Sinä joka pidät työstäsi, mitä työtä teet?

Navettalomittaja

Vierailija kirjoitti:

Ruumiinpesijä. Tämä sopii mulle koska jännitän sosiaalisissa tilanteissa mutta haluaiisn olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Oikeesti? Kerro lisää. Miten päädyit moiselle alalle? Varmaan aika karua alkuun?

Kieltenopettaja.

Olin sisätautilääkäri. Minulla oli myös suppea erikoisala, josta tykkäsin tosi paljon. Sellaista mielenkiintoista ongelmien ratkaisemista ja oikean diagnoosin miettimistä. Ajattelin, että jos voittaisin lotossa miljoona euroa, en muuttaisi elämästäni mitään. Mutta töitä oli ihan liikaa. Väsyin aivan kerrassaan. Lopulta sairastuin ja jäin pois töistä osaeläkkeen turvin täytettyäni juuri 61v. Olisin ehkä voinut vielä jatkaa, jos olisin saanut tehdä sitä mitä parhaiten osasin eli omaa erikoisalaani, mutta vaadittiin jatkuvasti että hoitaisin muiden alojen potilaita, mitä en tietenkään osannut varsinkin kun vaadittu ala vaihtui milloin mitenkin. Se oli lopulta liian uuvuttavaa. Yli kuusikymppisen pitäisi saada tehdä jo niitä töitä joiden oppimiseen hän on koko uransa ajan erityisesti panostanut, jos kyseisen alan töitä kerran on.

Teen yhteisökehittämistä. Tosi mukavaa, aina oppii uutta. Työssä yhdistyy akateemisuus ja käytännön ruohonjuuritason toiminta. Kollegat on mukavia, osaavia ja ilmapiiri hyvä.

Sellaista ns. paskaduunia jota tälläkin palstalla haukutaan ahkeraan tahtiin. Yliopiston jälkeen pääsin oman alan asiantuntijatöihin, vihasin työpaikkaani, vaihdoin toiseen työpaikkaan, inhosin sitä vielä enemmän. Tajusin olevani väärällä alalla ja se kaikkiin toimistotöihin kuuluva vastuun pompottelu, stressaantuneisuus sekä kiireen ja tylsyyden yhdistelmä ei vaan sopinut minulle alkuunkaan. Nykyisessä työpaikassa on paljon parempi ilmapiiri. Työtkin jää työpaikalle vuoron loputtua enkä säpsähdä enää hereille keskellä yötä koska aamun palaveri ahdistaa niin tolkuttomasti.

Mainostoimistossa. Mm. lasken tarjouksia, teen graafista sunnittelua ja joskus teippaan ikkunoita, autoja jne. Rento ilmapiiri. Työajat/menot voi itse määritellä, ei yrittäjävastuuta ja palkka rapia kuus tonnia.

Hankala keksiä valittamista ;)

Veturinkuljettaja. Työ on pääsääntöisesti kivaa vaikkakin välillä raskaan puoleista epäsäännöllisen rytmin vuoksi sekä ro+ -työ (vetureiden radio-ohjaus) ja siihen liittyvät tekemiset. Mielestäni kohtuu korvaus menetetystä vapaa-ajastaja ja siihen nähden miten nopeasti kuljettajan pätevyyden sai(7,5kk). Mene töihin, aja junasi ja lähde kotia. Kukaan ei kysele sun perään kun olet hoitanut asiat oikein, eikä niitä tarvi työpäivän jälkeen miettiä.

Hammaslääkäri. Mukava yhdistelmä käsityötä ja lääketiedettä. Päivystyksessä näkee kaikkea mahdollista, ja pidän työn hektisyydestä. Aika kuluu todella nopeasti ja palkka hyvä.

Pelkopotilaan luottamuksen saaminen on myös hieno kokemus. Pidän myös ajatustyöstä, mikä tapahtuu potilasajan ulkopuolella kuten proteesin suunnittelu. On mukavaa, kun ikäihminen saa takaisin hymyn, normaalin puhekyvyn ja kyvyn nauttia monipuolisesta ruoasta.

Vierailija kirjoitti:

Teen yhteisökehittämistä. Tosi mukavaa, aina oppii uutta. Työssä yhdistyy akateemisuus ja käytännön ruohonjuuritason toiminta. Kollegat on mukavia, osaavia ja ilmapiiri hyvä.

Voisitko antaa jonkun esimerkin työstäsi. Minulle yhteisökehittäminen ei sano oikein mitään, tai korkeintaan sanasta tulee hieman negatiivisia mielikuvia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LKV kirjoitti:

Kiinteistönvälittäjä, --- työajat vapaasti järjestettävissä :)

Niinkö? Sinä et siis välitä siitä, että alallasi yleensä on järjestetään näyttöjä sunnuntaisin?

Sunnuntai on päivä siinä missä muutkin.

T. Eri

Jos sanoo, että työajat ovat vapaasti järjestettävissä, se voi tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei tee töitä sunnuntaisin, kuten useimmat muut asunnon- ja kiinteistönvälittäjät. Korona on varmaankin muuttanut tapoja toimia, mutta aiemmin sunnuntai oli yleisin päivä, kun niitä järjestettiin. Olen ihan varma, että jos joku asunnonvälittäjä kieltäytyisi kokonaan tekemästä sunnuntaita (verukkeenaan "työaikani ovat vapaasti järjestettävissä"), niin hänellä ei menisi yhtä hyvin kuin kollegoillaan. 

Koodaan ja tunkkaan kaikkea softa-alaan liittyvää.

