Lue keskustelun säännöt.
Kysy vapaaehtoisesti lapsettomalta mieheltä
17.05.2013 |
Olen mies, joka ei halua lapsia. Siis arvatenkin jonkinlainen kummallisuus. Tässä ketjussa voi esittää (toivottavasti asiallisia) kysymyksiä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Postasin tämän aloituksen jo Kaksplussaan, mutta olen kipeänä kotona ja tämä on hyödyllisintä, mihin nyt kykenen. :)
Perustietoja: olen 32-vuotias, naimisissa, omistusasunnossa, työskentelen koulutuksen parissa ja minulla on oma toiminimi. Olen lapseton, koska en ole tunne kutsumusta vanhemmaksi. Kun aikanaan onnistuin vapautumaan ajattelusta, että lapsia pitää tai kuuluu tehdä, huomasin, ettei koko touhu oikeastaan kiinnosta yhtään. Mitään sen syvällisempää syytä ei ole.
Kommentit (74)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha ketjuhan tää on mutta kun nyt ylös nostettiin ja mun "runosuoni" taas kukkii ;o)
Mä olen ap:n tapaan myös lapseton ja parisuhteessa. Olen jo aikaisemminkin kertonut tarinani täällä mutta tässä taas vähän näkökulmaa asiasta...
Itse olin nuorempana aina sitä mieltä että en halua lapsia... silloinen pitkäaikainen kumppanini erosi, koska halusi lapsia ja minä en. Vaika se sattui oli se kuitenkin ainoa ja oikea vaihtoehto. Minulla sitten kävi satumainen onni koska löysin mahtavan naisen joka ei myöskään koskaan haluaisi lapsia. Minulle kuitenkin kävi niin että pari vuotta sitten aloin palavasti haluamaan lasta mutta puolisoni kanta pysyi. Lapsia meille ei tule. Minä päätin sitten aika raskaan itsetutkistelun kautta että en kuitenkaan eroa koska rakastin ja rakastan puolisoani hyvin paljon enkä halua pettää häntä koska olinhan vannonut että lapsia en halua. Nyt olemme olleet yhdessä 7 vuotta ja nautimme toisistamme ja elämästä yleensä. Ja en sano että elämästään ja toisistaan ei voisi nauttia lasten kanssa, varmasti se on hyvin nautinnollista!
Ja mitään lapsen vihaajia me emme tosiaan ole... puolisoni siskon lapset (molemmat ovat kummilapsiamme) ovat meillä todella usein "hoidossa" ja nautimme siitä todella paljon. Tosin on myös mahtavaa kun niistä pääsee eroon ;o)
Meillä on tuttavapiirissä pariskuntia joissa aivan selvästi toinen osapuoli (eikä se aina ole se mies) ei ole lapsia halunnut mutta kuitenkin niitä on hankittu syystä tai toisesta. Oli se syy mikä tahansa mutta jos molemmat vanhemmat ei ole sitoutunut niin silloin mielestäni lapsia EI tule hankkia. Jos kuitenkin halu saada lapsia on suuri niiin silloin etsitään se kumppani joka niitä haluaa myös. En muutenkaan ymmärrä ihmisiä jotka roikkuvat parisuhteessa vain parisuhteen takia. Mutta ehkä se johtuu siitä että itse olen kyllä pystynyt eroamaan aina kun on tuntunut että parisuhteesta ei vain tule mitään.
Ja sitten noihin muutamiin kysymyksiin ja stereotypioihin...
Me emme todellakaan käy Stockan herkussa, emme asu keskustassa emmekä edes millään ns. hienosto alueella.
Olemme kyllä mielestäni hyvä tuloisia mutta puolisoni (joka muuten tienaa huomattavasti enemmän kuin minä) on onnekseni aina ollut hyvin "tietoinen" rahankäytöstään. Minä en! Yksinäni saattaisin tuhlata paljonkin ns. turhuuteen.
Autona on työsuhde Volvo (puolison) ja kakkosautona siinä rinnalla "pikkuauto", joka on kyllä vähän urheilullisempi ja kalliimpi kuin olisi tarvis mutta se on meidän (kyllä, molempien) lelu. :o)
Kotimme (joka on lainarahalla ostettu) on kerrostalossa ja mielestäni ihan "normaali" ilman mitään krumeluuksia ja kalleuksia.
Emme syö ulkona vaan kotona. No toki joskus mutta todella harvoin vain kaksistaan.
Kuten mainitsin, emme inhoa lapsia. Voisi jopa sanoa että pidämme niistä kunhan niistä pääsee välillä eroon (sen takia emme niitä itse tee).
