Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykologi ei terapioi. Ja tuo ei mielestäni pidä paikkaansa, että opinnot olisivat jotenkin erityisen haastavat. Olen opiskellut muitakin aloja ja niissä eteneminen ollut paljon hitaampaa kuin psykassa. Muilla aloilla olen kohdannut paljon enemmän työuupumusta. Sitä paitsi työuupumus harvoin johtuu yksilön omista piirteistä, vaan usein siinä on taustalla työnantajan luomat puitteet ja resurssit.

Ilmeisesti et ple lukenut psykologiksi, jos olet vain lukenut psykaa? Vähän eri asia.

Täh? En sanonut "lukenut". Opiskelen parhaillaan psykologiksi ja edellinen ammatti oli muuta. Vähän olen jo psykologin työelämään tutustunut ja haistellut vastavalmistuneiden kokemuksia. En todellakaan allekirjoita, että olisi erityisen burn-outille altis ammatti. Eikä tutkimukset ja kartoituksetkaan sitä tue esim. Kunta 10.

Psykologi voi antaa keskusteluapua mutta ei psykoterapiaa. Tuo koko sana "terapioi" on jotenkin hassu.

Kliinisten taitojen kurssilla nimenomaan vedetään roolia. Yhdellä on psykologin rooli, yhdellä on asiakkaan rooli ja loput antavat palautetta. Ei siellä mitenkään erityisesti jää kiinni "omista solmuistaan". Turhaa pelottelua ja löpinää.

Terapia sana ei ole ollenkaan hassu. Keskusteluapua antaa valmentaja/sosiaalityöntekijä jne. Ja kliinisissä opinnoissa ei vedetä rooleja. Kiinni jäit, anteeksi vain.

Mitä sinä luulet, että siellä kliinisissä opinnoissa tehdään? Ai käydään avoimesti läpi opiskelijoiden mielensyövereitä? Siis ne kurssithan ovat joko melko teoreettisia tai sitten niissä harjoitellaan keksityillä esimerkeillä eli vedetään rooleja. En tosiaan ymmärrä kuinka kukaan niillä kursseilla voisi "narahtaa" omista psyykkisistä heikkouksistaan. Olet varmasti tosi nuori, kun kuulostat noin epävarmalta tai trolli.

Selvästi et ole vielä kliinisissä opinnoissa, ei se mitään, sullakin aukeaa vielä se psykologin ammatti vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Et varmasti itse tiedä mistä puhut. Monissa opinnoissa on noita "miten x kasvetaan" jatkumoja. Sellaisen kun on jo jossain ammatissa käynyt, niin ei se paljon uutta ota tehdä samaa toisessa. Reflektointia, oman identiteetin pohtimista diipadaapa... kurssit hyväksytty/hylätty "opit itseäsi varten, emme anna arvosanaa". Siinä ei kellään ole ollut mitään vaikeaa.

Kukaan psykologi ei varmasti sano, että "nyt minä seuraavaksi terapioin sinua". Ainoa läheltä liippaava termi on psykoterapia, mutta sekin menee tässä kontekstissa puihin.

Voitko vielä avata mikä sinua niin kamalasti pelottaa näissä uusissa fuksi-halukkaissa, että miten he pilaavat maailman/yhteiskunnan/haavoittuvassa asemassa olevien mielenterveyden, jos nyt erehtyvä pääsemään psykalle? Eiköhän hakukriteerejä olisi jo muokattu, jos oltaisiin huomattu, että työhön kykenemättömät, omissa henkisissä solmuissaan sätkivät ressukat ovat yliedustettuina psykalle pääsijöissä. Itse en ole heihin törmännyt.

Kurssit ”hyväksytty/hylätty” kertoo jo kaiken oleellisen.

Mitä se kertoo? Yliopistolla on aika paljon kursseja jotka arvioidaan hyväksytty/hylätty. Juurikin näitä psykologiksi kasvamisen ja osittain kliinisen taidon kursseja, muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että puhut psykoterapeutin opinnoista. Kuvailemallasi syvällisellä tasolla ei ainakaan Helsingissä harjoitella kliiniisiä taitoja. 

Opiskelin Jyväskylässä, se on totta. Silti uskon, että myös Helsingissä psykologit oppivat kliinisten opintojen yhteydessä terapeuttisia taitoja. Harmi jos ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Et varmasti itse tiedä mistä puhut. Monissa opinnoissa on noita "miten x kasvetaan" jatkumoja. Sellaisen kun on jo jossain ammatissa käynyt, niin ei se paljon uutta ota tehdä samaa toisessa. Reflektointia, oman identiteetin pohtimista diipadaapa... kurssit hyväksytty/hylätty "opit itseäsi varten, emme anna arvosanaa". Siinä ei kellään ole ollut mitään vaikeaa.

