Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Joo siis jos jotain oikeutta haluaa hakea, niin kyllähän nää asiat on vietävä hallinto-oikeuteen. Harvapa vaan sitä jaksaa tehdä, mikä tarkoittaa sitä ettei laajemoaa muutosta systeemiin tule. Ensi vuonna tää on ihan samanlaista mielivaltaista änkyröintiä.

Tai viitsii. Se pieni maksu myös estää.

Mitä luulette, käyttääkö kaikki yliopistot näitä samoja perusteluita? Lähipäivinähän se selviää. Vituttaa ihan suunnattomasti.

Vierailija kirjoitti:

Mitä luulette, käyttääkö kaikki yliopistot näitä samoja perusteluita? Lähipäivinähän se selviää. Vituttaa ihan suunnattomasti.

Toivon, että loput käyttäisivät vähän enemmän aikaa ja inhimillistä ajattelutapaa oikaisujen pohtimisessa, mutta pahoin pelkään, että menevät tämän kylmän ja kuivan etelän toimintamallin mukaan. :( Samat fiilikset

Olipa hyvä, että oikaisuvaatimuksen tuli vastaus. Voi nyt unohtaa tämän projektin! Iloista syksyä ja tsemppiä kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Olipa hyvä, että oikaisuvaatimuksen tuli vastaus. Voi nyt unohtaa tämän projektin! Iloista syksyä ja tsemppiä kaikille!

Minkälaisen vastauksen sait? Auttoiko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

2.14 on perusteltu vastineessa täysin johdonmukaisesti. Artikkelissa mainitaan, että HOT luetaan kuuluvaksi niin sanotun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Rajaus on tässä toteamuksessa hyvin tarkka. Tuosta toteamuksesta ei voi irrottaa "uutta aaltoa" Ilman että koko käsite muuttuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

2.14 on perusteltu vastineessa täysin johdonmukaisesti. Artikkelissa mainitaan, että HOT luetaan kuuluvaksi niin sanotun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Rajaus on tässä toteamuksessa hyvin tarkka. Tuosta toteamuksesta ei voi irrottaa "uutta aaltoa" Ilman että koko käsite muuttuisi.

Artikkelissa ei ole kerrottu, että "uuden aallon" irrottaminen muuttaa käsitettä, joten sitä ei voi edellyttää tiedettävän pääsykokeessa. => Vanha aalto, keskiaalto, uusi aalto, uusin aalto, you name it -aalto => kaikki eri aaltoja saman kognitiivisen käyttäytymisterapian kattokäsitteen alla.

Käännetään toisin päin: jos HOT ei olisi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, silloin se ei voisi myöskään olla uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, koska uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian yksi aalto / muoto / variaatio / ajankohtainen tulkinta. Tällöin HOT olisi vain "uuden aallon" menetelmä, ilman kognitiivista käyttäytymisterapiaa kattokäsitteenä. Samoin kuin täällä oli aiemmin se permanenttivertaus: uudetkin permanenttimenetelmät ovat uudesta aallosta huolimatta edelleen permanenttimenetelmiä. Jos niillä ei tehdäkään permanentteja, niin fine, mutta sitä tietoutta ei voi edellyttää pääsykokeessa, koska sitä ei ole kerrottu artikkelissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

2.14 on perusteltu vastineessa täysin johdonmukaisesti. Artikkelissa mainitaan, että HOT luetaan kuuluvaksi niin sanotun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Rajaus on tässä toteamuksessa hyvin tarkka. Tuosta toteamuksesta ei voi irrottaa "uutta aaltoa" Ilman että koko käsite muuttuisi.

Artikkelissa ei ole kerrottu, että "uuden aallon" irrottaminen muuttaa käsitettä, joten sitä ei voi edellyttää tiedettävän pääsykokeessa. => Vanha aalto, keskiaalto, uusi aalto, uusin aalto, you name it -aalto => kaikki eri aaltoja saman kognitiivisen käyttäytymisterapian kattokäsitteen alla.

