Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mykkäkoulua jo kolmas päivä menossa, mitä tehdä?
11.05.2013 |
mies suuttui ja kielsi minua puhumasta hänelle, ongelmista hän ei osaa keskustella. Syyttää minua valehtelijaksi. Olin ystäväni kanssa ulkona ja otin muuutaman liikaa, siitä riita. Hän on itse raitis, ei juo, eikä pidä alkoholista oman perhetaustansa takia.Hänellä on joku trauma asiasta.
Kommentit (26)
Mykkäkoulu on vallankäytön muoto pahimmasta päästä. Jätä tuollainen ukko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joo en jätä.. ärsyttävää kun täällä se vaki neuvo on AINA että "jätä se ukko". oli mikä asia tahansa. En usko että itskeänä nämä nauvojat jättää ukkoonsa ekan riidan jälkeen.
tai sitten onko neuvojien ukot tossun alla? itse en osaisi kunnioittaa sellaista miestä.
Pitää kai yrittää puhua...
ap.
No kunnioitatko sitten tuollaista, joka käyttää sinuun härskiä henkistä väkivaltaa? Ja siitä haluat pitää kovasti kiinni?
Nämä -jäte se paska-neuvojat eivät ole itsekään mitään ihmissuhdetaitureita.
Yleensä eronneita, jätettyjä komuunikaatiotaidottomia jne.
Tietysti olemme molemmat mukana tässä, mutta en usko että kumpikaan asiasta nauttii.
Mutta asia toinen miten sen päättää. Mutta todellakin jätä se ukko- omn neuvo, joka on minusta myös aika kypsymätöntä. En itse koskaan neuvo ketään tuolla tavalla, jokaisella on tunteet, vieras ihminen ei niitä voi tietää eikä tuntea. Enkä kysynyt sitäpaitti kuinka jätän mieheni, vaan kuinka saan tämän loppumaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla meillä on niitä herkkiä kohtia, traumojakin, ja nyt jokin tilanteessa vain osui miehesi kohdalla sellaiseen. Itse huomioisin sen, ottaisin opiksi, muuttaisin tarvittaessa sitä omaa käytöstä (känniääliöt ovat rasittavia, ei tarvitse olla raivoraitis, mutta kohtuus kaikessa ja aina on varaa skarpata - alkoholi ei ole ihmiselle kuitenkaan elintärkeä) ja jatkaisin elämää. Niin, ja puhuisin vaikka säästä näin aluksi. En lähtisi leikkimään psykologia tai muuta, eteenpäin vaan.
Raitis mies on kyllä hieno juttu, joten tilanteessa on hyvää se. Mutta ei kannata jäädä piehtaroimaan tilanteeseen, ajatukset jo muualle vaan.
Et siis tajua ollenkaan. Miehesi on päättänyt olla puhumatta, ja sinä vaivaat päätäsi sillä miten saat sen lopettamaan. Se on sitä vallankäyttöä juuri. Pahimmassa tapauksessa sinä anelet miestä puhumaan tai teet muita temppuja.
Miehen ehkä kannattaisi käsitellä noita traumojaan jotenkin, vaikka terapiassa. Et sinä saa sitä korjattua, eikä se ole edes sinun tehtäväsikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mä antaisin miehen olla, kylläpähän kertoo sitten kun saa taas puhua. Varautuisin kyllä myös siihen, että MIES haluaa eron jos en matelisi hänen edessään.
Toteuttaisin itseäni ja pitäisin iloista "lomaa" miehestä :P
Anna olla, en minäkään puhuisi. Lähtisin kaupungille, uimaan, lukisin, katsoisin telkkua ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin ja siinä vaiheessa kun mies sallii taas itselleen puhuttavan, saattaisin minä piruuttani kieltää minulle puhumisen ja jatkaisin aurinkoisena ja iloisena olemista! Tosin sitten ero saattaisi jo kolkutella aika lähellä, mut siinäpähä kolkuttelis.
Riippuu mikä on "vähän" liikaa ja kuinka usein?
Meillä mies lähes poikkeuksetta kerrran vuodessa kaveriporukan kanssa mennessään vetää sellaiset koomat että saattaapi vaikka kusaista lattialle kun kotona yöllä herää mennäkseen vessaan.