Kukaan psykologi ei varmasti sano, että "nyt minä seuraavaksi terapioin sinua". Ainoa läheltä liippaava termi on psykoterapia, mutta sekin menee tässä kontekstissa puihin.

Voitko vielä avata mikä sinua niin kamalasti pelottaa näissä uusissa fuksi-halukkaissa, että miten he pilaavat maailman/yhteiskunnan/haavoittuvassa asemassa olevien mielenterveyden, jos nyt erehtyvä pääsemään psykalle? Eiköhän hakukriteerejä olisi jo muokattu, jos oltaisiin huomattu, että työhön kykenemättömät, omissa henkisissä solmuissaan sätkivät ressukat ovat yliedustettuina psykalle pääsijöissä. Itse en ole heihin törmännyt.

Kurssit ”hyväksytty/hylätty” kertoo jo kaiken oleellisen.

Mitä se kertoo? Yliopistolla on aika paljon kursseja jotka arvioidaan hyväksytty/hylätty. Juurikin näitä psykologiksi kasvamisen ja osittain kliinisen taidon kursseja, muitakin.

Sen, että päämäärä on päästä läpi, jolloin se ammatti-identiteetti löytyy vasta asiakkaitten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Et varmasti itse tiedä mistä puhut. Monissa opinnoissa on noita "miten x kasvetaan" jatkumoja. Sellaisen kun on jo jossain ammatissa käynyt, niin ei se paljon uutta ota tehdä samaa toisessa. Reflektointia, oman identiteetin pohtimista diipadaapa... kurssit hyväksytty/hylätty "opit itseäsi varten, emme anna arvosanaa". Siinä ei kellään ole ollut mitään vaikeaa.

Kukaan psykologi ei varmasti sano, että "nyt minä seuraavaksi terapioin sinua". Ainoa läheltä liippaava termi on psykoterapia, mutta sekin menee tässä kontekstissa puihin.

Voitko vielä avata mikä sinua niin kamalasti pelottaa näissä uusissa fuksi-halukkaissa, että miten he pilaavat maailman/yhteiskunnan/haavoittuvassa asemassa olevien mielenterveyden, jos nyt erehtyvä pääsemään psykalle? Eiköhän hakukriteerejä olisi jo muokattu, jos oltaisiin huomattu, että työhön kykenemättömät, omissa henkisissä solmuissaan sätkivät ressukat ovat yliedustettuina psykalle pääsijöissä. Itse en ole heihin törmännyt.

Kurssit ”hyväksytty/hylätty” kertoo jo kaiken oleellisen.

Mitä se kertoo? Yliopistolla on aika paljon kursseja jotka arvioidaan hyväksytty/hylätty. Juurikin näitä psykologiksi kasvamisen ja osittain kliinisen taidon kursseja, muitakin.

Sen, että päämäärä on päästä läpi, jolloin se ammatti-identiteetti löytyy vasta asiakkaitten kanssa.

Tuo oli sinun tulkintasi. Se mitä oikeasti sanoin oli, että monet kliiniset kurssit ja (lähes?) kaikki psykologiksi kasvamis kurssit ovat hyväksytty/hylätty-kursseja, koska jokaisella on hyvin omanlaisensa polku ja sitä ei voida numeroin arvostella. Toisin sanoen, siellä ei kukaan joudu/pääse kuvailemallasi tavalla avaamaan omaa sisintään ja harjoittelemaan sen kanssa toimimista. Olen samaa mieltä, että se on monella tapaa sääli. Mutta en ole samaa mieltä kanssasi, että täällä palstalla olijoiden tulisi miettiä moneen kertaan hakeeko psykaan, koska se tulee olemaan ylitsepääsemättömän haastavaa heille ja he eivät sovellu siihen. Ehkä olet kovin ylpeä siitä, että Jyväskylä on sinut käsinpoiminut soveltuvaksi psykologiksi? Helsingissä sitä ei olla tehty, mutta sanoisin silti, että aines on hyvin vahvaa ja työhön sopivaa. Todellinen tulitesti tulee vasta työelämässä (SORA lainsäädäntö ym.), mutta ei se ole sen kummempaa kuin monessa muussakin työssä. En pidä tavastasi tulla tänne "pelottelemaan" enkä näe sille perusteita. Mieluummin tsemppaan tämän vuoden hakijoita, jotka vielä jaksavat tavoitteellisesti tähdätä kohti tulevaa, vaikka vuosi on varmasti ollut poikkeuksellisen rankka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Et varmasti itse tiedä mistä puhut. Monissa opinnoissa on noita "miten x kasvetaan" jatkumoja. Sellaisen kun on jo jossain ammatissa käynyt, niin ei se paljon uutta ota tehdä samaa toisessa. Reflektointia, oman identiteetin pohtimista diipadaapa... kurssit hyväksytty/hylätty "opit itseäsi varten, emme anna arvosanaa". Siinä ei kellään ole ollut mitään vaikeaa.