En kutsuisi tätä "työksi" vaan uraksi. Olen nyt ns. vanhemmalla (37v) iällä miettinyt useasti miten onnekastakin on että olen onnistunut kääntämään rakkaan harrastuksen kokonaisvaltaiseksi uraksi joka tuo ihan mukavan elintason.

Vaikka työksi joskus tulisin tekemään jotain muuta niin koodaamista en lopeta niin kauan kuin aivot toimii.

Vierailija kirjoitti:

Koodaan ja tunkkaan kaikkea softa-alaan liittyvää.

En kutsuisi tätä "työksi" vaan uraksi. Olen nyt ns. vanhemmalla (37v) iällä miettinyt useasti miten onnekastakin on että olen onnistunut kääntämään rakkaan harrastuksen kokonaisvaltaiseksi uraksi joka tuo ihan mukavan elintason.

Tämä on varmaan jonkunlainen persoonallisuuskysymys, koska minä menetän mielenkiinnon asioihin siinä vaiheessa, kun niistä alkaa tulla työn kaltaisia. Harrastusten on siis pakko pysyä harrastuksina. Työksi sitten jotain tylsää, josta ei voi oikeasti kiinnostua. 

Ketju on ollut kyllä mukavaa luettavaa ja on ollut hauska kuulla erilaisista töistä. Niin usein julkisuudessa, esim. uutisissa painotetaan vain hyvin harvoja aloja. Tuntuu välillä, ettei Suomessa muuta tehdäkään kuin ollaan sote-alalla tai rakennusinsinöörejä. Tässä ketjussa on mainittu monipuolisesti eri aloja. 

Opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

It-alan paskahommia kunnalla.

Mutta pidät kuitenkin työstäsi, sitähän tässä kysyttiin. Se on hienoa.

Joo, en kiellä. Työyhteisö on niin loistava, ettei harmita ruumiillisen työn kuluttavat päivät eikä tesin minimipalkka. En ole siis ohjelmoija vaan normi ict asentaja/kuljettaja. Saa kyllä aika paljon maksaa että mielelläni toisiin hommiin lähtisin.

Ikävä kyllä nyt ovat isot pomot alkaneet kiristää ruuvia... Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Nautitaan kun voidaan.

Graafikko. Saan tehdä töitä kotoakin tosi paljon.

Vierailija kirjoitti:

Olin sisätautilääkäri. Minulla oli myös suppea erikoisala, josta tykkäsin tosi paljon. Sellaista mielenkiintoista ongelmien ratkaisemista ja oikean diagnoosin miettimistä. Ajattelin, että jos voittaisin lotossa miljoona euroa, en muuttaisi elämästäni mitään. Mutta töitä oli ihan liikaa. Väsyin aivan kerrassaan. Lopulta sairastuin ja jäin pois töistä osaeläkkeen turvin täytettyäni juuri 61v. Olisin ehkä voinut vielä jatkaa, jos olisin saanut tehdä sitä mitä parhaiten osasin eli omaa erikoisalaani, mutta vaadittiin jatkuvasti että hoitaisin muiden alojen potilaita, mitä en tietenkään osannut varsinkin kun vaadittu ala vaihtui milloin mitenkin. Se oli lopulta liian uuvuttavaa. Yli kuusikymppisen pitäisi saada tehdä jo niitä töitä joiden oppimiseen hän on koko uransa ajan erityisesti panostanut, jos kyseisen alan töitä kerran on.

Voisitko ajatella jatkavasi oman erikoisalasi työtä yksityisenä? Sairaalat voisivat käyttää sinua ostopalveluna, eikä sinun tarvitsisi tehdä "vääriä" töitä. Lääkärin ammatti on sellainen, että sitä ei ihan kuka vain lähäri tee sijaisuutena. On sääli, kun osaaja jää pois työstä. 

Opettaja minäkin, yläkoulun aineenopettaja. Työpäivät ovat hektisiä, työt liukuvat väkisinkin myös iltaan ja viikonloppuun, mutta vastapainoksi työkaverit ovat hervottoman hauskoja ja pidän omaa oppiainettani kiinnostavana vielä nyt 20 vuoden jälkeenkin ja olen tyytyväinen, että saan tehdä työtä sillä saralla.

Valitsin ammattini joskus aikoinaan pitkän kesäloman takia, mutta olenkin tässä vuosien mittaan oppinut, että en ole mikään kesälomaihminen. En pahisi pahakseni, vaikka loma olisi vain normaalin vuosiloman mittainen, jos se vaikka samalla keventäisi lukuvuoden aikaista työtaakkaa. Sitä paitsi työkavereita ehtii aina tulla ikävä näillä pitkillä lomilla.

Vierailija kirjoitti:

Valitsin ammattini joskus aikoinaan pitkän kesäloman takia, mutta olenkin tässä vuosien mittaan oppinut, että en ole mikään kesälomaihminen. En pahisi pahakseni, vaikka loma olisi vain normaalin vuosiloman mittainen, jos se vaikka samalla keventäisi lukuvuoden aikaista työtaakkaa. Sitä paitsi työkavereita ehtii aina tulla ikävä näillä pitkillä lomilla.

Sopisiko sinulle se, että tekisit pelkkiä hallintohommia kesäkuukaudet, et opettamista vai pitäisikö koululaisten lyhentää kesälomansa minimiin vain siksi, että sinulla on ikävä työkavereita? Moni nuori nimittäin tarvitsee enemmän kesälomaa kuin kuukauden, ja osa tarvitsee sen siksi, että voi tehdä töitä. Aika monessa perheessä yhteisten lomien viettäminen menisi myös entistä hankalammaksi, jos noudatettaisiin sinun toivettasi.

työtön