tavaran määrän koska mielestäni nykyään ihmisillä on aivan liikaa turhaa tavaraa, joten koen vain kiusalliseksi sen, että minulle tuodaan lahjoja, varsinkin jos ne ovat juuri tuollaisia nurkkiin pyörimään jääviä koristekippoja.