Lue keskustelun säännöt.
Kuinka usein joudutte pyörtämään kaupasta ulos...
11.07.2020 |
...koska haluatte välttää törmäämästä tiettyyn ihmiseen, joka juuri sattumoisin tupsahti kauppaan samaan aikaan. Minulle tämä sattui viimeksi tänään. Jouduin koukkaamaan äkkiä jäätelötiskin kautta ulos ja jäi muut ruokaostokset ostamatta.
Sama pätee esim. jos joutuu vaihtamaan kulkureittiä kaupungilla tai lenkillä huomattuaan riittävän ajoissa, että joku "ei toivottu" ihminen on osumassa kohdalle.
Hemmetin kiusallisia tälläiset tilanteet, mutta minkäs teet, kun asut liian pienessä kaupungissa :o/.
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan aikuisten elämään teille, jotka juoksette karkuun heti kun tulee epämieluisa tilanne vastaan. Työelämästä tulee todella haastavaa ellei jopa mahdotonta tuolla asenteella. Vai onko tämä neuroottinen epämieluisan välttely juurikin syy sille, miksi niin moni on mt-ongelmien vuoksi työkyvytön? Rohkenen epäillä, että on.
Ei tässä ole kyse epämiellyttävästä tilanteesta!!!!!! Voi että inhottaa tuollainen dissaus! Kummallekohan tilanne on inhottvampi, mietipä sitä? Itsellesi vai sille, joka ei halua mennä sen toisen eteen? Sunhan pitäis olla empaattinen, koskaasia on toiselle vaikeampi kuin sulle!!!!!!! Että osaat olla raivostuttavan itserakas ja omahyväinen.
Vedäpä henkeä ja kuvaile rauhallisesti, mistä tässä sitten on kysymys. Minä ymmärsin niin, että ap lähti kaupasta, koska siellä oli epämiellyttävä tilanne eli hänen dissaajansa paikalla. Korjaa ihmeessä, käsitykseni, jos se oli väärä. Mutta ihan rauhallisesti ja ilman huutomerkkejä, kiitos.
En voi puhua aloittajan puolesta, mutta itse voisin kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kyseessä olisi lähinnä pakokauhu tms, ei mikään epämiellyttävä tilanne. Eli aivan sama, kuin joillain on hämisfobia, onko sellainenkin ihminen mielstäsi sitten mt-ongelmainen? Eli kaikki ne, joilla on jokin fobia ovat mt-potilaita, sopii leimata sillä sanalla?
Ei vain tule mieleen käyttää sanaa fobia, koska asia liittyy ennemmin henkilösuhteisiin sen imisen kanssa, kuin siihen, että hän on mitä on. (Ei sentäs hämähäkki. Itse en pelkää mitään tällaisia, taas.)
Fobia; (psykologia) sairaalloinen kammo jotakin tiettyä asiaa kohtaan
Eli kyllä, kaikilla joilla on fobia on mt-ongelma eli sairaalloinen kammo jotain kohtaan. Sehän on luonnollisesti ihan eri asia kuin pelko, joka joissain yhteyksissä on ihan tervettäkin. Toki jos pelko on hallitsematonta eikä sillä ole järkevää perustetta (esim. hengenvaara) ei sekään kovin tervettä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan aikuisten elämään teille, jotka juoksette karkuun heti kun tulee epämieluisa tilanne vastaan. Työelämästä tulee todella haastavaa ellei jopa mahdotonta tuolla asenteella. Vai onko tämä neuroottinen epämieluisan välttely juurikin syy sille, miksi niin moni on mt-ongelmien vuoksi työkyvytön? Rohkenen epäillä, että on.
Ei tässä ole kyse epämiellyttävästä tilanteesta!!!!!! Voi että inhottaa tuollainen dissaus! Kummallekohan tilanne on inhottvampi, mietipä sitä? Itsellesi vai sille, joka ei halua mennä sen toisen eteen? Sunhan pitäis olla empaattinen, koskaasia on toiselle vaikeampi kuin sulle!!!!!!! Että osaat olla raivostuttavan itserakas ja omahyväinen.
Vedäpä henkeä ja kuvaile rauhallisesti, mistä tässä sitten on kysymys. Minä ymmärsin niin, että ap lähti kaupasta, koska siellä oli epämiellyttävä tilanne eli hänen dissaajansa paikalla. Korjaa ihmeessä, käsitykseni, jos se oli väärä. Mutta ihan rauhallisesti ja ilman huutomerkkejä, kiitos.
En voi puhua aloittajan puolesta, mutta itse voisin kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kyseessä olisi lähinnä pakokauhu tms, ei mikään epämiellyttävä tilanne. Eli aivan sama, kuin joillain on hämisfobia, onko sellainenkin ihminen mielstäsi sitten mt-ongelmainen? Eli kaikki ne, joilla on jokin fobia ovat mt-potilaita, sopii leimata sillä sanalla?
Ei vain tule mieleen käyttää sanaa fobia, koska asia liittyy ennemmin henkilösuhteisiin sen imisen kanssa, kuin siihen, että hän on mitä on. (Ei sentäs hämähäkki. Itse en pelkää mitään tällaisia, taas.)No tuota, jos yhtään mikään tavallisen elämän asia saa ihmisen pakokauhun valtaan, niin onhan se jonkin asteinen mt-ongelma. Hämähäkkifobia on itsellänikin, mutta en minä juokse kaupasta pois, jos siellä on hämähäkki. Lapsena tein niin, mutta aikuisena olen oppinut hallitsemaan reaktioni ja suhtautumaan myös hämähäkkeihin suht järkevästi. Kierrän vain sen hämähäkin kaukaa. Samoin tekisin epämiellyttävän ihmisen kohdalla. Jos kiertäminen on mahdotonta, sitten vain ohi niin nopeasti kuin mahdollista. Pelkojen ei saa antaa hallita elämää tai elämästä tulee todella vaikeaa. Useat mt-ongelmatkin juontavat juurensa erilaisista hallitsemattomista pelkotiloista.
Niin, mutta eihän tuossa ole aikaa hallita sitä asiaa, tilannetta ja pelkoa, vaan tilannetta pitää verrata siihen, että sinun pitäisi mennä silloin lapsena heti samaan tilaan, jossa näet sen hämähäkin varmasti ja läheltä ja se on siinä. Tällaiset fobiat eivät ole katsos alkaneet lapsena, vaan siitä riitatilannehetkestä tms:sta, ja niitä ei ole voinut aikuiasena siedättää :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju vahvistaa oletukseni sille, että av:lla kirjoittelee pääosin mt-ongelmaisia. Yksi oudoimmista ketjuista, joita olen lukenut. Ei uskoisi, että kauppareissustakin saa näin ison ongelman aikaiseksi.