Eipä ole paljoa asiaa päiväkausiin tuommoisen tapahtuman jälkeen. Joten ymmärrän miestäsi siltä osin että jos olet luvannut esim. ottaa yhden/kaks ja tulet aivan perskännissä kotiin ja tämä toistuu kerrasta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hän ole mikään erolla kiristäjä. Muuten mukava, kiltti mies, mutta ongelmista puhuminen vaikeata. Mietin mitä teen.. Tietysti ero mielessä koska puhuminen ei suju, toisaalta eromainen ao. asian takia tuntuu lapselliselta koska muuten tähän asti kaikki on mennyt hienosti.
ap
No kunnioitat nyt miehen mielipidettä hetken ja annat asian olla.
Ja kohta te puhutte asiasta.
Minusta ongelma ei ratkea niin että aloitat kirjoittamisen sillä että ensimmäisessä lauseessasi sanot että miehellä on ongelma, hän ei osaa keskustella.
Sinä joit. Joten se on se ongelma. Ei se ettei mies osaa keskustella. Mies suuttui jostain mitä sinä teit. Joten sinä olet syyllinen siihen miehen mielipahaan.
Miehellä saa olla kanta juomiseen. Sinä sanot että sinulla on juomiseen oikeus. Joten pitää miettiä sitä että voiko alkoholia käyttää ja ehkä miettiä mitä tapahtuu kun juot? Oletko pettänyt? Pelkääkö mies että pettäisit? Huomaa ettei sinun kuulu tässä vastata. Vaan nämä on ne asiat jotka sinun pitää puhua miehen kanssa. HÄNELLÄ on se ajatus juomisesta. Joku siinä saa miehen kavahtamaan asiaa.
Oikea asenne ei ole miehen mollaaminen tai arvostelu. Hän kokee nyt tulleensa loukatuksi, pelkää petosta, mitä lieneekään?
Ehkä hänellä on lapsuudessa kurjia muistoja kun vanhemmat joi? Ehkä hän pelkää saman toistuvan? Lapsien saavan huonoja muistoja itse?
Jotain mies nyt tunne-elää, minusta ei voi vetää täyttä puolustuskantaa vaan koittaa ymmärtää mitä se mies ajattelee ja kokee niin oppisit tuntemaan miestäsi ja te voisitte sopia asian.
Sinun asenteella et voi päästä keskusteluun sisälle ja te molemmat vaan pidätte kiinni omista puolistanne ettekä pääse puusta pidemmälle. Pitää ihan oikeasti laskea sotakirves alas ja osoittaa toiselle että haluaa ihan aidosti sopia asian, tehdä kompromisseja ja elää sovussa.
Juominen ja tiukka juomattomuus on niin merkittävän erilaatuisia asioita että parisuhteen kannalta pitää asia olla toiselle todella OK että kumppani menee ja tekee täysin erilailla kuin itse tekee jotta suhde voisi kukoistaa. Jos teillä on vielä noin kovassa että se oma tapa vaan on se oikea eikä toinen (kumpikaan teistä) edes koita alkeellisestikaan ymmärtää toista niin ei tuossa hyvin mene.
En sano että sinun ei pidä juoda, enkä sano että mies on tässä oikeassa vaan tavallaan te olette molemmat samassa tilanteessa, molemmat vaan tiukasti sitä omaa kantaansa ajattelee eikä laisinkaan kumppaniaan. Kuuluuko miehen antaa sinulle periksi? Sinun antaa miehelle periksi? Miten olisi kompromissi ja jotain sääntöjä juomiselle? Onko juomisesi liioteltua ja haet humalaa? Riittäisikö vähempi määrä? Tai jos vaikka soittaisit miehelle jos hän on mustasukkainen? Entä auttaisiko vaikka joku yhteinen harrastus? Tämä siis ihan sillä että olisitte ihan vaan keskenänne.
Asioista puhuminen ei ole sitä että vaatii vaan omia asioitaan, vaan se on sitä että kuuntelee toista ja kunnioittaa hänen mielipidettään. Tehkää kompromisseja ja opetelkaa kertomaan miltä joku asia ITSESTÄ tuntuu. Miehelläsikin on mielipide vaikka sinä juot. On naiivia ajatella että sinun teot ei toiseen vaikuta. Häneen selvästi sattuu, lopeta puolustuskanta ja kuuntele miestäsi. Ongelma ei ole koskaan vain toisessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja tuo että vaikka ette puhu tästä juomisesta niin normaali elämä jatkuu ja puhutte muusta näin alkuun. On ihan turhaa koittaa mennä jankkaamaan ryyppäämisestä sille vaan annat sen olla.