Joo kyllä, matkustelemme paljon, rakastamme sitä! Matkustaminen on ehkä ainoa asia jossa emme säästele ja joskus haemme jopa luksusta reissuillamme. Tosin olemme myös olleet melko alkeellisissa olissa esim. Aasiassa ja mm. Uudessa-Seelanissa asuimme hostelleissa joka on muuten mahtava ja kiva tapa tavata muita matkaajia. Viime kesänä olimme lomalla myös puolisoni siskon lasten kanssa ilman heidän vanhempiaan (olivat 9 ja 10v)... se oli muuten mahtava reissu ja lapset puhuvat siitä edelleen. Suurella todennäköisyydellä teemme uudenkin matkan heidän kanssaan.
Lemmikkiäkään meillä ei ole mutta niitä voimme lainata minun siskoltani :-D Joskus on kyllä ollut koirasta puhetta mutta emme vaan ole hankkineet vaikka mitään varsinaisia esteitä hankkimiselle ei olekaan. Hoitopaikkakin esim. lomien ajaksi löytyisi varmasti.
Mielestäni olemme täysin normaali pariskunta joka rakastaa, arvostaa ja nauttii toisistaan. Meillä nyt vain ei ole lapsia...
Loppukaneetiksi voisin vielä sanoa että hankkikoot ne lapsia jotka niitä haluaa ja jokainen kunnioittakoot toisten päätöksiä miten elämänsä elää. :o)
oho - tulipas romaani! Sori ;o)
En ymmärrä miten jotkut voivat suorastaan suuttua toisten tekemistä valinnoista. Mikä ihme siinä on niin vaikea tajuta että toiset eivät HALUA lapsia? Ja yrittää keksiä just tuollaisia "varmasti haluat lapsia, et vaan kehtaa sanoa/et saa niitä ja sanot vaan ettet muka halua/....." ihme juttuja. Se, että ei tee lapsia ei tee kenestäkään yhtään huonompaa/materialistisempaa/itsekkäämpää tai "tyhjempää" ihmistä. Kukin eläköön elämänsä niinkuin haluaa. Minä myös haluan nauttia siitä, ilman lapsia, vapaaehtoisesti.
Nainen 28v.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 21:34"]
Oletko pinnallinen? Ovatko materiaaliset asiat (raha, asunto, autot, matkat, ulkonäkö) sinulle tärkeitä?
[/quote]
Kysymyksesi sisältää sen oletuksen, että vapaaehtoisesti lapsettomat arvostaisivat erityisesti noita mainitsemiasi asioita. En tiedä, mistä tämä mielikuva on peräisin. Vapaaehtoisesti lapsettomilla työssäkäyvillä pariskunnilla menee toki tilastojen mukaan taloudellisesti paremmin kuin lapsiperheillä, mutta ei se vielä arvoista mitään kerro. Eikä sisustamisesta tai matkailusta kiinnostuminen mielestäni tee ihmisestä pinnallista.
Usein sanotaan, että nykyihmiset ovat liian materialistisia eli me arvostamme liikaa tavaraa. Minun mielestäni ihmiset eivät ole tarpeeksi materialistisia. Sen sijaan että ihmisellä olisi yksi todella hyvä kokkiveitsi, laatikoissa pyörii kymmenen tosi tylsää ja huonosti teränsä pitävää halpispuukkoa, ja sitten kun niihin tuskastuu, ostetaan uusi. Jos ihmiset todella arvostaisivat tavaraa ja pitäisivät siitä huolta, meillä ei olisi tarvetta nykyisen kaltaiselle kulutuskulttuurille. -ap
Mä en millään käsitä tätä puhetta, että on jotain paineita tehdä lapsia vaan sen takia että kun muutkin tekevät. Kyllähän sitä varmaan sinkuille sanotaan vitsillä että hommaa nyt sinäkin perhe, mutta esim. lapsettomille pariskunnille en mene koskaan sanomaan mitään sen suuntaista, koska ei voi tietää ovatko vapaaehtoisesti ilman lapsia vai kärsivätkö lapsettomuudesta. Mulla on kaksi nuorempaa sisarusta jotka on sinkkuja ja lapsettomia, ja toki toivoisin heidän kokevan sen onnen minkä oma lapsi tuo, mutta sitäkin enemmän toivoisin heille hyvää kumppania elämään, ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Ei tulisi mieleenkään "painostaa" tai "luoda paineita" kenellekään niinkin henkilökohtaisessa asiassa, en edes osaa kuvitella miten se keskustelu menisi... jos minä vaikka sanoisin pikkuveljelle, että; hanki lapsia! Johon veli; en halua! Ja sitten kinattaisiin kuin pikkulapset että joopas eipäs...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä harrastanut, mutta en aktiivisesti. Jos haet tässä sitä, että mitä tekisin vahinkolapsen kanssa, niin älä vaivaudu. En voi sanoa absoluuttista reaktiotani tilanteeseen. Skenaario on epätodennäköinen. En voi ottaa kantaa, koska kyseessä on puhdas spekulaatio ja reaktiotani on mahdoton kuvitella etukäteen.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 19:08"]
Olen kyllä harrastanut, mutta en aktiivisesti. Jos haet tässä sitä, että mitä tekisin vahinkolapsen kanssa, niin älä vaivaudu. En voi sanoa absoluuttista reaktiotani tilanteeseen. Skenaario on epätodennäköinen. En voi ottaa kantaa, koska kyseessä on puhdas spekulaatio ja reaktiotani on mahdoton kuvitella etukäteen.