Kukaan psykologi ei varmasti sano, että "nyt minä seuraavaksi terapioin sinua". Ainoa läheltä liippaava termi on psykoterapia, mutta sekin menee tässä kontekstissa puihin.

Voitko vielä avata mikä sinua niin kamalasti pelottaa näissä uusissa fuksi-halukkaissa, että miten he pilaavat maailman/yhteiskunnan/haavoittuvassa asemassa olevien mielenterveyden, jos nyt erehtyvä pääsemään psykalle? Eiköhän hakukriteerejä olisi jo muokattu, jos oltaisiin huomattu, että työhön kykenemättömät, omissa henkisissä solmuissaan sätkivät ressukat ovat yliedustettuina psykalle pääsijöissä. Itse en ole heihin törmännyt.

Kurssit ”hyväksytty/hylätty” kertoo jo kaiken oleellisen.

Mitä se kertoo? Yliopistolla on aika paljon kursseja jotka arvioidaan hyväksytty/hylätty. Juurikin näitä psykologiksi kasvamisen ja osittain kliinisen taidon kursseja, muitakin.

Sen, että päämäärä on päästä läpi, jolloin se ammatti-identiteetti löytyy vasta asiakkaitten kanssa.

Tuo oli sinun tulkintasi. Se mitä oikeasti sanoin oli, että monet kliiniset kurssit ja (lähes?) kaikki psykologiksi kasvamis kurssit ovat hyväksytty/hylätty-kursseja, koska jokaisella on hyvin omanlaisensa polku ja sitä ei voida numeroin arvostella. Toisin sanoen, siellä ei kukaan joudu/pääse kuvailemallasi tavalla avaamaan omaa sisintään ja harjoittelemaan sen kanssa toimimista. Olen samaa mieltä, että se on monella tapaa sääli. Mutta en ole samaa mieltä kanssasi, että täällä palstalla olijoiden tulisi miettiä moneen kertaan hakeeko psykaan, koska se tulee olemaan ylitsepääsemättömän haastavaa heille ja he eivät sovellu siihen. Ehkä olet kovin ylpeä siitä, että Jyväskylä on sinut käsinpoiminut soveltuvaksi psykologiksi? Helsingissä sitä ei olla tehty, mutta sanoisin silti, että aines on hyvin vahvaa ja työhön sopivaa. Todellinen tulitesti tulee vasta työelämässä (SORA lainsäädäntö ym.), mutta ei se ole sen kummempaa kuin monessa muussakin työssä. En pidä tavastasi tulla tänne "pelottelemaan" enkä näe sille perusteita. Mieluummin tsemppaan tämän vuoden hakijoita, jotka vielä jaksavat tavoitteellisesti tähdätä kohti tulevaa, vaikka vuosi on varmasti ollut poikkeuksellisen rankka.

Mä en kyllä sanallakaan sanonut, että ei soveltuisi alalle. Tsemppasin, mutta jos sinun on sitä vaikea hahmottaa, ei se mitään. Ihme asenne sulla.

Mikä tulitesti tulee työelämässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että puhut psykoterapeutin opinnoista. Kuvailemallasi syvällisellä tasolla ei ainakaan Helsingissä harjoitella kliiniisiä taitoja. 

Opiskelin Jyväskylässä, se on totta. Silti uskon, että myös Helsingissä psykologit oppivat kliinisten opintojen yhteydessä terapeuttisia taitoja. Harmi jos ei.

Jos todella avasit elämäsi syvimmät traumat ja tarinasi puolitutuille luokkakavereille jollain kliinisellä kurssilla siellä Jyväskylässä, en tiedä pitäisikö olla enemmän huolissaan sinusta vai Jyväskylän opetussuunnitelmasta.

Mitä varavaihtoehtoja teillä on psykalle, jos niitä on?

Minulla on sosiaalityö ja erityispedagogiikka.

Niin oliko täällä muita ketkä hakee nyt kevään yhteishaussa opiskelemaan psykologiaa? vai oliko tämä nyt jokin pätemisketju? hemmetti

Tai logopedian hakijoita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että puhut psykoterapeutin opinnoista. Kuvailemallasi syvällisellä tasolla ei ainakaan Helsingissä harjoitella kliiniisiä taitoja. 