Joku voi olla puhumatta päiväkausia, minä en voisi olla. Enkä voisi elää ihmisen kanssa joka sitten toimii näin (siis täysi puhumattomuus kaikessa päiviä) niin minulla ei vaan olisi tälläisen henkilön kanssa yhteistä elämää kauaa.
Sinulla on oikeus juoda, mutta koita ymmärtää miestä jos hän ei sitä arvosta lainkaan ja joutuu seuraamaan sitten parisuhteessa tälläistä?
Tuo on todella merkittävä asia ja miehesi saa olla sinuun suuttunut. Mutta jonkunlaiset pelisäännöt te tarvitsette että suhde voisi toimia.
15
Mieheni ei siedä alkoholi ollenkaan, ei siis tippakaan saisi ottaa. Hän ei tee asiassa kompromisseja. On hän saanut minut siitä kiinni aikaisemminkin, ja olen nähnyt että se on hänelle kamala asia. En vasan voi ymmärtää miksi en saisi ottaa edes lasia viiniä ruoan kanssa joskus kun olen poissa hänen silmistään.
En haluaisi luovuttaa kuitenkaan. Ikävää on kun minulle ei ole ketään jolle puhuisin asiasta, ystäväni eivät ymmärrä hänen absolutismiaan.
ap
En jaksanut lukea noita aikaisempia vastauksia eli tämä voi olla kertausta, mutta....
Anna miehesi mököttää rauhassa. Olen itse mököttäjä tyyppiä (olen nainen) ja kun mökötän niin haluan olla rauhassa. Silloin parasta on se, että puoliso antaa minun olla rauhassa. Mielellään jopa niin, ettei oikeastaan edes huomaa minua.
Kuulostaa ehkä hassulta, mutta mökötän yleensä silloin kun olen todella väsynyt ja kaipaan lepoa ja omaa tilaa. Silloin kamalinta mitä tiedän on että mies haluu ihan välttämättä ruveta keskustelemaan miksi minä mökötän. Suoraan sanuttuna yleensä en edes pysty sanomaan yhtä asiaa miksi mökötän vaan yleensä se on monien asioiden summa. Sitten kun kuppi tulvii yli niin täytyy olla hiljaa ja miettiä asioita ihan rauhassa oman pään sisällä.
En myöskään usko, että miehesi mököttää pelkästään sen takia, että olit juhlimassa. Taisi olla vaan jäävuoren huippu.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 08:27"]
No kunnioitatko sitten tuollaista, joka käyttää sinuun härskiä henkistä väkivaltaa? Ja siitä haluat pitää kovasti kiinni?
[/quote]
En minäkään kehoittaisi heti jättämään, mutta mykkäkoulu on tosiaan äärettömän katalaa vallankäyttöä, se täytyy jokaisen pitää mielessään!
19, totta mutta kaikki ei riitele samalla tavalla!
Kyllä pitää olla oikeuskin niillä olla yksinään jotka on tuollaisia erakoita. Oma mieskin vetäytyy nuolemaan haavojaan ja puhutaan myöhemmin. Onneksi ei ole hiljaa päiväkausia, se olisi minusta liikaa.
Saatan tehdä sovintoa kuitenkin niin että puhutaan vähän ajan päästä jostain muusta asiasta ja palataan siihen riitelyn aiheeseen. Tällä välillä on ihan hyvä tehdä muuta voi myös koittaa ymmärtää toista.
15
No mun mielestä aikuisella ihmisellä on oikeus käyttää alkoholia jos haluaa. Ei toinen voi määrätä omien traumojensa pohjalta toisen käytöstä! Varsinkaan, jos ap ei ole mikää juoppo joka ryyppää ja rellestää alati.
Lisäksi tuo riitelytapa on henkistä väkivaltaa.
Alue: Aihe vapaa
Voi luoja. Ehdotan puhumista. Aloita sanomalla vaikka että onpa tänään kaunis aamu, mitä haluaisit tehdä tänään rakas?
Ei elämää kannata tuhlata tuollaiseen puhumattomuuteen ja riidanpitoon. Antakaa olla ja jatkakaa elämää!