[/quote]
Eli et ole varma haluatko lapsia jossain vaiheessa elämääsi ylipäätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 19:10"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 19:08"]
Olen kyllä harrastanut, mutta en aktiivisesti. Jos haet tässä sitä, että mitä tekisin vahinkolapsen kanssa, niin älä vaivaudu. En voi sanoa absoluuttista reaktiotani tilanteeseen. Skenaario on epätodennäköinen. En voi ottaa kantaa, koska kyseessä on puhdas spekulaatio ja reaktiotani on mahdoton kuvitella etukäteen.
[/quote]
Eli et ole varma haluatko lapsia jossain vaiheessa elämääsi ylipäätään.
[/quote]
Ei, olen varma että en halua lapsia. Vasektomian otan varmasti muutaman vuoden kuluessa, sillä lääkärit ovat nihkeitä niitä tekemään alle 35 vuotiaille miehille, jotka eivät koskaan kunnolla parisuhteessa ole ollutkaan. Olen vain enemmän sellainen yksineläjätyyppiä. En koskaan kärsi yksinäisyydestä ja olen oppinut katsomaan maailmaa objektiivisesti. Vaikka en tee tulevaisuudensuunnitelmia, on varmaa että lapsia en hanki.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 18:23"]
Olette tehneet harkitun päätöksen. Haittaako/häiritseekö teitä se että sosiaalinen paine lasten hankkimiseen on niin suuri? Joudutteko puolustelemaan valintaanne? Udellaanko teiltä milloin aiotte hankkia lapsia? Miten suhtaudutte uteluihin? Käykö koskaan mielessä entä jos sittenkin..? Onko tuttavapiirissänne paljon lapsiperheitä?
[/quote]
Tunsin jonkinlaista sosiaalista painetta pitkään ja etenkin siinä vaiheessa, kun kypsyttelin päätöstäni ja kiinnitin erityistä huomiota siihen, mitä yhteiskunnassamme lasten saannin merkityksestä ajatellaan. Missään vaiheessa sosiaalinen paine ei ole saanut minut haluamaan lasta, mutta ristiriita yleisten odotusten ja itse järkevänä pitämieni valintojen välillä oli suuri. Mietin, että joko minä tai kaikki muut ovat varmasti hulluja. Mutta asian kypsyttely ja tiedon hankkiminen rauhoitti mieltä ja ikä tuo koko ajan lisää itsevarmuutta ja perspektiiviä.
Koska olemme pariskuntana samalla sivulla asiassa, ulkopuolisten utelut ja ehdotukset ovat lähinnä yhteinen huumorin lähde. Minä olen meistä se, joka on kärkkäämpi kuittailemaan takaisin, vaimo haluaa miellyttää kaikkia. :) Se kyllä auttaa, ettei keskustele omista lisääntymisvalinnoistaan ihan kenen kanssa tahansa. Aika harvalle asia loppujen lopuksi kuuluu.
En ole käynyt vielä vasektomiassa, mutta olemme puhuneet, että se voisi olla vaimolle kiva synttärilahja. Hän pääsisi vuosikausien pilleriensyömisestä (ja mahdollisesta veritulppariskistä) eroon, ja miehellehän tuo operaatio on helpompi tehdä. Kammoan kyllä leikkauksia sen verran, että vähän aikaa joudun keräämään rohkeutta. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua miksi täällä niin monet hehkuttaa ap:ta, kylmä ja kolkko vaikutelma mulle tulee...
Oletko pinnallinen? Ovatko materiaaliset asiat (raha, asunto, autot, matkat, ulkonäkö) sinulle tärkeitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 16:17"]
Lapseton perhe ei ole perhe, joten miksi edes pelleillä tv. toinen lapseton.
[/quote]
Kyllä lapseton pariskuntakin on perhe. Se vain ei ole lapsiperhe. Lapsiperhe ei ole ainoa perhemalli.
Yleensä näin sanovat eivät vain saa lapsia ja sitten sanotaan ettei haluttu.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 02:07"]
Vieläkö luet tätä palstaa?
[/quote]
Kyllä luen enkä edes ymmärrä hävetä. :) Täällä on kaiken viihdyttävän sekoilun keskellä tosi kiinnostavaa pohdintaa esimerkiksi arvoista ja elämänvalinnoista. Myös toistuvat jutut kuten Ikiksen pakko-oireiset postaukset, mies-naisväännöt, tuloilla päteminen ja vela-aiheet koukuttavat oudolla tavalla. -ap