Kukaan lukenut Rhonda Byrne Salaisuus kirjaa?
Itse luin sen juuri, mitä mieltä olette kirjasta ja siinä olevista jutuista?
Itse pidin kirjasta paljon mutta kun kokeilin käytännössä niin en jaksa koko ajan kiittää mielessäni kaikesta mitä minulla on. Ja entä jos haluaakin jotain erilaista elämää?
Kommentit (230)
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:00"]Avatkaa Raamattu hyvät ihmiset. Uudesta testamentista kannattaa aloittaa. Kaikki taikauskotko kiehtoo teitä nykymammat?
Ihan oikeesti!
[/quote]
Ei kai se sinua haittaa? Turhaa tulla tänne muille valittamaan,ei se sinun asiasi ole mihin muut uskovat:D
Itsekkin tarvitsen apua asian suhteen,joten kuulisin myös mielelläni muiden kokemuksia.
Joo kyllä, voitin tämän avulla lotossa päävoiton ja lisäksi olen syntynyt vuonna 1889, vedän vaan ikuista elämää puoleeni!
Onko suomalainen nainen todellakin näin yksinkertainen?
Katsoin sen dokkarin, ja oli oikeasti aika naurettava. Kaikki esimerkit siinä naurettavia. Tyttö toivoo saavansa kauniin korun, ja kas, joku prinssi sen hänelle ojentaa kun on oikein uskonut ja toivonut. Kirjailija haluaa tienata rutosti kirjansa myynnillä ja keksii, että kirjaa voisi mainostaa tietyssä lehdessä. Ei kuitenkaan soittele mihinkään tai tee mitään, ainoastaan uskoo ja toivoo tätä juttua, ja kas, ko. lehden toimittaja lähestyy häntä ihan itse.
Tottakai hommassa on vähän perää - jos suhtautuu pessimistisesti, ei yritäkään jne. mutta tuossa esitettiin että maailmankaikkeus tuo kaiken kultatarjottimella eteen ihan itsestään.
Minua kiinnostaa tässä se, voisinko uskoa että jollekin läheiselleni tapahtuisi ihmeitä, esimerkiksi parantuminen parantumattomaksi luokitellusta etenevästä sairaudesta tms. Vai pitäisikö hänen itse pystyä uskomaan se?
En ole tähän ketjuun aiemmin kirjoittanut vaikka asia on hyvin pitkään kuulunut jo osaksi päiviäni. Viimeisimpään sairaus kysymykseen ei ole olemassa mitään yhtä ja oikeaa vastausta. Jos todella uskot toisen parantumiseen niin energia todella virtaa sinne ja voi saada myös ko henkilön ajattelemaan toisin. Mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia mielestäni. Jokaisella ihmisellä on paikkansa ja tarkoitus maanpäällä, jota jokainen noudattaa tietoisesti tai tietämättään. Jonkun ehkä ei ollut tarkoitus elää kuin hetki tässä ajassa joten mikäli joku asia ei ponnisteluista huolimatta toteudu kuten olit ajatellut niin voi olla että hänen sielunsopimuksessa tai muussa jo ennen syntymää tehdyissä päätöksissä hänen ei ole määrä jatkaa elämää täällä. Mutta aiheeseen vielä että energia tasolla kaikki minkä voi kuvitella on jo olemassa. Ketään ei voi pakottaa eikä aina tunnu oikealta ihmisten poistuminen fyysisestä todellisuudesta. Läheiset eivät kuitenkaan oikeasti koskaan ole poissa. Tulemme aina näkemään heidät uudestaan. Tarkoitukseni ei ole tällä viestillä luoda surua tai muutenkaan hämmentää, usko on meidän voimamme eikä sitä tule koskaan aliarvioida. Kaikki voi muuttua hetkessä niin parempaan kuin huonompaan. Elämä on selkeämpää ja kauniimpaa kun pystyy nähdä todellisuuden. Maailma ei ole paha, on vain ihmisten tietämättömyyttä sekä alhaisissa energioissa olemista mutta monet uskovat että olemme käännekohdassa juuri nyt jossa yhä useampi saa ylösnousta ja auttaa maailmaa.
