Kuolleen veljeni pojan tyttäreltä tuli kutsu yo juhliin!
Ei olla mitenkään tekemisissä, pienenä olen nähnyt kerran, en muista edes kunnolla nimeä. Ei aiota mennä , sillä tytär muuttaa jus silloin Helsinkiin miehensä luo. Pitää olla auttamassa meilläkin on hänen tavaroita. Siis kysymys, pitääkö jotenkin muistaa?
Kommentit (49)
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 22:56"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 22:43"]
[/quote]
Ovatpa ihania ihmisiä, kutsulla muistavat kaltaisiasikin!
Itse en viitsisi vuoksesi vaivaantua.
Kuulostat kuvottavalle.[/quote]
Kyllä tuon ylläolevan kirjoittaja kuulostaa itse kuvottavalle!!
Täällä taas jotkin teiniräyhähenget rällästää.
Laita, ap, onnittelukortti osoituksena siitä, että huomioit häneltä tulleen kutsun.
Meille tuli serkuni ylioppilasjuhliin kutsu. Enoni olen viimeksi tavannut reilu 20 vuotta sitten, perhettään en ikinä. Kutsukortissa oli kutsu osuus ja tilinumero, jolle lahjoituksen voi tehdä, ei osoitetta missä juhlat on.
Että niin vaan muistivat mut ja halusivat tutustua. :D Suku on rakkain. Missä pilvilinnoissa mammat asuikaan?
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 02:29"]
Meille tuli serkuni ylioppilasjuhliin kutsu. Enoni olen viimeksi tavannut reilu 20 vuotta sitten, perhettään en ikinä. Kutsukortissa oli kutsu osuus ja tilinumero, jolle lahjoituksen voi tehdä, ei osoitetta missä juhlat on.
Että niin vaan muistivat mut ja halusivat tutustua. :D Suku on rakkain. Missä pilvilinnoissa mammat asuikaan?
[/quote]
Etkö edes sen verran tiedä, että missä serkkusi asuu? Onpa teillä "ihana" suku.. :O
Siihen aikaan kun omia ylioppilasjuhliani valmisteltiin, moni ikätoveri harmitteli tapaa, jonka mukaan yo-juhliin ei kutsuta ketään vaan ne ovat avoimet juhlat. Useat lähettivät kutsut silti, pelkästään että saisivat mahdollisimman monta syyllisyydentuntoista vierasta juhliinsa. Yo-juhlissa kun tapana on antaa lahjaksi rahaa.
Ja ei ole mikään tuon ajan oikku vaan joka vuosi yo:t laskelmoivat tämän asian kanssa. Rahalahjan takia niitä kutsuja siis lähetetään.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 23:04"]
Ap on joku tympeä mummeli, joka ei osaa edes lainata.
[/quote]
ja sun kommenttis on typeriä, kasva ..jne
Yo-juhlat on kivat, tapaa sukulaisia, naapureita, uusia ihmisiä. Ei siihen kuole.
Jos kutsutaan tulee muistaa edes onnittelukortilla. Jos on laitettu joku tilinumero kutsuun, niin tilille voi tallettaa vähän rahaa tuoreen ylioppilaan uuden, oman elämän vauhdittamiseksi. Ruusut maksavat enemmän ja kuihtuvat nopeasti.
Ja jos kutsuja ei osaa käyttäytyä, niin mitä väliä? Kutsutun ei tarvitse olla moukka.
Minulla kummitäti lopetti aikoinaan yhteydenpidon joulukorttia lukuunottamatta muutettuaan, ei mitään sen kummempaa syytä kuin että paikkakunta vaihtui satojen kilometrien päähän ja heillä oli paljon ihmisiä elämässään - myös monta kummilasta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, ettei yo-juhlaan voi olla kutsumatta. Sain kortin ja pienen korun. Noin ehkä sinunkin tlanteessasi tekisin, että laittaisin kortin ja jonkun ihan pienen muiston mukaan - mutta ei todellakaan mitään kallista. Rahaa en laittaisi, Tosin kyseessä oli kummitäti kuitenkin, mutta tämä kummi ei ollut sukua. Ne jotka khoettavat laittamaan rahaa, ovat usein kevään juhlien sankareita tai heidän vanhempiaan, koska he haluavat itse rahaa. Mutta älä laita.