Sinulla on vielä siis kosolti opittavaa elämästä. Astuhan joskus oman ongelmattoman "Shangri-La":si muurien ulkopuolelle, niin saatat havaita, että on olemassa muitakin ulottuvuuksia, joilla ei silti ole mitään tekemistä mielenterveysongelmien kanssa.
Ei kiitos. En halua poistua omasta "Shangri-La:stani" eli normaalista elämästä, jossa voi käydä normaalisti kaupassa vaikka siellä olisi kaikki maailman kiusaajat ja somedissaajat. Ei kiinnosta tuo todellisuus, jossa pitää luikkia pakoon, koska "se dissasi mua facessa" tms.
Oikein tyypillinen muita ymmärtämättömän, epäsosiaalisen ihmisen vastaus. Kyllä sosialinen ihminen heti tajuaa aloittajan tilanteen.
Sosiaalinen; sellainen, joka viihtyy ihmisten keskuudessa
Noin kertoo sanakirja. Eikös ennemminkin nämä kaupasta pois luikkivat ole epäsosiaalisia, kun eivät pysty olemaan ihmisten keskuudessa? Vai onko sinulta mennyt sosiaalinen media ja sosiaalisuus sekaisin?
Niin, no se, joka yleensä haluaa jutella ihmisten kanssa on se sosiaalinen. Kaikki nämä ohikävelijät ja toisia kaupassa jahtaavat kiusaajat ja muut töksäyttelijät eivät halua tulla toimeen kaikkien kanssa eli ovat epäsosiaalisia.
Juu ei. Kuten jo moneen kertaan todettu. Sosiaalinen on eri asia kuin puhelias kaikille jutteleva. Otetaan esimerkki: Isäni puhuu ihan kaikille vastaantuleville, jotka hän edes etäisesti tietää. Puhuu, puhuu ja puhuu. Vaan aika harvoin kysyy toiselta mitään tai kuuntelee. Sellainen toiminta on kaukana sosiaalisuudesta. Sosiaalisiin taitoihin kun kuuluu molemminpuolinen vuorovaikutus. Sosiaalista ei ole jäädä väkisin jutulle, jos ei halua. Sosiaalista on osata ilmaista itseään ja kertoa myös se, jos ei halua jutella. Ei ole epäsosiaalista eikä edes epäkohteliasta sanoa "Nyt en ehdi jäädä juttelemaan" tms. Se on normaalia vuorovaikutusta. Sosiaalisesti taitava ihminen ymmärtää sen. Sosiaalisesti kyvytön eli epäsosiaalinen ottaa sen loukkauksena, koska ei osaa molemminpuolista vuorovaikutusta, vaan näkee vain oman tarpeensa puhua.
En minä sanonut puheen määrästä yhtään mitään. Vaan sosiaalinen ei halua loukata muita, koska haluaa tulla heidän kanssaan juttuun. Epäsosiaalinen taas ei piittaa, mikä on monin tavoin tullut ilmi ketjussa. Heiltä puuttuu vuorovaikutuskyvyt, kuten esim. tämä t
rahanlainaajaesimerkki osoittaa. Toki niissä on heilläkin petrattavaa, jotka kääntyvät kaupan ovelta.
Mutta ei niin, kuin epäsosiaaliset opettavat. Ei se sovi niille, jotka haluavat olla kaikille ystävällisiä. Ja se ei ole heille samanlaista, kuin ohikävelijöille. Sekin on toki kohteliasta, jos se on jokun tyyli. Mutta sille, jonka tyyli on erilainen, se ei ole kohtelias tapa, koska se vaikuttaisi tekosyylle!Aidosti sosiaaliselle myöskään negatiiviset asiat eivät ole ongelma. Sosiaalisuus ei ole sitä että leikitään kaikkien kaveria ja mielistellään sen kun ehditään. Sosiaalinen ihminen osaa asettaa myös rajat ja tuoda ikäviäkin asioita esiin. Ne kun ovat normaali osa elämää, koska kenenkään elämä ei ole pelkää vaaleanpunaista ystävyyttä, jossa yksisarviset kirmaavat kukka niityllä eikä kenellekään koskaan tule paha mieli.
Näin siis muotoilet sen, ettei satuttamisesta tarvitse kantaa vastuutasi? Toinen menee piiloon ihan siksi, ettei sun tartte vastata ja ottaa asioita esille, mutta se on yksisarvisia? Voit tunkea kuvitelmasi sanonko minne. Se, että ei halua pahoittaa kenenkään mieltä ei tarkoita mitään tuollaista.
Toinen skenaario: jos ap olisi kuten sinä, niin soittaisi kaverille dominoivasti vihoittelevan puhelun ja ihmettelisi suureen ääneen, mikä toista vaivaa. Sit ap voisi taas nähdä kaupassa, koska olipa ah, niin sosiaalista!En muuten tämän aloituksen perusteella ihmettele yhtään, että joku ap:n on poistanut FB:sta. Sen verran sekavaa ja ahdistavaa juttua kirjoittelee. Ja vaikka joku hänelle kommentoiva kirjoittaisi kivasti ja rakentavasti, niin silti tulee ap:lta nimittelyä, sättimistä ja alatyylistä kommenttia.
Tuo ei ole ap :D Teet vielä kaikenlaisia olettamuksiakin, ihan kiva, valheen (ja itsepetoksen) harjalla voi ratsastella pitkälle, näemmä ;)
Kommentoin aloitusta sivusta vain tuon ap:n kommentin perusteella. Minkä ihmeen "valheen ja itsepetoksen harjalla ratsastelua"? En ymmärrä. Selitätkö. Mielestäni ap:lla on vain todella ilkeitä kommentteja kaikille, jotka uskaltavat olla eri mieltä. Enkö saisi sanoa näin?
Ap:llä? Mistä tiedät, mitkä kommentit ovat ap:n? Hänen asiaansa puolustavat? Vai ne vain, joissa on alla ap? Sanoisin, että vain jälkimmäiset, koska olen itse kirjoittanut useita hänen asiaansa puolustavia kommentteja. Eli et keskustele ap:n kanssa, MUTTA LAINASIT MINUT TEKSTIÄNI, JONKA PERUSTEELLA ALOIT TEHDÄ OLETUKSIA HÄENSTÄ. Eli petit itseäsi.
Taidat itsepetoksella ajatella ettei sulla ole vihamiehiäkään...Mulla vihamiehiä? Millä perusteella? Siis tämän perusteella, että vilpittömästi ihmettelin näitä aggressiivisia kommentteja? Täällä kirjoittelee useampikin ja oletin, että ap kommentoi niissä parissa vihaisessa, mutta se olikin siis joku muu. Ei ole noin tärkeä asia - eikös se itse aihe ole tässä se tärkein ja tiettävästi saa olla eri mieltäkin? Ja siis ei sen toisenkaan kommentit kovin asiallisia olleet.