Sinä , joka olet parantunut allergioista ym. Olen tainnut kanssasi tästä keskustella viime kesänä. Ja mun uskoani vie se, että kestää niin kauan, mutta toisaalta tuossa joku kertoi visualisoiseensa aviomiestä muutaman vuoden ja että siitä tulikin sitten hyvä. Mulla on aina ollut selittämätön tunne, että puolison kohdalla käy niin, että tulee yksi ja tulee hyvä. Nuorempana en stressannut ja uskoin mutta en kylläkään ajatellut että menee näinkin kauan. Toisaalta en kai ole ollut aikaisemmin valmis. Nyt olen, ajan myötä on vaan tullut sellainen kiireellisyyden tunne, joka ei oletettavasti ole tässä avuksi. Miten voisi vaan uskoa ja luottaa että toivottavasti jo PIAN....
Minua häiritsee, kun monet tähän ketjuun kirjoittaneista ovat haalineet hyvin itsekkäitä asioita maapallon kokonaishyvinvoinnin kannalta. Suurin osa on saanut unelmien ison talon - eikö tuollaisen haluaminen ole tuomittavaa, siinä tekee ison kontrastin itsensä ja vaatimattomasti asumaan joutuvien välille. Tuo ison talon saaminen on siis kaikilta muilta pois, jotka kärvistelevät luukuissaan, niin sanotusti. Eli onko haluaja nyt tyytyväinen, edistäessään elintasokuilun syvenemistä ja myhäillessä omassa vartioidussa linnakkeessaan maan matosille? Sellaisen rakentaminen ja korkeat sähkölaskut ym. on luonnonvarojen tuhlausta. Tähän varmaan joku sanoo vastaan, että kaikki voivat toivoa sitä omaa hulppeaa lukaaliaan, mutta maapallon kantokyky ei riitä loputtomiin.
Luksuselämään pitää toki mahtua lapsiakin. Minä minä ja minun geenit... Törsäilevien kermaperseihmisten määrän lisääminen on mielestäni se pahin ympäristörikos.
Ja lopuksi työpaikan saanti. Joku kirjoitti alussa, että oli onnistunut saamaan hyvän työpaikan ilman koulutusta tms. Tämäkin tuntuu tosi itsekkäältä, toiset ovat uurastaneet niska limassa vuosikausien tutkintoa ja tuollainen hyypiö vie heille koulutusta vastaavan paikan nenän edestä. Mietittekö koskaan niitä ihmisiä, jotka kärsivät itsekkyytenne tähden? Eikö tuollainen paikka olisi kannattanut jättää sellaiselle, joka sen ihan todella ansaitsisi?
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku vetäisi puolelleen parantamisen lahjan, ja jakaisi sitä kanssaihmisilleen, tutuille ja tuntemattomille. Tai rahaa saadessaan pistäisi siitä puolet hyväntekeväisyyteen, jotta "koko maailma" hyötyisi yhden onnesta. Eli kaiken pointtina näkisin sen, että se jolla lahja on, olisi velvollinen antamaan siitä luomakunnan käyttöön ja säteilemään korkeaa energiaansa tasapuolisesti koko universumiin.
Mielenkiintoistra että mikä tahansa on mahdollista. Kuolemattomuutta ei kuitebkaan kukaan taida näillä metodeilla pstyä saavuttamaan? mutta miksi? jos kuvittelee itsensä ikuisesti nuorena ja terveenä? :)
Entä onko kukaan sellainen, joka olisi noudatttanut kirjan neuvoja mutta ei onnistunut? Epäilen ettei kaikki voi onnistua, vaatii itseluottamusta ja pitkäjänteisyyttä joita harvalta löytyy! Pahinta on jos yhtään ei saa epäillä missään vaihees..
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 18:58"]
Entä onko kukaan sellainen, joka olisi noudatttanut kirjan neuvoja mutta ei onnistunut? Epäilen ettei kaikki voi onnistua, vaatii itseluottamusta ja pitkäjänteisyyttä joita harvalta löytyy! Pahinta on jos yhtään ei saa epäillä missään vaihees..
