Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä:

Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.

Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(

On vähän hataralla pohjalla. Tähän perusteluun on tarkennettu (tässä kontekstissa), mutta tehtävään ei! Voihan sitä hapuilla ihan mistä syystä tahansa.

Piti vastata artikkelin perusteella, niin ihan luonnollista, että tehtävän konteksti on myös artikkelista eikä tarkoiteta mitä tahansa hapuilua, josta artikkelissa ei puhuta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotellaan nyt vielä rauhassa muidenkin kaupunkien vastaukset. Jos kaikkialta tulee kielteinen päätös, ehdotan että perustetaan vaikka whatsapp- tai muu ryhmä jossa mietitään yhdessä että onko aihetta jatkaa valittamista hallinto-oikeuteen. En itse hakenut Helsinkiin enkä ole vielä päässyt lukemaan heidän antamia perusteluja hylkäykselle, mutta kuulin että vastaus oli tosi ympäripyöreä. Kuulin myös asiaa tuntevalta henkilöltä, että eri kaupungeissa voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja. Toivoa siis on vielä vähän.

vai että ihan whatsapp -ryhmä, voi hellanlattes. Kyllä yliopiston juristit nyt tutisevat 

Tulipa kurja fiilis tästä pilkkaamisestasi. Varmasti moni pitää naurettavana, että me jaksetaan edelleen valittaa tästä kokeesta. Ei se mitään, saahan sitä naureskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotellaan nyt vielä rauhassa muidenkin kaupunkien vastaukset. Jos kaikkialta tulee kielteinen päätös, ehdotan että perustetaan vaikka whatsapp- tai muu ryhmä jossa mietitään yhdessä että onko aihetta jatkaa valittamista hallinto-oikeuteen. En itse hakenut Helsinkiin enkä ole vielä päässyt lukemaan heidän antamia perusteluja hylkäykselle, mutta kuulin että vastaus oli tosi ympäripyöreä. Kuulin myös asiaa tuntevalta henkilöltä, että eri kaupungeissa voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja. Toivoa siis on vielä vähän.

vai että ihan whatsapp -ryhmä, voi hellanlattes. Kyllä yliopiston juristit nyt tutisevat 

Tulipa kurja fiilis tästä pilkkaamisestasi. Varmasti moni pitää naurettavana, että me jaksetaan edelleen valittaa tästä kokeesta. Ei se mitään, saahan sitä naureskella.

Lupaan valmistaa latteni hellalla jos joku oikaisuvaatimuksista menee läpi.

T: alempaan vaihtoehtoon päässyt oikaisun hakija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

Katsopa tilastoja läpi menneistä oikaisuvaatimuksista hallinto-oikeudessa. Maallikon on paha väittää ammatti-ihmisiä ja juristeja vastaan vaikka kuinka harmittaisi.

Tietenkin voihan se omasta mielestä terapiaa valittajalle

Omat väännöt hallinto-oikeudessa tähän mennessä 2-0 minun hyväkseni. Kumpikaan asia ei tosin liittynyt opiskeluasioihin.

T. Se luuseri, joka ei kehotuksesta huolimatta ole viemässä tätä hallinto-oikeuteen, koska sai opiskelupaikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä:

Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.

Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(

On vähän hataralla pohjalla. Tähän perusteluun on tarkennettu (tässä kontekstissa), mutta tehtävään ei! Voihan sitä hapuilla ihan mistä syystä tahansa.

Piti vastata artikkelin perusteella, niin ihan luonnollista, että tehtävän konteksti on myös artikkelista eikä tarkoiteta mitä tahansa hapuilua, josta artikkelissa ei puhuta

Ei ole luonnollista tämän luontoisessa kokeessa. Väite: "ylimääräinen hapuilu on aina merkki.. (mistä ikinä olikaan)" ei sellaisenaan pidä paikkaansa. Voin hapuilla ihan mistä syystä tahansa, eikä kaikki hapuilut liity apraksiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä:

Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.

Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(

On vähän hataralla pohjalla. Tähän perusteluun on tarkennettu (tässä kontekstissa), mutta tehtävään ei! Voihan sitä hapuilla ihan mistä syystä tahansa.