Ei, vaan sen perusteella, jos olet joku, joka sanoi, että ”ei mulla mitään vihamiehiä ole”, niin voipa ollakin, jos ajatus perustuu yhtä varmaan tietoon, kuin että kirjoittelit ap:n kanssa ;)
Ei ole varma tieto tietenkään, vaan oletin, kun hän komppasi ap:ta, muttei tuonut mitään omaa esimerkkiä mukaan. Miksi joku yhtäkkiä alkaisi aggressiivisesti kompata jotain ketjun aloittajaa ja jatkaisi monen kommentin verran? Turhaa jauhantaa tämäkin.
En suosittele noita karkuun lähtöjä. Näin erään hyvän ystäväni kaverin tulevan kaupassa minua kohti. Minut huomattuaan teki heti u-käännöksen ja lähti karkuun. Arvatkaa nostiko temppu tuon tyypin pisteitä silmissäni? En olisi edes halunnut jäädä juttelemaan, mutta toki olisin sanonut moi kohteliaisuudesta.
Ymmärrän kyllä ettei kaupassa ole kivaa törmätä ihmisiin - en itsekään pidä siitä. Silti on kiusallista jos jää pakenemisesta kiinni, ja se voi jopa ärsyttää toista henkilöä, koska siitä voi tulla sellainen "olenko mä niin kamala?"-fiilis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan aikuisten elämään teille, jotka juoksette karkuun heti kun tulee epämieluisa tilanne vastaan. Työelämästä tulee todella haastavaa ellei jopa mahdotonta tuolla asenteella. Vai onko tämä neuroottinen epämieluisan välttely juurikin syy sille, miksi niin moni on mt-ongelmien vuoksi työkyvytön? Rohkenen epäillä, että on.
Ei tässä ole kyse epämiellyttävästä tilanteesta!!!!!! Voi että inhottaa tuollainen dissaus! Kummallekohan tilanne on inhottvampi, mietipä sitä? Itsellesi vai sille, joka ei halua mennä sen toisen eteen? Sunhan pitäis olla empaattinen, koskaasia on toiselle vaikeampi kuin sulle!!!!!!! Että osaat olla raivostuttavan itserakas ja omahyväinen.
Vedäpä henkeä ja kuvaile rauhallisesti, mistä tässä sitten on kysymys. Minä ymmärsin niin, että ap lähti kaupasta, koska siellä oli epämiellyttävä tilanne eli hänen dissaajansa paikalla. Korjaa ihmeessä, käsitykseni, jos se oli väärä. Mutta ihan rauhallisesti ja ilman huutomerkkejä, kiitos.
En voi puhua aloittajan puolesta, mutta itse voisin kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kyseessä olisi lähinnä pakokauhu tms, ei mikään epämiellyttävä tilanne. Eli aivan sama, kuin joillain on hämisfobia, onko sellainenkin ihminen mielstäsi sitten mt-ongelmainen? Eli kaikki ne, joilla on jokin fobia ovat mt-potilaita, sopii leimata sillä sanalla?
Ei vain tule mieleen käyttää sanaa fobia, koska asia liittyy ennemmin henkilösuhteisiin sen imisen kanssa, kuin siihen, että hän on mitä on. (Ei sentäs hämähäkki. Itse en pelkää mitään tällaisia, taas.)Fobia; (psykologia) sairaalloinen kammo jotakin tiettyä asiaa kohtaan
Eli kyllä, kaikilla joilla on fobia on mt-ongelma eli sairaalloinen kammo jotain kohtaan. Sehän on luonnollisesti ihan eri asia kuin pelko, joka joissain yhteyksissä on ihan tervettäkin. Toki jos pelko on hallitsematonta eikä sillä ole järkevää perustetta (esim. hengenvaara) ei sekään kovin tervettä ole.
Hämähäkkikammoiset saattaisvat olla eri mieltä... lisäksi ei ole sosiaalisesti normaalia pitää jostain fobiasta kärsivää mt-potilaana, varsinkin jos oire esiintyy niinkin harvoin kuin tällaisessa tilanteessa. Sen mt-ongelmana pitämishalussa on ainoastaan kyse ilkeydestä ja halusta kiusata ja alentaa toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En suosittele noita karkuun lähtöjä. Näin erään hyvän ystäväni kaverin tulevan kaupassa minua kohti. Minut huomattuaan teki heti u-käännöksen ja lähti karkuun. Arvatkaa nostiko temppu tuon tyypin pisteitä silmissäni? En olisi edes halunnut jäädä juttelemaan, mutta toki olisin sanonut moi kohteliaisuudesta.
Ymmärrän kyllä ettei kaupassa ole kivaa törmätä ihmisiin - en itsekään pidä siitä. Silti on kiusallista jos jää pakenemisesta kiinni, ja se voi jopa ärsyttää toista henkilöä, koska siitä voi tulla sellainen "olenko mä niin kamala?"-fiilis.
Läpy läpy ja pisteet sulle. Ehkä surkein kykeneminen katsella omaa tilannettaan ulkopuolisen silmin. Tässä ei ollut kyetty siihen lainkaan. Ja analyysi itsestä käsin on kuin 6-vuotiaalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan aikuisten elämään teille, jotka juoksette karkuun heti kun tulee epämieluisa tilanne vastaan. Työelämästä tulee todella haastavaa ellei jopa mahdotonta tuolla asenteella. Vai onko tämä neuroottinen epämieluisan välttely juurikin syy sille, miksi niin moni on mt-ongelmien vuoksi työkyvytön? Rohkenen epäillä, että on.
Ei tässä ole kyse epämiellyttävästä tilanteesta!!!!!! Voi että inhottaa tuollainen dissaus! Kummallekohan tilanne on inhottvampi, mietipä sitä? Itsellesi vai sille, joka ei halua mennä sen toisen eteen? Sunhan pitäis olla empaattinen, koskaasia on toiselle vaikeampi kuin sulle!!!!!!! Että osaat olla raivostuttavan itserakas ja omahyväinen.
Vedäpä henkeä ja kuvaile rauhallisesti, mistä tässä sitten on kysymys. Minä ymmärsin niin, että ap lähti kaupasta, koska siellä oli epämiellyttävä tilanne eli hänen dissaajansa paikalla. Korjaa ihmeessä, käsitykseni, jos se oli väärä. Mutta ihan rauhallisesti ja ilman huutomerkkejä, kiitos.
En voi puhua aloittajan puolesta, mutta itse voisin kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kyseessä olisi lähinnä pakokauhu tms, ei mikään epämiellyttävä tilanne. Eli aivan sama, kuin joillain on hämisfobia, onko sellainenkin ihminen mielstäsi sitten mt-ongelmainen? Eli kaikki ne, joilla on jokin fobia ovat mt-potilaita, sopii leimata sillä sanalla?