Tuo, että lähetetään rahalahjan vuoksi, no ehkä jotkut. Kyllä meillä on kutsuttu sukulaisia, joita muuten nähdään harvoin ja tiedämme, etteivät he ole muillekaan rahaa vieneet. Mutta isotätejä ei kutsuta; tosin heistä vain yksi olisi sen kuntoinen, että voisi tulla. Mielestämme he ovat jo kaukaisia sukulaisia, vaikka joskus mummulassa nähdäänkin. Ehkä tuossa aloittajan tapauksessa on pähkäilty, kutsuako vai ei, kuten kummitätini kohdalla tein.
Nämä on vaikeita tilanteita päättää, mihin sen rajan vetää. Aluksi meinattiin kutsua vain yksi ystäväperhe, mutta sitten tulimme siihen tulokseen, että heillä voi olla orpo olo, jos ovat ainoat ei-sukulaiset. Joten tulemme kutsumaan muutaman sellaisen, joiden kanssa ennen oltiin paljon tekemisissä, mutta nykyään ei niin paljon. Nyt on vaikea tilanne, kun yksi ihminen käy meillä työmatkojen yhteydessä aika paljon kylässä, mutta nänen perheenjäseniään ei sankari ole koskaan nähnyt. Minä olen nähnyt kerran. Kyseessä on puolison kaveri harrastusten myötä ja hänen työmatkojaan suuntautuu meidän paikkakunnalle, jolta hän ei tunne muita. Tuntuisi kuitenkin hassulta, jos ei kutsuta koko perhettä, vaikka tuttu perheestä on vain yksi.
Minä tykkäisin siitä, jos naapurit tulevat piipahtamaan, eikä heillä tarvitse rahoja olla. Mutta en oikein viitsi kutsuakaan kaikkia naapureita koska meillä on iso taloyhtiö.
25: En minäkään tiedä serkkujeni tarkkoja osoitteita; vain yhden samanikäisen kanssa lähetellään joulukortteja. Suurimman osan kohdalta tiedän paikkakunnat tai sinne päin. Puolisollani ei ole hajuakaan, missä kaikki hänen 50 serkkuaan luuraavat. Eivät he ole riidoissa, mutta kun sisarusparvet jo ovat isoja, niin on siinäkin muistamista. Eivät ole olleet vain tekemisissä koskaan sen kummemmin. Sitä paitsi kaikki eivät pidä juhlia kotonaan ja kutsuun on kyllä tapana aina laittaa juhlapaikan osoite, oli se missä tahansa.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 23:02"]
Samana päivänä tulee muuuttoauto hakemmaan huonekalut ja rakas lapsenlapsi lähtee kauas, mieluummin näen lapsen , kuin nuo juhlat.
[/quote]
Ottaen huomioon sukurakkautesi ja kykysi ylläpitää suhteita on sen lapsenlapsenkin etu, ettei joudu sinua näkemään.
Mutta siitähän tai hänestähän sinä et välitä vaan vain siitä, mikä itseäsi milloinkin huvittaa.
No enpä usko että tuo ylioppilas kutsui sinut sukurakkauden takia vaan lahjan takia:D Sehän on jokakeväínen ilmiö että kutsutaan ne kaukaisimmatkin sukulaiset yo-juhliin että saadaan tarpeeksi rahaa ja lahjoja! Ja tämä on kyllä FAKTAA sanokoot nää ap:n haukkujat täällä ihan mitä vaan:D
Että ihan hyvillä mielin voit jättää menenmättä mutta itse lähettäisin kyllä onnittelukortin mutta mitään rahaa en siihen laittaisi:)
Mä olen kutsunut edesmenneen enoni vaimoa (joka on kummini) ja serkkuani perhejuhliimme useita kertoja. Koskaan he eivät ole tulleet eivätkä myöskään muistaneet juhlan kohdetta mitenkään. Ovat kyllä ilmoittaneet sähköpostilla, että on tärkeämpää tekemistä.
En erityisesti loukkaannu tai mitään sellaista, mutta en myöskään enää kutsunut heitä tyttäreni yo-juhliin. Ei mun tarvi loputtomiin yrittää pitää yhteyttä ihmisiin, joita ei kiinnosta.
Ja mitä tulee lahjojen kaipuuseen, voin kertoa, että verrattomasti helpommalla ja halvemmalla pääsisimme, kun vain antaisin juhliin menevän rahan tytölle ja jättäisin juhlat järjestämättä. Aikaa ja vaivaa ei edes lasketa. Me nyt vain haluamme juhlia lasta yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa. Ihan sama vaikkeivät toisi mitään.
Tuo on sinun näkemyksesi ja kertoo ennen kaikkea omista ajatuksistasi.