Piti vastata artikkelin perusteella, niin ihan luonnollista, että tehtävän konteksti on myös artikkelista eikä tarkoiteta mitä tahansa hapuilua, josta artikkelissa ei puhuta

Joo. Mutta tuo kohta voisi aivan hyvin olla myös kompa. Väittämä on mielestäni sanatarkasti ottaen väärin, mutta konteksti (?) huomioiden oikein. Oikea vastaus on ihan tulkinnanvarainen.

Tekikö kukaan oikaisua 2.1. A) kohdasta (nfvPPA potilailla esiintyy usein samoja piirteitä kuin lvPPA-potilailla), mitä siihen vastattiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

HOT on siis kognitiivisen käyttäytymisterapian (uuden aallon painotuksella/näkökulmalla) MENETELMÄ. Eli kun menet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan nykypäivänä, siellä tarkastellaan asioita uuden aallon näkemysten mukaan ja käytetään ESIMERKIKSI HOT-menetelmää. Toivon, että lopetat tuon vouhkaamisen ja keskityt nyt. Lue artikkeli. Lue 2.14 kysymys. Hae tietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Ihan kiva, mutta sä kehotat nyt psykoterapeuttia ottamaan selvää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Oliskohan aika lopettaa? Mitä luulet?

Miks joku psykoterapeutti kinastelee päivisin vauva.fissä psykalle hakijoiden kanavalla :D Just itse tutkin näitä psykoterapioita ja en kyllä löytänyt semmosta reittiä, josta oisin erikseen rajattuun uuden aallon kognitiiviseen psykoterapiaan päässyt.

Kuka kinastelee? Olen seurannut mielenkiinnolla psykalle hakijoiden keskustelua monena vuonna, onko se jotenkin väärin? Miksi psykoterapeutti ei saisi osallistua keskusteluun? Täällä on monet selittäneet moneen kertaan asian, minä mukaanlukien. Silti vaan jankataan ja jankataan ja sit vielä kehotetaan tutustumaan asioihin vaikka itse on väärässä. Joo, on kyllä mielenkiintoinen porukka tänä vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Tekikö kukaan oikaisua 2.1. A) kohdasta (nfvPPA potilailla esiintyy usein samoja piirteitä kuin lvPPA-potilailla), mitä siihen vastattiin?

Mä tein, vastaus oli että ydinpiirteet on eri asia kun piirteet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

HOT on siis kognitiivisen käyttäytymisterapian (uuden aallon painotuksella/näkökulmalla) MENETELMÄ. Eli kun menet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan nykypäivänä, siellä tarkastellaan asioita uuden aallon näkemysten mukaan ja käytetään ESIMERKIKSI HOT-menetelmää. Toivon, että lopetat tuon vouhkaamisen ja keskityt nyt. Lue artikkeli. Lue 2.14 kysymys. Hae tietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Ihan kiva, mutta sä kehotat nyt psykoterapeuttia ottamaan selvää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Oliskohan aika lopettaa? Mitä luulet?

Miks joku psykoterapeutti kinastelee päivisin vauva.fissä psykalle hakijoiden kanavalla :D Just itse tutkin näitä psykoterapioita ja en kyllä löytänyt semmosta reittiä, josta oisin erikseen rajattuun uuden aallon kognitiiviseen psykoterapiaan päässyt.

Kuka kinastelee? Olen seurannut mielenkiinnolla psykalle hakijoiden keskustelua monena vuonna, onko se jotenkin väärin? Miksi psykoterapeutti ei saisi osallistua keskusteluun? Täällä on monet selittäneet moneen kertaan asian, minä mukaanlukien. Silti vaan jankataan ja jankataan ja sit vielä kehotetaan tutustumaan asioihin vaikka itse on väärässä. Joo, on kyllä mielenkiintoinen porukka tänä vuonna.

"sä kehotat nyt psykoterapeuttia ottamaan selvää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Oliskohan aika lopettaa? Mitä luulet?"