Ei vain tule mieleen käyttää sanaa fobia, koska asia liittyy ennemmin henkilösuhteisiin sen imisen kanssa, kuin siihen, että hän on mitä on. (Ei sentäs hämähäkki. Itse en pelkää mitään tällaisia, taas.)No tuota, jos yhtään mikään tavallisen elämän asia saa ihmisen pakokauhun valtaan, niin onhan se jonkin asteinen mt-ongelma. Hämähäkkifobia on itsellänikin, mutta en minä juokse kaupasta pois, jos siellä on hämähäkki. Lapsena tein niin, mutta aikuisena olen oppinut hallitsemaan reaktioni ja suhtautumaan myös hämähäkkeihin suht järkevästi. Kierrän vain sen hämähäkin kaukaa. Samoin tekisin epämiellyttävän ihmisen kohdalla. Jos kiertäminen on mahdotonta, sitten vain ohi niin nopeasti kuin mahdollista. Pelkojen ei saa antaa hallita elämää tai elämästä tulee todella vaikeaa. Useat mt-ongelmatkin juontavat juurensa erilaisista hallitsemattomista pelkotiloista.
Niin, mutta eihän tuossa ole aikaa hallita sitä asiaa, tilannetta ja pelkoa, vaan tilannetta pitää verrata siihen, että sinun pitäisi mennä silloin lapsena heti samaan tilaan, jossa näet sen hämähäkin varmasti ja läheltä ja se on siinä. Tällaiset fobiat eivät ole katsos alkaneet lapsena, vaan siitä riitatilannehetkestä tms:sta, ja niitä ei ole voinut aikuiasena siedättää :)
Yleensä sosiaalisista fobioista kannattaa hakea ammatiapua. Niille kannattaisi myös tehdä jotain ja esim. vaikka kysyä siltä kaverilta, että miksi poisti. Reaktio kuulostaa myös ylimitoitetulta siihen nähden, että joku on poistanut fb-kavereista. Kaikille käy joskus niin, mutta aikuinen osaa käsitellä asian.
Kerran yksi lapsuuteni kaveri poisti mut FB:stä ja laitoin viestiä ja kysyin, että miksi poisti. Hän laittoi uuden pyynnön ja sittemmin ollaan oltu kavereita. Mä toimin noin sen sijaan, ettå olisin tehnyt siitä elämänkokoisen ongelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep. Juuri se, kun yrittää työpäivän päälle luikkia kaupan läpi mahdollisimman äkkiä näkemättä ketään. Sitten siellä joku puolituttu tunkee jutuille ja jäätelöt sulavat kärryyn yms. Helvetin (!!!!!!!!!!!!!) rasittavaa.
"Kuule, oli kiva tavata, mutta nyt on pakko lähteä ettei nää mun pakasteet ehdi sulamaan! Heippa!"
Kas tässä, ilmainen vinkki vastaisuuden varalle. Ei kestä kiittää. 😊
Vierailija kirjoitti:
En suosittele noita karkuun lähtöjä. Näin erään hyvän ystäväni kaverin tulevan kaupassa minua kohti. Minut huomattuaan teki heti u-käännöksen ja lähti karkuun. Arvatkaa nostiko temppu tuon tyypin pisteitä silmissäni? En olisi edes halunnut jäädä juttelemaan, mutta toki olisin sanonut moi kohteliaisuudesta.
Ymmärrän kyllä ettei kaupassa ole kivaa törmätä ihmisiin - en itsekään pidä siitä. Silti on kiusallista jos jää pakenemisesta kiinni, ja se voi jopa ärsyttää toista henkilöä, koska siitä voi tulla sellainen "olenko mä niin kamala?"-fiilis.
Tilnateessasi on voinut olla kyse tästä:
” Tai sitten voi olla niin, että se toinen lainaamani korjoittajaa tarkoitan nyt) kokee oikeutusta arvostelulleen, jolla on satuttanut sinua (ympärikääntyjää), etkä halua tavata häntä ja tervehtiä (=suoda ystävällisyyttä) etkä kävellä mykkänä ohi (=vaikuttaa lapselliselle id i ootille). Silloin ei vain voi nähdä sitä ihmistä!”
Vai onko kirjoittaja nuorehko mies? Se selittäisi ymmärryksen kapeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju vahvistaa oletukseni sille, että av:lla kirjoittelee pääosin mt-ongelmaisia. Yksi oudoimmista ketjuista, joita olen lukenut. Ei uskoisi, että kauppareissustakin saa näin ison ongelman aikaiseksi.
Suurin ongelma pään sisällä on heillä, jotka eivät osaa tukea ja lohduttaa aloittajaa. Teidän takianne maailmassa kärsitään ja kiusataan ihmisiä. Ap oli ottanut tilanteen ja toisen käytöksen raskaasti, ja tällaiset kirjoittelijat syyttävät mt-ongelmaiseksi. Mitäpäs jos siivoaisit itsesi maapallolta kokonaan, niin jäis muille vapaammat kauppareissut?
No huh huh, aika karmeaa kommenttia ihan asialliseen aiempaan kommenttiin. *hakee popcornit*
Jep,pitäisi tappaa itsensä niin ap pääsisi käymään häiriintymättä kaupassa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan aikuisten elämään teille, jotka juoksette karkuun heti kun tulee epämieluisa tilanne vastaan. Työelämästä tulee todella haastavaa ellei jopa mahdotonta tuolla asenteella. Vai onko tämä neuroottinen epämieluisan välttely juurikin syy sille, miksi niin moni on mt-ongelmien vuoksi työkyvytön? Rohkenen epäillä, että on.
Ei tässä ole kyse epämiellyttävästä tilanteesta!!!!!! Voi että inhottaa tuollainen dissaus! Kummallekohan tilanne on inhottvampi, mietipä sitä? Itsellesi vai sille, joka ei halua mennä sen toisen eteen? Sunhan pitäis olla empaattinen, koskaasia on toiselle vaikeampi kuin sulle!!!!!!! Että osaat olla raivostuttavan itserakas ja omahyväinen.
Vedäpä henkeä ja kuvaile rauhallisesti, mistä tässä sitten on kysymys. Minä ymmärsin niin, että ap lähti kaupasta, koska siellä oli epämiellyttävä tilanne eli hänen dissaajansa paikalla. Korjaa ihmeessä, käsitykseni, jos se oli väärä. Mutta ihan rauhallisesti ja ilman huutomerkkejä, kiitos.
En voi puhua aloittajan puolesta, mutta itse voisin kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kyseessä olisi lähinnä pakokauhu tms, ei mikään epämiellyttävä tilanne. Eli aivan sama, kuin joillain on hämisfobia, onko sellainenkin ihminen mielstäsi sitten mt-ongelmainen? Eli kaikki ne, joilla on jokin fobia ovat mt-potilaita, sopii leimata sillä sanalla?