Käännetään toisin päin: jos HOT ei olisi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, silloin se ei voisi myöskään olla uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, koska uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian yksi aalto / muoto / variaatio / ajankohtainen tulkinta. Tällöin HOT olisi vain "uuden aallon" menetelmä, ilman kognitiivista käyttäytymisterapiaa kattokäsitteenä. Samoin kuin täällä oli aiemmin se permanenttivertaus: uudetkin permanenttimenetelmät ovat uudesta aallosta huolimatta edelleen permanenttimenetelmiä. Jos niillä ei tehdäkään permanentteja, niin fine, mutta sitä tietoutta ei voi edellyttää pääsykokeessa, koska sitä ei ole kerrottu artikkelissa.

Paitsi että tässä yhteydessä se ”uuden aallon” on nimenomaan merkitsevä, koska se kertoo sen, että kyse ei ole kognitiivinen käyttäytymisterapia. Uuden aallon ei siis tarkoita vain uutta aaltoa vaan kuvaa menetelmää itsessään.

Mutta tääkin on moneen kertaan teille selitetty. Ja tuo ettäkö se olisi pitänyt rautalangasta vääntää, on täysin absurdi väite. Jos sä et ymmärrä asiaa luettuasi artikkelin, et ymmärrä menetelmääkään.

Miten kauan meinasitte jauhaa tätä samaa? Teille on nyt oikaisupyynnötkin perusteltu, mikä riittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

2.14 on perusteltu vastineessa täysin johdonmukaisesti. Artikkelissa mainitaan, että HOT luetaan kuuluvaksi niin sanotun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Rajaus on tässä toteamuksessa hyvin tarkka. Tuosta toteamuksesta ei voi irrottaa "uutta aaltoa" Ilman että koko käsite muuttuisi.

Artikkelissa ei ole kerrottu, että "uuden aallon" irrottaminen muuttaa käsitettä, joten sitä ei voi edellyttää tiedettävän pääsykokeessa. => Vanha aalto, keskiaalto, uusi aalto, uusin aalto, you name it -aalto => kaikki eri aaltoja saman kognitiivisen käyttäytymisterapian kattokäsitteen alla.

Käännetään toisin päin: jos HOT ei olisi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, silloin se ei voisi myöskään olla uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, koska uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian yksi aalto / muoto / variaatio / ajankohtainen tulkinta. Tällöin HOT olisi vain "uuden aallon" menetelmä, ilman kognitiivista käyttäytymisterapiaa kattokäsitteenä. Samoin kuin täällä oli aiemmin se permanenttivertaus: uudetkin permanenttimenetelmät ovat uudesta aallosta huolimatta edelleen permanenttimenetelmiä. Jos niillä ei tehdäkään permanentteja, niin fine, mutta sitä tietoutta ei voi edellyttää pääsykokeessa, koska sitä ei ole kerrottu artikkelissa.

Permanenttivertaus on lapsellinen ja typerä. Täysin eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

2.14 on perusteltu vastineessa täysin johdonmukaisesti. Artikkelissa mainitaan, että HOT luetaan kuuluvaksi niin sanotun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Rajaus on tässä toteamuksessa hyvin tarkka. Tuosta toteamuksesta ei voi irrottaa "uutta aaltoa" Ilman että koko käsite muuttuisi.

Artikkelissa ei ole kerrottu, että "uuden aallon" irrottaminen muuttaa käsitettä, joten sitä ei voi edellyttää tiedettävän pääsykokeessa. => Vanha aalto, keskiaalto, uusi aalto, uusin aalto, you name it -aalto => kaikki eri aaltoja saman kognitiivisen käyttäytymisterapian kattokäsitteen alla.

Käännetään toisin päin: jos HOT ei olisi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, silloin se ei voisi myöskään olla uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, koska uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian yksi aalto / muoto / variaatio / ajankohtainen tulkinta. Tällöin HOT olisi vain "uuden aallon" menetelmä, ilman kognitiivista käyttäytymisterapiaa kattokäsitteenä. Samoin kuin täällä oli aiemmin se permanenttivertaus: uudetkin permanenttimenetelmät ovat uudesta aallosta huolimatta edelleen permanenttimenetelmiä. Jos niillä ei tehdäkään permanentteja, niin fine, mutta sitä tietoutta ei voi edellyttää pääsykokeessa, koska sitä ei ole kerrottu artikkelissa.