Olisikohan tuossa vähän kinasteleva sävy? Mitä luulet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekikö kukaan oikaisua 2.1. A) kohdasta (nfvPPA potilailla esiintyy usein samoja piirteitä kuin lvPPA-potilailla), mitä siihen vastattiin?

Mä tein, vastaus oli että ydinpiirteet on eri asia kun piirteet

Käsittämätöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä:

Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.

Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(

On vähän hataralla pohjalla. Tähän perusteluun on tarkennettu (tässä kontekstissa), mutta tehtävään ei! Voihan sitä hapuilla ihan mistä syystä tahansa.

Piti vastata artikkelin perusteella, niin ihan luonnollista, että tehtävän konteksti on myös artikkelista eikä tarkoiteta mitä tahansa hapuilua, josta artikkelissa ei puhuta

Ei ole luonnollista tämän luontoisessa kokeessa. Väite: "ylimääräinen hapuilu on aina merkki.. (mistä ikinä olikaan)" ei sellaisenaan pidä paikkaansa. Voin hapuilla ihan mistä syystä tahansa, eikä kaikki hapuilut liity apraksiaan.

Ulkopuolelta huutelen, sillä tulkitsin vääräksi tuon D-kohdan samasta syystä seuraavin perustein:

"Mihin tahansa suoritukseen voi liittyä ylimääräistä hapuilua, liikehdintää ja epävarmuutta, mikä myös tulkitaan apraktiseksi piirteeksi."

ja

 "Apraksioilla tarkoitetaan aivoperäisin tahdonalaisten liikkeiden häiriöitä, jotka eivät selity motorisen tai sensorisen järjestelmän vaurioitumisella."

Eikös näistä saa ihan vedenpitävän yhteenvedon siitä että 

1) apraksiat ja motorisen järjestelmän vaurioituminen ovat eri asia

2) ylimääräinen hapuilu voidaan tulkita apraksiaksi, joka ei ole motorinen liikehäiriö; hapuilu ei siis todellakaan ole aina merkki motorisesta liikehäiriöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

HOT on siis kognitiivisen käyttäytymisterapian (uuden aallon painotuksella/näkökulmalla) MENETELMÄ. Eli kun menet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan nykypäivänä, siellä tarkastellaan asioita uuden aallon näkemysten mukaan ja käytetään ESIMERKIKSI HOT-menetelmää. Toivon, että lopetat tuon vouhkaamisen ja keskityt nyt. Lue artikkeli. Lue 2.14 kysymys. Hae tietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Ihan kiva, mutta sä kehotat nyt psykoterapeuttia ottamaan selvää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Oliskohan aika lopettaa? Mitä luulet?

Miks joku psykoterapeutti kinastelee päivisin vauva.fissä psykalle hakijoiden kanavalla :D Just itse tutkin näitä psykoterapioita ja en kyllä löytänyt semmosta reittiä, josta oisin erikseen rajattuun uuden aallon kognitiiviseen psykoterapiaan päässyt.

Kuka kinastelee? Olen seurannut mielenkiinnolla psykalle hakijoiden keskustelua monena vuonna, onko se jotenkin väärin? Miksi psykoterapeutti ei saisi osallistua keskusteluun? Täällä on monet selittäneet moneen kertaan asian, minä mukaanlukien. Silti vaan jankataan ja jankataan ja sit vielä kehotetaan tutustumaan asioihin vaikka itse on väärässä. Joo, on kyllä mielenkiintoinen porukka tänä vuonna.

En voi sanoin kuvailla, kuinka paljon toivon, ettet oo mun terapeutti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä:

Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.

Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(

On vähän hataralla pohjalla. Tähän perusteluun on tarkennettu (tässä kontekstissa), mutta tehtävään ei! Voihan sitä hapuilla ihan mistä syystä tahansa.

Piti vastata artikkelin perusteella, niin ihan luonnollista, että tehtävän konteksti on myös artikkelista eikä tarkoiteta mitä tahansa hapuilua, josta artikkelissa ei puhuta

Ei ole luonnollista tämän luontoisessa kokeessa. Väite: "ylimääräinen hapuilu on aina merkki.. (mistä ikinä olikaan)" ei sellaisenaan pidä paikkaansa. Voin hapuilla ihan mistä syystä tahansa, eikä kaikki hapuilut liity apraksiaan.