Ei vain tule mieleen käyttää sanaa fobia, koska asia liittyy ennemmin henkilösuhteisiin sen imisen kanssa, kuin siihen, että hän on mitä on. (Ei sentäs hämähäkki. Itse en pelkää mitään tällaisia, taas.)No tuota, jos yhtään mikään tavallisen elämän asia saa ihmisen pakokauhun valtaan, niin onhan se jonkin asteinen mt-ongelma. Hämähäkkifobia on itsellänikin, mutta en minä juokse kaupasta pois, jos siellä on hämähäkki. Lapsena tein niin, mutta aikuisena olen oppinut hallitsemaan reaktioni ja suhtautumaan myös hämähäkkeihin suht järkevästi. Kierrän vain sen hämähäkin kaukaa. Samoin tekisin epämiellyttävän ihmisen kohdalla. Jos kiertäminen on mahdotonta, sitten vain ohi niin nopeasti kuin mahdollista. Pelkojen ei saa antaa hallita elämää tai elämästä tulee todella vaikeaa. Useat mt-ongelmatkin juontavat juurensa erilaisista hallitsemattomista pelkotiloista.
Niin, mutta eihän tuossa ole aikaa hallita sitä asiaa, tilannetta ja pelkoa, vaan tilannetta pitää verrata siihen, että sinun pitäisi mennä silloin lapsena heti samaan tilaan, jossa näet sen hämähäkin varmasti ja läheltä ja se on siinä. Tällaiset fobiat eivät ole katsos alkaneet lapsena, vaan siitä riitatilannehetkestä tms:sta, ja niitä ei ole voinut aikuiasena siedättää :)
On siinä. Kun on opetellut hallitsemaan pelkonsa, ei hallintaa tarvitse edes ajatella tietoisesti. Se tulee luonnostaan automaationa. Sama kaava niissä lapsuudesta asti olevissa pelkotiloissa on kuin myöhemminkin syntyneissä. Myös niitä myöhemmällä iällä syntyneitä pelkotiloja on mahdollista oppia hallitsemaan. Jos ei olisi, esim. kukaan trauman kokenut ei kykenisi normaaliin elämään. Sitä varten on kriisipalvelut, terapiat yms. että opitaan elämään sen trauman kanssa ilman, että aina juostaan pakoon kun pelottaa. Toiset oppivat paremmin kuin toiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suosittele noita karkuun lähtöjä. Näin erään hyvän ystäväni kaverin tulevan kaupassa minua kohti. Minut huomattuaan teki heti u-käännöksen ja lähti karkuun. Arvatkaa nostiko temppu tuon tyypin pisteitä silmissäni? En olisi edes halunnut jäädä juttelemaan, mutta toki olisin sanonut moi kohteliaisuudesta.
Ymmärrän kyllä ettei kaupassa ole kivaa törmätä ihmisiin - en itsekään pidä siitä. Silti on kiusallista jos jää pakenemisesta kiinni, ja se voi jopa ärsyttää toista henkilöä, koska siitä voi tulla sellainen "olenko mä niin kamala?"-fiilis.
Tilnateessasi on voinut olla kyse tästä:
” Tai sitten voi olla niin, että se toinen lainaamani korjoittajaa tarkoitan nyt) kokee oikeutusta arvostelulleen, jolla on satuttanut sinua (ympärikääntyjää), etkä halua tavata häntä ja tervehtiä (=suoda ystävällisyyttä) etkä kävellä mykkänä ohi (=vaikuttaa lapselliselle id i ootille). Silloin ei vain voi nähdä sitä ihmistä!”
Vai onko kirjoittaja nuorehko mies? Se selittäisi ymmärryksen kapeutta.
En ole tuo, jota kommentoit, mutta äläpä väheksy nuoria miehiä. He ovat yleensä fiksuja, asiallisia ja mukavia, eivätkä edes lähtisi tällaiseen ap:n kuvaamaan tilanteeseen mukaan, vaan olisivat ihan rennosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan aikuisten elämään teille, jotka juoksette karkuun heti kun tulee epämieluisa tilanne vastaan. Työelämästä tulee todella haastavaa ellei jopa mahdotonta tuolla asenteella. Vai onko tämä neuroottinen epämieluisan välttely juurikin syy sille, miksi niin moni on mt-ongelmien vuoksi työkyvytön? Rohkenen epäillä, että on.
Ei tässä ole kyse epämiellyttävästä tilanteesta!!!!!! Voi että inhottaa tuollainen dissaus! Kummallekohan tilanne on inhottvampi, mietipä sitä? Itsellesi vai sille, joka ei halua mennä sen toisen eteen? Sunhan pitäis olla empaattinen, koskaasia on toiselle vaikeampi kuin sulle!!!!!!! Että osaat olla raivostuttavan itserakas ja omahyväinen.
Vedäpä henkeä ja kuvaile rauhallisesti, mistä tässä sitten on kysymys. Minä ymmärsin niin, että ap lähti kaupasta, koska siellä oli epämiellyttävä tilanne eli hänen dissaajansa paikalla. Korjaa ihmeessä, käsitykseni, jos se oli väärä. Mutta ihan rauhallisesti ja ilman huutomerkkejä, kiitos.
En voi puhua aloittajan puolesta, mutta itse voisin kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kyseessä olisi lähinnä pakokauhu tms, ei mikään epämiellyttävä tilanne. Eli aivan sama, kuin joillain on hämisfobia, onko sellainenkin ihminen mielstäsi sitten mt-ongelmainen? Eli kaikki ne, joilla on jokin fobia ovat mt-potilaita, sopii leimata sillä sanalla?
Ei vain tule mieleen käyttää sanaa fobia, koska asia liittyy ennemmin henkilösuhteisiin sen imisen kanssa, kuin siihen, että hän on mitä on. (Ei sentäs hämähäkki. Itse en pelkää mitään tällaisia, taas.)No tuota, jos yhtään mikään tavallisen elämän asia saa ihmisen pakokauhun valtaan, niin onhan se jonkin asteinen mt-ongelma. Hämähäkkifobia on itsellänikin, mutta en minä juokse kaupasta pois, jos siellä on hämähäkki. Lapsena tein niin, mutta aikuisena olen oppinut hallitsemaan reaktioni ja suhtautumaan myös hämähäkkeihin suht järkevästi. Kierrän vain sen hämähäkin kaukaa. Samoin tekisin epämiellyttävän ihmisen kohdalla. Jos kiertäminen on mahdotonta, sitten vain ohi niin nopeasti kuin mahdollista. Pelkojen ei saa antaa hallita elämää tai elämästä tulee todella vaikeaa. Useat mt-ongelmatkin juontavat juurensa erilaisista hallitsemattomista pelkotiloista.