Permanenttivertaus on lapsellinen ja typerä. Täysin eri asia.

Jep. Jos joku ajattelee, että terapiaa se on silti vaikka sen nimi olisi mikä, niin aika heikoin tiedoin aikoi opiskelemaan päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

2.14 on perusteltu vastineessa täysin johdonmukaisesti. Artikkelissa mainitaan, että HOT luetaan kuuluvaksi niin sanotun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Rajaus on tässä toteamuksessa hyvin tarkka. Tuosta toteamuksesta ei voi irrottaa "uutta aaltoa" Ilman että koko käsite muuttuisi.

Artikkelissa ei ole kerrottu, että "uuden aallon" irrottaminen muuttaa käsitettä, joten sitä ei voi edellyttää tiedettävän pääsykokeessa. => Vanha aalto, keskiaalto, uusi aalto, uusin aalto, you name it -aalto => kaikki eri aaltoja saman kognitiivisen käyttäytymisterapian kattokäsitteen alla.

Käännetään toisin päin: jos HOT ei olisi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, silloin se ei voisi myöskään olla uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, koska uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian yksi aalto / muoto / variaatio / ajankohtainen tulkinta. Tällöin HOT olisi vain "uuden aallon" menetelmä, ilman kognitiivista käyttäytymisterapiaa kattokäsitteenä. Samoin kuin täällä oli aiemmin se permanenttivertaus: uudetkin permanenttimenetelmät ovat uudesta aallosta huolimatta edelleen permanenttimenetelmiä. Jos niillä ei tehdäkään permanentteja, niin fine, mutta sitä tietoutta ei voi edellyttää pääsykokeessa, koska sitä ei ole kerrottu artikkelissa.

Ei ole artikkelin tehtävä perustella näiden kahden menetelmän välisiä eroja ja on rohkea (absurdikin) oletus, että käsitettä muuttamalla ei muuta itse käsitettä. Kattokäsiteoletus ei perustu artikkelin tarjoamaan informaatioon.

Uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia ei ole kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto. HOT ei siis ole kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, vaan niin kutsutun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

Tulee mieleen kun "bayes ei vaan voi olla oikein, koska lasketaan TESTILLE, TESTILLE" ym. Etsimällä etsitään omalle vastaukselle tukea sieltäkin, missä sitä ei ole ja sivuutetaan vastakkaiset perustelut. Väitetään, että muut ovat ymmärtäneet väärin, koska itse ei mitenkään voi olla väärässä :D

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen kun "bayes ei vaan voi olla oikein, koska lasketaan TESTILLE, TESTILLE" ym. Etsimällä etsitään omalle vastaukselle tukea sieltäkin, missä sitä ei ole ja sivuutetaan vastakkaiset perustelut. Väitetään, että muut ovat ymmärtäneet väärin, koska itse ei mitenkään voi olla väärässä :D

Ja sit kun osoitetaan olleen väärässä, asian esiin tuojalla on paha olla ja päässä vikaa 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

2.14 on perusteltu vastineessa täysin johdonmukaisesti. Artikkelissa mainitaan, että HOT luetaan kuuluvaksi niin sanotun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Rajaus on tässä toteamuksessa hyvin tarkka. Tuosta toteamuksesta ei voi irrottaa "uutta aaltoa" Ilman että koko käsite muuttuisi.

Artikkelissa ei ole kerrottu, että "uuden aallon" irrottaminen muuttaa käsitettä, joten sitä ei voi edellyttää tiedettävän pääsykokeessa. => Vanha aalto, keskiaalto, uusi aalto, uusin aalto, you name it -aalto => kaikki eri aaltoja saman kognitiivisen käyttäytymisterapian kattokäsitteen alla.