Ulkopuolelta huutelen, sillä tulkitsin vääräksi tuon D-kohdan samasta syystä seuraavin perustein:

"Mihin tahansa suoritukseen voi liittyä ylimääräistä hapuilua, liikehdintää ja epävarmuutta, mikä myös tulkitaan apraktiseksi piirteeksi."

ja

 "Apraksioilla tarkoitetaan aivoperäisin tahdonalaisten liikkeiden häiriöitä, jotka eivät selity motorisen tai sensorisen järjestelmän vaurioitumisella."

Eikös näistä saa ihan vedenpitävän yhteenvedon siitä että 

1) apraksiat ja motorisen järjestelmän vaurioituminen ovat eri asia

2) ylimääräinen hapuilu voidaan tulkita apraksiaksi, joka ei ole motorinen liikehäiriö; hapuilu ei siis todellakaan ole aina merkki motorisesta liikehäiriöstä. 

Näin mää sen perustelin oikaisuun ja ei kelvannut. Ihan sikamaista vittuilua kokeen tarkistajilta/laatijoilta. Normaalisti tuommoinen väite olis automaattisesti semmonen perus jekku mihin useat hakijat menisivät, koska sana "AINA" ja melkein sama lause kuin artikkelissa. Miten sitä ens vuonna uskaltaa luottaa mihinkään mitä kokeessa kysytään, kun he välillä he olettavat että koealueen ulkopuolelta pitää osata tietoa ja välillä pitää osata sanomatta tietää, mikä konteksti kyseessä ja mitä kokeen tekijät tarkoittavat nyt missäkin kohtaa. Pelottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä:

Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.

Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(

On vähän hataralla pohjalla. Tähän perusteluun on tarkennettu (tässä kontekstissa), mutta tehtävään ei! Voihan sitä hapuilla ihan mistä syystä tahansa.

Piti vastata artikkelin perusteella, niin ihan luonnollista, että tehtävän konteksti on myös artikkelista eikä tarkoiteta mitä tahansa hapuilua, josta artikkelissa ei puhuta

 

Joo. Mutta tuo kohta voisi aivan hyvin olla myös kompa. Väittämä on mielestäni sanatarkasti ottaen väärin, mutta konteksti (?) huomioiden oikein. Oikea vastaus on ihan tulkinnanvarainen.

Jos pitää vastata vain artikkelin tietojen pohjalta, ei voida olettaa muita ylimääräisen hapuilun lähteitä artikkelin ulkopuoliseen tietoon pohjautuen. Kontekstioletus sisältyy tehtävänantoon: vastaa annetun tiedon pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä:

Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.

Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(

On vähän hataralla pohjalla. Tähän perusteluun on tarkennettu (tässä kontekstissa), mutta tehtävään ei! Voihan sitä hapuilla ihan mistä syystä tahansa.

Piti vastata artikkelin perusteella, niin ihan luonnollista, että tehtävän konteksti on myös artikkelista eikä tarkoiteta mitä tahansa hapuilua, josta artikkelissa ei puhuta

 

Joo. Mutta tuo kohta voisi aivan hyvin olla myös kompa. Väittämä on mielestäni sanatarkasti ottaen väärin, mutta konteksti (?) huomioiden oikein. Oikea vastaus on ihan tulkinnanvarainen.

Jos pitää vastata vain artikkelin tietojen pohjalta, ei voida olettaa muita ylimääräisen hapuilun lähteitä artikkelin ulkopuoliseen tietoon pohjautuen. Kontekstioletus sisältyy tehtävänantoon: vastaa annetun tiedon pohjalta.

Muutama kommenti ylempänä löytyy suorat lainaukset ennakkomateriaalista, joiden perusteella tuo olisi selväsanaisesti todettavissa vääräksi. Mielelläni kuulisin, jos ajattelussani on tässä kohtaa aukko.