[/quote]
Ja sitten myös alkaa ahdistaa kun ajoittain menettää uskon ja vaipuu synkkyyteen että nollautuuko kaikki hyvä...eihän sillain ikinä pääse eteen päin ja sekös vasta masentaakin
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 10:06"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:49"]
Toimii. Kuukausi sitten olin rahaton, työtön ja vihainen. Päätin ettei näin voi elää. Olin hakenut joka ikiseen mol:in työpaikkaan ja laittanut avoimia hakemuksia vaikka kuinka. Jopa puhelinmyyntiin... Pyysin päästä lähikauppaani työkokeiluun... Joka tapauksessa, ajattelin ettei tästä enää alemmas pääse. Joten, tein listan siitä mitä haluan. Ajatuksen kanssa. Ensimmäisenä vihasta irtpääsy ja toisena työpaikka. Viikko siitä näin erään vuokrafirman ilmoituksen kesätyöpaikasta. Ok, ei se ota jos ei annakaan. Pääsin haastatteluun ja tein keikkasopparin. Kesätyöhön en päässyt mutta sain paremman sopparin toisesta paikasta! Olen siis onnellinen (en enää vihainen) ja nyt on työpaikkakin! Uskon että muutkin kirjaamani asiat toteutuvat, ei ehkä noin nopeasti mutta kuitenkin. Helpompi odottaa onnellisena ja kiitollisena työllisenä. Ja mihin tässä on kiire muutenkaan.
[/quote]
Kirjoitin tämän, näköjään huhtikuun toinen päivä. Muuten toimi hyvin paitsi että nyt olen taas työtön (koeaikana työsuhteen purku). Pakko vaan ajatella että jotain parempaa on luvassa. Ettei se työpaikka minulle ollut tarkoitettu kuitenkaan. Onpahan taas aikaa harrastaa :D
[/quote]
Hyvä! Pääasia ettet masennu ja ala ajatella että et koskaan saa pysyväisluonteisempaa työtä. Olit jo hyvin lähellä nyt, kyllä se vielä parempikin paikka löytyy! (Nykyään on valitettavan yleistä se, että ihan hyviäkin ihmisiä laitetaan pois koeajan lopulla, jopa täytetään työtehtävää pysyvästi sillä että otetaan aina uusia koeaikalaisia.)
Tietääkö kukaan miten tätä pystyy harjoitella ja saa toimimaan?:/
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 19:40"]
Tietääkö kukaan miten tätä pystyy harjoitella ja saa toimimaan?:/
[/quote]
Satoja kirjoja on aiheesta ja varmaan satoja nettisivustojakin jos viitsit etsiä.
Oon vihdoinkin ymmärtänyt tämän.
Vuosien ajan olen ajatellut ristiriitaisesti suurimmista haaveistani -> tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Sitten jotkin hälläväliä-jutut, jotka näen tai tunnen välähdyksenomaisesti käyvät toteen aivan hetkessä.
En vaan vielä osaa purkaa jännitettä toteutumattomien unelmieni osalta - joskus haluan niitä, joskus päinvastaista ja toisinaan en tiedä yhtään, mitä haluan. Ymmärrän - tunnen - kuitenkin sen, miten elämäni nykyisin manifestoituu.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 21:01"]
Oon vihdoinkin ymmärtänyt tämän. Vuosien ajan olen ajatellut ristiriitaisesti suurimmista haaveistani -> tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Sitten jotkin hälläväliä-jutut, jotka näen tai tunnen välähdyksenomaisesti käyvät toteen aivan hetkessä. En vaan vielä osaa purkaa jännitettä toteutumattomien unelmieni osalta - joskus haluan niitä, joskus päinvastaista ja toisinaan en tiedä yhtään, mitä haluan. Ymmärrän - tunnen - kuitenkin sen, miten elämäni nykyisin manifestoituu.
[/quote]
veit sanat suustani:)
Niin pitää vaan varoa mitä toivoo. Jos toivoo rikkauksia liikaa niin hylkääkö ystävät? Entä jos toivoo toisenlaista vielä onnellisempaa elämää, voiko mennä metsään? Joutuuko kenties läheiset kärsimään? Toisaalta ei ole vastuussa kuin omasta onnestaan mutta tosiaan myötätuntoa tarvitaan myös.
ap