Niin, mutta eihän tuossa ole aikaa hallita sitä asiaa, tilannetta ja pelkoa, vaan tilannetta pitää verrata siihen, että sinun pitäisi mennä silloin lapsena heti samaan tilaan, jossa näet sen hämähäkin varmasti ja läheltä ja se on siinä. Tällaiset fobiat eivät ole katsos alkaneet lapsena, vaan siitä riitatilannehetkestä tms:sta, ja niitä ei ole voinut aikuiasena siedättää :)
Yleensä sosiaalisista fobioista kannattaa hakea ammatiapua. Niille kannattaisi myös tehdä jotain ja esim. vaikka kysyä siltä kaverilta, että miksi poisti. Reaktio kuulostaa myös ylimitoitetulta siihen nähden, että joku on poistanut fb-kavereista. Kaikille käy joskus niin, mutta aikuinen osaa käsitellä asian.
Kerran yksi lapsuuteni kaveri poisti mut FB:stä ja laitoin viestiä ja kysyin, että miksi poisti. Hän laittoi uuden pyynnön ja sittemmin ollaan oltu kavereita. Mä toimin noin sen sijaan, ettå olisin tehnyt siitä elämänkokoisen ongelman.
Ohis: Poistaminenhan voi tapahtua ihan vahingossakin. Ainakin itse olen niin tumpelo, että puhelimella saattaisin vahingossa napauttaa poistonappia enkä välttämättä huomaisi sitä. Monellekohan olen aiheuttanut kauppapaniikin tuolla :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tapana hankkia vihollisia, ja vaikka olisikin niin miksi ei voisi olla samaan aikaan kaupassa? En nyt yhtään ymmärrä.
Vihollisia? Jos sinä olet jotakuta ihmistä loukannut, SÄ olet se vihollinen, koska SINUA vältellään. Ei ap. Vihollisiksi voi siis lähinnä joku ryhtyä, siksi häntä vältellään. Tiesitkö, että hvihollisen kohtaamista ei useinkaan vältellä? Eli jos sun ei tartte vältellä ketään, sulla on tai säolet monien vihollinen.
Ne keitä vältellään ovat esim. loukkaajat ja satuttajat ja halveksijat tai arvostelijat.Kiitos tästä kommentista. Tämänpäiväinen juttu oli tosiaan sellainen, että tyyppi, jota pidin aiemmin tuttavanani - ehkä jopa ystävänäni, sattui tyttärensä kanssa ruokakaupoille juuri samaan aikaan, kun itse meinasin nälkäkuoleman partaalla hakea työpäivän jälkeen päivän eväät. Tämä kyseinen nainen on dissannut minut esim. naamakirjakavereistaan, joten otan sen selvänä merkkinä, että seurani ei ole enää toivottua. Tämän vuoksi olisi ollut tosi kiusallinen tilanne joutua kohtaamaan hänet ja näinpä käännyin kannoillani ja kävelin lyhintä tietä kaupasta ulos. / Ap
Oletko 13-vuotias vai miksi sinulle on noin merkityksellistä, mitä joku ajattelee/sanoo some-kavereistasi?
Häh? Etkö osaa lukea, oletko itse siis 7v? Ap:han sanoi, että henkilö oli dissannut häntä itseään.
Ap sanoit, että henkilö oli "dissannut ap:n naamakirjakavereistaan". Elatiivista päätellen hän on siis poistanut ap:n facebookista ja ap ei ehkä tiedä, mitä dissaaminen tarkoittaa?
Kieltämättä ap käytti sanaa "dissata" väärin. Jotain asiaa tai ihmistä voi dissata, mutta ei se ole synonyymi sanalle "poistaa".
Juu,siksi minäkin alapeukutin kun ärsytti tuo, mutta ei minulla muuten ole ap:ta mitään vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan aikuisten elämään teille, jotka juoksette karkuun heti kun tulee epämieluisa tilanne vastaan. Työelämästä tulee todella haastavaa ellei jopa mahdotonta tuolla asenteella. Vai onko tämä neuroottinen epämieluisan välttely juurikin syy sille, miksi niin moni on mt-ongelmien vuoksi työkyvytön? Rohkenen epäillä, että on.
Ei tässä ole kyse epämiellyttävästä tilanteesta!!!!!! Voi että inhottaa tuollainen dissaus! Kummallekohan tilanne on inhottvampi, mietipä sitä? Itsellesi vai sille, joka ei halua mennä sen toisen eteen? Sunhan pitäis olla empaattinen, koskaasia on toiselle vaikeampi kuin sulle!!!!!!! Että osaat olla raivostuttavan itserakas ja omahyväinen.
Vedäpä henkeä ja kuvaile rauhallisesti, mistä tässä sitten on kysymys. Minä ymmärsin niin, että ap lähti kaupasta, koska siellä oli epämiellyttävä tilanne eli hänen dissaajansa paikalla. Korjaa ihmeessä, käsitykseni, jos se oli väärä. Mutta ihan rauhallisesti ja ilman huutomerkkejä, kiitos.
En voi puhua aloittajan puolesta, mutta itse voisin kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kyseessä olisi lähinnä pakokauhu tms, ei mikään epämiellyttävä tilanne. Eli aivan sama, kuin joillain on hämisfobia, onko sellainenkin ihminen mielstäsi sitten mt-ongelmainen? Eli kaikki ne, joilla on jokin fobia ovat mt-potilaita, sopii leimata sillä sanalla?
Ei vain tule mieleen käyttää sanaa fobia, koska asia liittyy ennemmin henkilösuhteisiin sen imisen kanssa, kuin siihen, että hän on mitä on. (Ei sentäs hämähäkki. Itse en pelkää mitään tällaisia, taas.)No tuota, jos yhtään mikään tavallisen elämän asia saa ihmisen pakokauhun valtaan, niin onhan se jonkin asteinen mt-ongelma. Hämähäkkifobia on itsellänikin, mutta en minä juokse kaupasta pois, jos siellä on hämähäkki. Lapsena tein niin, mutta aikuisena olen oppinut hallitsemaan reaktioni ja suhtautumaan myös hämähäkkeihin suht järkevästi. Kierrän vain sen hämähäkin kaukaa. Samoin tekisin epämiellyttävän ihmisen kohdalla. Jos kiertäminen on mahdotonta, sitten vain ohi niin nopeasti kuin mahdollista. Pelkojen ei saa antaa hallita elämää tai elämästä tulee todella vaikeaa. Useat mt-ongelmatkin juontavat juurensa erilaisista hallitsemattomista pelkotiloista.