-eri

Eipä ollut turhaa tehdä vaatimus... :)

Vierailija kirjoitti:

Eipä ollut turhaa tehdä vaatimus... :)

Onneksi olkoon! Minne pääsit? Minkä tehtävän osalta olit saanu oikaisulla korjauksia pisteisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

HOT on siis kognitiivisen käyttäytymisterapian (uuden aallon painotuksella/näkökulmalla) MENETELMÄ. Eli kun menet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan nykypäivänä, siellä tarkastellaan asioita uuden aallon näkemysten mukaan ja käytetään ESIMERKIKSI HOT-menetelmää. Toivon, että lopetat tuon vouhkaamisen ja keskityt nyt. Lue artikkeli. Lue 2.14 kysymys. Hae tietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Ihan kiva, mutta sä kehotat nyt psykoterapeuttia ottamaan selvää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Oliskohan aika lopettaa? Mitä luulet?

Miks joku psykoterapeutti kinastelee päivisin vauva.fissä psykalle hakijoiden kanavalla :D Just itse tutkin näitä psykoterapioita ja en kyllä löytänyt semmosta reittiä, josta oisin erikseen rajattuun uuden aallon kognitiiviseen psykoterapiaan päässyt.

Kuka kinastelee? Olen seurannut mielenkiinnolla psykalle hakijoiden keskustelua monena vuonna, onko se jotenkin väärin? Miksi psykoterapeutti ei saisi osallistua keskusteluun? Täällä on monet selittäneet moneen kertaan asian, minä mukaanlukien. Silti vaan jankataan ja jankataan ja sit vielä kehotetaan tutustumaan asioihin vaikka itse on väärässä. Joo, on kyllä mielenkiintoinen porukka tänä vuonna.

"sä kehotat nyt psykoterapeuttia ottamaan selvää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Oliskohan aika lopettaa? Mitä luulet?"

Olisikohan tuossa vähän kinasteleva sävy? Mitä luulet?

No ei, ei ollut. Lapset kinastelee, aikuiset ihmiset kirjoittaa asian eikä etsi sieltä sävyjä tukeakseen omaa agendaansa. Sulla meni täysin yli silloin kun alat kanssakeskustelijaa ojentamaan ja kehottamaan tutustumaan asioihin vaikka itse olet ymmärtänyt väärin. Miksi jatkaa? Ja vielä syyttää perään kinastelusta ja kyseenalaistamalla toisen oikeus olla palstalla. Kysyn uudelleen: Olisiko aika lopettaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

HOT on siis kognitiivisen käyttäytymisterapian (uuden aallon painotuksella/näkökulmalla) MENETELMÄ. Eli kun menet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan nykypäivänä, siellä tarkastellaan asioita uuden aallon näkemysten mukaan ja käytetään ESIMERKIKSI HOT-menetelmää. Toivon, että lopetat tuon vouhkaamisen ja keskityt nyt. Lue artikkeli. Lue 2.14 kysymys. Hae tietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Ihan kiva, mutta sä kehotat nyt psykoterapeuttia ottamaan selvää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Oliskohan aika lopettaa? Mitä luulet?

Miks joku psykoterapeutti kinastelee päivisin vauva.fissä psykalle hakijoiden kanavalla :D Just itse tutkin näitä psykoterapioita ja en kyllä löytänyt semmosta reittiä, josta oisin erikseen rajattuun uuden aallon kognitiiviseen psykoterapiaan päässyt.

Kuka kinastelee? Olen seurannut mielenkiinnolla psykalle hakijoiden keskustelua monena vuonna, onko se jotenkin väärin? Miksi psykoterapeutti ei saisi osallistua keskusteluun? Täällä on monet selittäneet moneen kertaan asian, minä mukaanlukien. Silti vaan jankataan ja jankataan ja sit vielä kehotetaan tutustumaan asioihin vaikka itse on väärässä. Joo, on kyllä mielenkiintoinen porukka tänä vuonna.

En voi sanoin kuvailla, kuinka paljon toivon, ettet oo mun terapeutti. 

Jaa, mitähän hän nyt muka sanoi? Miksi menee noin tunteisiin? -eri