Itselläni oli varsin varakas lapsuudenperhe, enkä tosiaan kaivannut ainakaan mitään rahalahjoja yo-juhlissani. Juhlat voivat olla kivoja ihan ilman lahjojakin.
Ja totta sekin että itse juhlat maksavat usein moninkertaisesti saatuihin lahjoihin nähden.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 08:51"]
Sehän on jokakeväínen ilmiö että kutsutaan ne kaukaisimmatkin sukulaiset yo-juhliin että saadaan tarpeeksi rahaa ja lahjoja! Ja tämä on kyllä FAKTAA sanokoot nää ap:n haukkujat täällä ihan mitä vaan:D
[/quote]
Ei ole pakko muistaa jos et aio jatkossakaan olla tekemisissä tytön kanssa. Huomaavaista olisi kuitenkin lähettää edes kortti, kuten muutkin ovat sanoneet.
Sinulla on oma elämäsi, tottakai oma tyttäresi menee yksien lakkiaisten edelle. Pohdi kuitenkin haluaisitko itse tutustua tyttöön tai tyttö kenties sinuun, jolla on muistoja hänen isästään joita hän ehkä mielellään kuulisi. Siinä tapauksessa korttiin voisi pahoitella ettet nyt pääse juhlistamaan hänen isoa päiväänsä, mutta tapaisit tytön mielelläsi joskus toiste kummallekin sopivalla tavalla.
34 oikaisee, siis muistoja ukistaan eikä isästään :)
Siis minä osaan asettua tuon tytön asemaan täysin. Itse olin samanlaisessa tilanteessa jossa en tuntenut isäni sukua laisinkaan eikä isää pahemmin napannut suku mutta minua kiinnosti nähdä minkätyyppisiä ihmisiä tuon puolen suku on. Ja yo-juhla on sellainen tilaisuus johon voi kutsua vieraanpiakin ihmisiä.
Itse menisin juhliin tai sopisin toisen viikonlopun vierailuun. Ja jos et millään halua mennä niin lähetä kortti ja pyydä kylään.
ja 36 jatkaa sen verran etten odottanut mitään lahjoja. Olin tyytyväinen kukkiin
Tottakait pitää muistaa. Suvun tehtävä on opettaa myös hyviä käytöstapoja, vai meinasitko pihiyttäsi olla muistamatta? Interflora on olemassa ja posti kulkee tänäkin päivänä, 40-50 euroa on sopiva summa. Ei se sen tytön vika ole, että sun veli on kuollut- mä häpeisin tunnustaa julkisesti että en olisi pitänyt yhteyttä veljeni perheeseen jos hän olisi kuollut. Jos sun veli eläisi tilanne voisi olla toisin.
Musta tuntuu, että tyttö haluu vaan enemmän lahjoja ja isot juhlat.
Meillä tuli isäni serkku YO-juhliini. Kutsumatta!! (Apua AV) En ollut koskaan nähnyt ko. ihmistä. Esitteli itsensä ovella. Oli tullut paikkakunnalle oman kummityttärensä lakkiaisiin (ystäväni) ja kun kuuli, että serkkunsa tytöllä on myös juhlat niin päätti tulla vierailulle.
Riemu mieli otettiin yllätysvieraskin vastaan! (Ja sitä en jaksa muistaa, että toiko lahjaa vai ei. Varmasti ainakin kukan...) Juttua riitti ja mukava ihminen oli.
Minun lakkiaisiini ei kutsuttu ketään mutta porukkaa tuli tosi paljon. Vähän kaukaisemmatkin sukulaiset halusivat tulla muistamaan ja se oli mielestäni ihanaa. Siis tavata niitä ihmisiä, ei minulla ollut lahjojen suhteen mitään odotuksia, kesätyöpaikka oli jo tiedossa. Ja ei, tämä ei ollut sota-ajalla vaan 2005.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 23:49"]
Täällä on taas ihan kamalia vastauksia, kuten aina. Ja ap haukutaan maanrakoon. Sanotteko te ystäviännekin kuvottaviksi ja etoviksi ym. jos he pohdiskelevat, miten suhtautua yllättävään juhlakutsuun. Jos ihmisillä olisi tervettä järkeä, suurin osa tämän palstan aloituksista jäisi tekemättä.
[/quote]
Jos joku ystäistäni olisi ap:n kaltainen niin todellakin kutsuisin kuvottavaksi ja etovaksi.
En ole moisen kanssa koskaan kuitenkaan ystävystynyt...
Onko kukaan?