Opiskelin Jyväskylässä, se on totta. Silti uskon, että myös Helsingissä psykologit oppivat kliinisten opintojen yhteydessä terapeuttisia taitoja. Harmi jos ei.

Jos todella avasit elämäsi syvimmät traumat ja tarinasi puolitutuille luokkakavereille jollain kliinisellä kurssilla siellä Jyväskylässä, en tiedä pitäisikö olla enemmän huolissaan sinusta vai Jyväskylän opetussuunnitelmasta.

En avannut, älä huoli. Minulla ei ole traumoja, sen sijaan ajatukseni jaoin kyllä hyvinkin syvällisesti ja se on tarkoituskin. Sun passiivisaggressiivinen tapasi huolestuttaisi minua enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että puhut psykoterapeutin opinnoista. Kuvailemallasi syvällisellä tasolla ei ainakaan Helsingissä harjoitella kliiniisiä taitoja. 

Opiskelin Jyväskylässä, se on totta. Silti uskon, että myös Helsingissä psykologit oppivat kliinisten opintojen yhteydessä terapeuttisia taitoja. Harmi jos ei.

Jos todella avasit elämäsi syvimmät traumat ja tarinasi puolitutuille luokkakavereille jollain kliinisellä kurssilla siellä Jyväskylässä, en tiedä pitäisikö olla enemmän huolissaan sinusta vai Jyväskylän opetussuunnitelmasta.

En avannut, älä huoli. Minulla ei ole traumoja, sen sijaan ajatukseni jaoin kyllä hyvinkin syvällisesti ja se on tarkoituskin. Sun passiivisaggressiivinen tapasi huolestuttaisi minua enemmän.

Tapasi ”keskustella” siis

Täällä on verbaali sotaa. Odottakaa JOS pääsette opiskelemaan psykaa. Mitenköhän tautitilanne on kun alkaa olemaan pääsykokeita toukokuussa. Suoraan todistuksella 80 prossaa ja muut ????

Vierailija kirjoitti:

Mitä varavaihtoehtoja teillä on psykalle, jos niitä on?

Minulla on sosiaalityö ja erityispedagogiikka.

mulla on sosiaalityö (haen siinä suoraan maisteriohjelmaan) :)

Opiskelisitteko psykologiaa mielummin Helsingissä vai Jyväskylässä, jos pitäisi päättää näistä kahdesta? :)

Kuinka paljon aloituspaikkoja nyt mihinkin kaupunkiin tänä vuonna on? En löytänyt selkeitä tilastoja.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon aloituspaikkoja nyt mihinkin kaupunkiin tänä vuonna on? En löytänyt selkeitä tilastoja.

Vipusessa lukee:

Hki 53

Jns 50

Jkl 92

Oul 40

Tre 40

Tku 40

Lisäksi 10 paikkaa Hesan maisteriin, 10 paikkaa Jyväskylän avoimeen ja 20 paikkaa Åbo Akademiin.

Yhteensä siis 345 psykologin paikkaa, koska Jkl avoimesta ei valmistu psykologiksi.

Moro! Pohdinnassa, mihin yliopistoon hakisi. Olikos jollain suoriltaan kertoa, että mitä vahvuusalueita näiden kaupunkien yliopistoilla on?

Helsinki (lääketieteellinen tdk):

neuropsykologia, kognitiivinen ja havaintopsykologia, kehityspsykologia, persoonallisuus- ja terveyspsykologia, kliininen psykologia sekä kognitiivinen neurotiede

Joensuu (filosofinen tdk):

elämänkulku, koulutettavuus, interventiot, perheet ja parisuhteet, työelämä, sosiaaliset erot sekä sivuaineena oikeuspsykologia

Jyväskylä (kasvatustieteiden ja psykologian tdk):

kehityspsykologia, neuropsykologia, kliininen psykologia, persoonallisuus- ja työpsykologia

Oulu (kasvatustieteiden tdk):

työ- ja organisaatiopsykologia, työhyvinvointi, muuttuva työelämä ja teknologia sekä lasten ja nuorten sosioemotionaaliset häiriöt ja niihin liittyvät psykologiset interventiot

Tampere (yhteiskuntatieteiden tdk):

kehityspsykologia, persoonallisuuspsykologia, terveyden ja mielenterveyden, kognitiivinen ja neuropsykologia, työ-ja organisaatiopsykologia sekä psykologian tutkimusmenetelmät

Turku (yhteiskuntatieteiden tdk):

kehityspsykologia, kognitiivinen ja neuropsykologia, persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia, kliininen psykologia sekä psykologian tutkimusmenetelmät sekä evoluutiopsykologian kokonaisuus