Niin, mutta eihän tuossa ole aikaa hallita sitä asiaa, tilannetta ja pelkoa, vaan tilannetta pitää verrata siihen, että sinun pitäisi mennä silloin lapsena heti samaan tilaan, jossa näet sen hämähäkin varmasti ja läheltä ja se on siinä. Tällaiset fobiat eivät ole katsos alkaneet lapsena, vaan siitä riitatilannehetkestä tms:sta, ja niitä ei ole voinut aikuiasena siedättää :)
Yleensä sosiaalisista fobioista kannattaa hakea ammatiapua. Niille kannattaisi myös tehdä jotain ja esim. vaikka kysyä siltä kaverilta, että miksi poisti. Reaktio kuulostaa myös ylimitoitetulta siihen nähden, että joku on poistanut fb-kavereista. Kaikille käy joskus niin, mutta aikuinen osaa käsitellä asian.
Kerran yksi lapsuuteni kaveri poisti mut FB:stä ja laitoin viestiä ja kysyin, että miksi poisti. Hän laittoi uuden pyynnön ja sittemmin ollaan oltu kavereita. Mä toimin noin sen sijaan, ettå olisin tehnyt siitä elämänkokoisen ongelman.
Jos kysyy niin ei ehkä kestäisi vastausta. Ei siis pysty kysymään, kaikissa tapauksissa. Katsos osaa meistä on haukuttu, arvosteltu ja moitittu lapsena myös silloin, jos toinen on se ilkeä. Itse ainakin romahtaisin, jos vastaus olisi jokin hyökkäys persoonaani vastaan. En tietenkään romahtaisi siinä tapauksessa, että äitiní olisi silloin lapsenakin minua uhkaavissa tilanteissa pistänyt uhkaajan víttuun ja pitänyt omansa puolta.
Itse olen paljon käynyt terapiassa, se ei estä jonkun tilanteen fobioitumista kun terapiaa ei taas ole. Koska lapsiuden haukkuminen ja syyllistäminen. Mitäs se terapeutti sille voi? Sanoa että soo soo äiti ja katselee pää kallellaan.
Noista poistamisista vielä, että olen muistaakseni poistanut yhden ihmisen fb-kavereistani. Ja se oli ihan siksi, että hänen toimintansa oli loukkaavaa ja typeryksen toimintaa. En tiedä, miten hän olisi hyötynyt tiedosta, koska se ei tietenkään hänestä sitä olisi. Jos taas mulle sanoisi joku saman syyn, romahtaisin heti siitä, että olisin häntä kohdellut väärin. Mutta onneksi kyse oli serkun miehestä, jolla oli jokainen kumminkaima kaverina siellä, niin oli sen verran kaukainen heppu, että hän ei varmaan asiaa huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suosittele noita karkuun lähtöjä. Näin erään hyvän ystäväni kaverin tulevan kaupassa minua kohti. Minut huomattuaan teki heti u-käännöksen ja lähti karkuun. Arvatkaa nostiko temppu tuon tyypin pisteitä silmissäni? En olisi edes halunnut jäädä juttelemaan, mutta toki olisin sanonut moi kohteliaisuudesta.
Ymmärrän kyllä ettei kaupassa ole kivaa törmätä ihmisiin - en itsekään pidä siitä. Silti on kiusallista jos jää pakenemisesta kiinni, ja se voi jopa ärsyttää toista henkilöä, koska siitä voi tulla sellainen "olenko mä niin kamala?"-fiilis.
Tilnateessasi on voinut olla kyse tästä:
” Tai sitten voi olla niin, että se toinen lainaamani korjoittajaa tarkoitan nyt) kokee oikeutusta arvostelulleen, jolla on satuttanut sinua (ympärikääntyjää), etkä halua tavata häntä ja tervehtiä (=suoda ystävällisyyttä) etkä kävellä mykkänä ohi (=vaikuttaa lapselliselle id i ootille). Silloin ei vain voi nähdä sitä ihmistä!”
Vai onko kirjoittaja nuorehko mies? Se selittäisi ymmärryksen kapeutta.En ole tuo, jota kommentoit, mutta äläpä väheksy nuoria miehiä. He ovat yleensä fiksuja, asiallisia ja mukavia, eivätkä edes lähtisi tällaiseen ap:n kuvaamaan tilanteeseen mukaan, vaan olisivat ihan rennosti.
Voivat olla, mutta jos tuo kirjoittaja oli nuori mies, niin sen huomasi nimenomaan kirjoituksen kömpelöstä ulosannista, ei siitä, että mulla on jonossa pakottava tarve haukkua seuraavaksi nuoret miehet. Naiset ovat massana paljon tarkkanäköisempiä tunneasioissa. Pitääks sulle erikseen sanoa, että poikkeuksiakin on, että uskot mun tietävän sen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan aikuisten elämään teille, jotka juoksette karkuun heti kun tulee epämieluisa tilanne vastaan. Työelämästä tulee todella haastavaa ellei jopa mahdotonta tuolla asenteella. Vai onko tämä neuroottinen epämieluisan välttely juurikin syy sille, miksi niin moni on mt-ongelmien vuoksi työkyvytön? Rohkenen epäillä, että on.
Ei tässä ole kyse epämiellyttävästä tilanteesta!!!!!! Voi että inhottaa tuollainen dissaus! Kummallekohan tilanne on inhottvampi, mietipä sitä? Itsellesi vai sille, joka ei halua mennä sen toisen eteen? Sunhan pitäis olla empaattinen, koskaasia on toiselle vaikeampi kuin sulle!!!!!!! Että osaat olla raivostuttavan itserakas ja omahyväinen.
Vedäpä henkeä ja kuvaile rauhallisesti, mistä tässä sitten on kysymys. Minä ymmärsin niin, että ap lähti kaupasta, koska siellä oli epämiellyttävä tilanne eli hänen dissaajansa paikalla. Korjaa ihmeessä, käsitykseni, jos se oli väärä. Mutta ihan rauhallisesti ja ilman huutomerkkejä, kiitos.
En voi puhua aloittajan puolesta, mutta itse voisin kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kyseessä olisi lähinnä pakokauhu tms, ei mikään epämiellyttävä tilanne. Eli aivan sama, kuin joillain on hämisfobia, onko sellainenkin ihminen mielstäsi sitten mt-ongelmainen? Eli kaikki ne, joilla on jokin fobia ovat mt-potilaita, sopii leimata sillä sanalla?
Ei vain tule mieleen käyttää sanaa fobia, koska asia liittyy ennemmin henkilösuhteisiin sen imisen kanssa, kuin siihen, että hän on mitä on. (Ei sentäs hämähäkki. Itse en pelkää mitään tällaisia, taas.)Fobia; (psykologia) sairaalloinen kammo jotakin tiettyä asiaa kohtaan
Eli kyllä, kaikilla joilla on fobia on mt-ongelma eli sairaalloinen kammo jotain kohtaan. Sehän on luonnollisesti ihan eri asia kuin pelko, joka joissain yhteyksissä on ihan tervettäkin. Toki jos pelko on hallitsematonta eikä sillä ole järkevää perustetta (esim. hengenvaara) ei sekään kovin tervettä ole.
