Sinä joka pidät työstäsi, mitä työtä teet?
Kommentit (908)
Yläkoulun äikänopena olen ollut parikymmentä vuotta. Joka päivä saa nauraa, työpäivä kuluu yleensä siivillä, ikinä ei tarvitse miettiä, miksi tätä teen. Palkka on riittävä ja lomat hyvät. Mutta ennen kaikkea työ oppilaiden kanssa on kivaa ja motivoivaa ja sen saa suunnitella itse.
Vastaavia ketjuja on ollut täällä ennenkin. Opettajat ovat olleet niissä aina hyvin edustettuina. En ymmärrä, miksi sitä ihmetellään.
Jos ei pidä työstään,voi muutenkin irtisanoutua kuin koeajalla. Etsii vain mieluisamman työn ja sopii,milloin siinä aloittaa. Sen jälkeen neuvottelee työpaikassaan,voiko määrättynä aikana lopettaa kyseisen työn. Yleensä irtisanomisaika on työsopimuksessa määrätty ja sen puitteissa olisi korrektia toimia. Eli olet tuon irtisanomisajan entisessä paikassa. Keskustelut yleensä onnistuvat.
Tietysti koeajalla irtisanoutuminen on helpompaa,kun ei ole irtisanomisaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen lääkäri osastolla, jossa hoidetaan vaikeita narsismitapauksia ja työkseni diagnosoin ihmisiä narsisteiksi. Tällä hetkellä etänä.
Tosi hauskaa. Eikö se ole niin että lähinnä ne narsistin uhrit joutuu hoitoon. Narsisti ei usko että hänessä on mitään vikaa, niin ei niitä kyllä hoitoon saa.
Farmaseutti asiantuntijatöissä. Viihdyin periaatteessa myös apteekissa, mutta asiakaspalvelu alkoi pidemmän päälle tympiä. Nyt työskentelen hoitajien ja muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten parissa, työ on itsenäistä ja koen, että työpanoksestani on hyötyä. Työporukka on mahtava moniammatillinen porukka, töihin on aina kiva mennä.
Alapeukuttajat, kerrotteko miksi alapeukutatte? Olisi kiinnostava kuulla.
Toimistotyössä. Työ itsenäisesti tehtävää, tietokannan päivittämistä, ulkomaan kirjeenvaihtoa, tilausten tekemistä ja aikataulujen seurantaa. Pidän kovasti, koska olen introvertti ja tykkään tarkkuutta vaativasta työstä. Sopii minulle, mutta ei sopisi sosiaaliselle tyypille.
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti. Tänään istuttelin digitaalisia puita ja puskia tietokonemalliin ja mallinsin sinne tiet, polut, parkkipaikat, puistonpenkit ja kukkaistutukset. Ja sinne sekaan digitaalisia ihmisiä pönöttämään valisemiini kuvakohtiin. Onkohan digitaalinen puutarhuroiti aivokemiallisesti ottaen yhtä rentouttavaa kuin oikeat puutarhatyöt? Päivä ainakin meni kuin siivillä.
Ehkä kerran kuukaudessa on tämmöinen aivot narikkaan -unelmointipäivä. Tuntuu kuin palkka juoksisi the Simsin pelaamisesta ❤
Onneksi ja toivottavasti ei mene tuollaisenaan toteutukseen. Tosin välillä ihan noilta suunniteluhortonomeiltakin tulee sellaisia piirustuksia, että työpöydän ääreltä ei ole maastoon jalkauduttu. Puita sähkölinjojen alle ja muuta mukavaa.
T. Puutarhuri
Terveyskeskuslääkäri. Mahtava työpaikka ja työyhteisö, siinä samassa olen viihtynyt jo yli 20 vuoden ajan.
Vierailija 8796 kirjoitti:
Jos ei pidä työstään,voi muutenkin irtisanoutua kuin koeajalla. Etsii vain mieluisamman työn ja sopii,milloin siinä aloittaa. Sen jälkeen neuvottelee työpaikassaan,voiko määrättynä aikana lopettaa kyseisen työn. Yleensä irtisanomisaika on työsopimuksessa määrätty ja sen puitteissa olisi korrektia toimia. Eli olet tuon irtisanomisajan entisessä paikassa. Keskustelut yleensä onnistuvat.
Tietysti koeajalla irtisanoutuminen on helpompaa,kun ei ole irtisanomisaikaa.
Aivan. Minäkin menisin naapurifirmaan, jos siellä olisi viisi markkaa isompi tuntipalkka!
Opintojen ohella olen ollut hajuvesimyyjänä tavaratalon kempparissa, ja se on todella mukavaa! Asiakkailla on harvoin kiire, he ovat mitä useimmiten hyvällä tuulella, työkaverit ovat mukavia ja tuotteet sellaisia, joihin itsellä on harrastuneisuutta ja mielenkiintoa. Samalla on mukavaa seurata tuoksutrendejä sitä mukaa, kun niitä tulee. Joskus saa vieläpä ''provikkana'' valita jonkin tuoksun itselleen, jos käynnissä on jokin henkilökohtainen myyntikampanja ja siinä pärjää. Vaatimaton ja ihana työ, en vaihtaisi ainakaan tässä vaiheessa elämääni! Toivon kovasti, että syksyllä on taas töitä tarjolla.
Itselle työtä tärkeämpää on työkaverit ja työilmapiiri, vaikka olenkin introvertti. Ehkä ekstrovertit tulee paremmin toimeen ikävienkin ihmisten kanssa. IT - alan firmassa vuosia toimistotyöntekijänä, työ oli itsenäistä, vastuuta asioista sai, pääsi mukaan mielenkiintoisiin projekteihin eri osa-alueilta, pääsi näyttämään omat taidot, mielipiteitä kysyttiin/arvostettiin, kukaan ei kytänny tunteja ja etäillä sai milloin halusi. Käytännössä varmaan tuli tehtyä "firmalle ilmaista työtä", mutta ei tosiaan tuntunut ikivältä vaan pelkästään rennolta ja vapauttavalta. Mielellään osallistui myös ylityö yms. lisähommiin, kun oli kiva yhdessä tekemisen meininki.
Sitten yritys kasvoi, tuli ostetut johtajat ja kaikki meni pilalle. Luottamus vaihtui kyttäämiseen ja yhdessä tekeminen mikromanagerointiin. Nyt työuupuneena ja työttömänä ihmettelen miten jaksoin niin pitkään, varmaan ne kivat esimiehet ja työkaverit auttoivat kestämään.
Toimintaterapeutti. Nautin työstäni valtavasti ja meillä on mahtava työporukka, jonka kanssa työ on useimmiten kivaa. Huonoja päiviä on varmaan kaikilla, mutta mustalla huumorilla niistäkin yleensä löytyy jotain hauskaa. :)
Masennuspotilaiden vastaanottotyö. Huippuhomma sairaanhoitajan koulutuksella.
Yliopisto-opettaja ja -tutkija loistoammatti!
RAKASTAN työtäni. Olen violisti.