Hämähäkkikammoiset saattaisvat olla eri mieltä... lisäksi ei ole sosiaalisesti normaalia pitää jostain fobiasta kärsivää mt-potilaana, varsinkin jos oire esiintyy niinkin harvoin kuin tällaisessa tilanteessa. Sen mt-ongelmana pitämishalussa on ainoastaan kyse ilkeydestä ja halusta kiusata ja alentaa toista.
Eipä se kammoisten mielipide tähän vaikuta. On täysin sosiaalisesti normaalia käyttää sanakirjassakin määriteltyä merkitystä sanalle fobia. Sieltähän tuo määritelmä sairaalloisesta kammosta oli. Jos ei kykene myöntämään sitä, että itsellä on sairaalloinen pelkotila, se ei poista tosiasioista. Myös tuollainen vainoharha, jossa tosiasian toteajaa pidetään ilkeänä alistavana kiusaajana, on yksi kriteeri mt-ongelmalle. Kaikilla meillä on pelkomme. Osalla ne ovat hallinnassa, osalla eivät. Ei mt-ongelmissa mitään pahaa ole. Suurin osa meistä kokee sellaisen jossain vaiheessa elämäänsä. Sen voi ihan hyvin sanoa ääneen ilman, että siihen liittyy kiusaamista tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Juuri se, kun yrittää työpäivän päälle luikkia kaupan läpi mahdollisimman äkkiä näkemättä ketään. Sitten siellä joku puolituttu tunkee jutuille ja jäätelöt sulavat kärryyn yms. Helvetin (!!!!!!!!!!!!!) rasittavaa.
"Kuule, oli kiva tavata, mutta nyt on pakko lähteä ettei nää mun pakasteet ehdi sulamaan! Heippa!"
Kas tässä, ilmainen vinkki vastaisuuden varalle. Ei kestä kiittää. 😊
Mutta kun ei ole "kiva tavata". Jos rehellinen kommentti olisikin "olipa kiusallista ja vaivaannuttavaa tavata". Voisiko sen sanoa ääneen? Eipä voisi monellekaan. Siksi kaupasta poistuminen on monesti helpompi vaihtoehto kuin jäädä epämiellyttävään tilanteeseen valehtelemaan päin naamaa ja tuhlata aikaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan aikuisten elämään teille, jotka juoksette karkuun heti kun tulee epämieluisa tilanne vastaan. Työelämästä tulee todella haastavaa ellei jopa mahdotonta tuolla asenteella. Vai onko tämä neuroottinen epämieluisan välttely juurikin syy sille, miksi niin moni on mt-ongelmien vuoksi työkyvytön? Rohkenen epäillä, että on.
Ei tässä ole kyse epämiellyttävästä tilanteesta!!!!!! Voi että inhottaa tuollainen dissaus! Kummallekohan tilanne on inhottvampi, mietipä sitä? Itsellesi vai sille, joka ei halua mennä sen toisen eteen? Sunhan pitäis olla empaattinen, koskaasia on toiselle vaikeampi kuin sulle!!!!!!! Että osaat olla raivostuttavan itserakas ja omahyväinen.
Vedäpä henkeä ja kuvaile rauhallisesti, mistä tässä sitten on kysymys. Minä ymmärsin niin, että ap lähti kaupasta, koska siellä oli epämiellyttävä tilanne eli hänen dissaajansa paikalla. Korjaa ihmeessä, käsitykseni, jos se oli väärä. Mutta ihan rauhallisesti ja ilman huutomerkkejä, kiitos.
En voi puhua aloittajan puolesta, mutta itse voisin kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kyseessä olisi lähinnä pakokauhu tms, ei mikään epämiellyttävä tilanne. Eli aivan sama, kuin joillain on hämisfobia, onko sellainenkin ihminen mielstäsi sitten mt-ongelmainen? Eli kaikki ne, joilla on jokin fobia ovat mt-potilaita, sopii leimata sillä sanalla?
Ei vain tule mieleen käyttää sanaa fobia, koska asia liittyy ennemmin henkilösuhteisiin sen imisen kanssa, kuin siihen, että hän on mitä on. (Ei sentäs hämähäkki. Itse en pelkää mitään tällaisia, taas.)No tuota, jos yhtään mikään tavallisen elämän asia saa ihmisen pakokauhun valtaan, niin onhan se jonkin asteinen mt-ongelma. Hämähäkkifobia on itsellänikin, mutta en minä juokse kaupasta pois, jos siellä on hämähäkki. Lapsena tein niin, mutta aikuisena olen oppinut hallitsemaan reaktioni ja suhtautumaan myös hämähäkkeihin suht järkevästi. Kierrän vain sen hämähäkin kaukaa. Samoin tekisin epämiellyttävän ihmisen kohdalla. Jos kiertäminen on mahdotonta, sitten vain ohi niin nopeasti kuin mahdollista. Pelkojen ei saa antaa hallita elämää tai elämästä tulee todella vaikeaa. Useat mt-ongelmatkin juontavat juurensa erilaisista hallitsemattomista pelkotiloista.
Niin, mutta eihän tuossa ole aikaa hallita sitä asiaa, tilannetta ja pelkoa, vaan tilannetta pitää verrata siihen, että sinun pitäisi mennä silloin lapsena heti samaan tilaan, jossa näet sen hämähäkin varmasti ja läheltä ja se on siinä. Tällaiset fobiat eivät ole katsos alkaneet lapsena, vaan siitä riitatilannehetkestä tms:sta, ja niitä ei ole voinut aikuiasena siedättää :)
On siinä. Kun on opetellut hallitsemaan pelkonsa, ei hallintaa tarvitse edes ajatella tietoisesti. Se tulee luonnostaan automaationa. Sama kaava niissä lapsuudesta asti olevissa pelkotiloissa on kuin myöhemminkin syntyneissä. Myös niitä myöhemmällä iällä syntyneitä pelkotiloja on mahdollista oppia hallitsemaan. Jos ei olisi, esim. kukaan trauman kokenut ei kykenisi normaaliin elämään. Sitä varten on kriisipalvelut, terapiat yms. että opitaan elämään sen trauman kanssa ilman, että aina juostaan pakoon kun pelottaa. Toiset oppivat paremmin kuin toiset.
Oletko vähän víttumainen luonne, vai tunnevammainen? Toi vika lauseesi vaan.
Ja siis aika vaikea hallita jotain fobiaa, joka tosiaan esiintyi edellisenä päivänä, kuten aloittajan tapauksessa. Sulla alkoi lapsuudessa, se kultiin jo, se, että olet harjoitellut sen hallintaa on hieno homma. Se vain ei nyt osu tähän tilanteeseen.
Tässä vaiheessa tarkennan, että Ap ja tämä alkotyyppi ovat kaksi eri henkilöä.