Käännetään toisin päin: jos HOT ei olisi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, silloin se ei voisi myöskään olla uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, koska uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian yksi aalto / muoto / variaatio / ajankohtainen tulkinta. Tällöin HOT olisi vain "uuden aallon" menetelmä, ilman kognitiivista käyttäytymisterapiaa kattokäsitteenä. Samoin kuin täällä oli aiemmin se permanenttivertaus: uudetkin permanenttimenetelmät ovat uudesta aallosta huolimatta edelleen permanenttimenetelmiä. Jos niillä ei tehdäkään permanentteja, niin fine, mutta sitä tietoutta ei voi edellyttää pääsykokeessa, koska sitä ei ole kerrottu artikkelissa.

Esimerkiksi psykoterapia on eri asia kuin terapia - näillä käsitteillä ovat täysin eri merkitykset, vaikka terapia sisältyykin psykoterapiaan.

Minusta siinä ei ole mitään epäselvää, että uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia ei ole sama asia kuin kognitiivinen käyttäytymisterapia eikä myöskään uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä ole sama asia kuin kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä. Siksihän sillä on oma nimikin :D Jostain ne virheet vain pitää keksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

2.14 on perusteltu vastineessa täysin johdonmukaisesti. Artikkelissa mainitaan, että HOT luetaan kuuluvaksi niin sanotun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Rajaus on tässä toteamuksessa hyvin tarkka. Tuosta toteamuksesta ei voi irrottaa "uutta aaltoa" Ilman että koko käsite muuttuisi.

Artikkelissa ei ole kerrottu, että "uuden aallon" irrottaminen muuttaa käsitettä, joten sitä ei voi edellyttää tiedettävän pääsykokeessa. => Vanha aalto, keskiaalto, uusi aalto, uusin aalto, you name it -aalto => kaikki eri aaltoja saman kognitiivisen käyttäytymisterapian kattokäsitteen alla.

Käännetään toisin päin: jos HOT ei olisi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, silloin se ei voisi myöskään olla uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, koska uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian yksi aalto / muoto / variaatio / ajankohtainen tulkinta. Tällöin HOT olisi vain "uuden aallon" menetelmä, ilman kognitiivista käyttäytymisterapiaa kattokäsitteenä. Samoin kuin täällä oli aiemmin se permanenttivertaus: uudetkin permanenttimenetelmät ovat uudesta aallosta huolimatta edelleen permanenttimenetelmiä. Jos niillä ei tehdäkään permanentteja, niin fine, mutta sitä tietoutta ei voi edellyttää pääsykokeessa, koska sitä ei ole kerrottu artikkelissa.

Esimerkiksi psykoterapia on eri asia kuin terapia - näillä käsitteillä ovat täysin eri merkitykset, vaikka terapia sisältyykin psykoterapiaan.

Mutta psykoterapia on yksi terapiamuoto. Kuten myös fysioterapia.

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

2.14 on perusteltu vastineessa täysin johdonmukaisesti. Artikkelissa mainitaan, että HOT luetaan kuuluvaksi niin sanotun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Rajaus on tässä toteamuksessa hyvin tarkka. Tuosta toteamuksesta ei voi irrottaa "uutta aaltoa" Ilman että koko käsite muuttuisi.

Artikkelissa ei ole kerrottu, että "uuden aallon" irrottaminen muuttaa käsitettä, joten sitä ei voi edellyttää tiedettävän pääsykokeessa. => Vanha aalto, keskiaalto, uusi aalto, uusin aalto, you name it -aalto => kaikki eri aaltoja saman kognitiivisen käyttäytymisterapian kattokäsitteen alla.

Käännetään toisin päin: jos HOT ei olisi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, silloin se ei voisi myöskään olla uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, koska uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian yksi aalto / muoto / variaatio / ajankohtainen tulkinta. Tällöin HOT olisi vain "uuden aallon" menetelmä, ilman kognitiivista käyttäytymisterapiaa kattokäsitteenä. Samoin kuin täällä oli aiemmin se permanenttivertaus: uudetkin permanenttimenetelmät ovat uudesta aallosta huolimatta edelleen permanenttimenetelmiä. Jos niillä ei tehdäkään permanentteja, niin fine, mutta sitä tietoutta ei voi edellyttää pääsykokeessa, koska sitä ei ole kerrottu artikkelissa.

Esimerkiksi psykoterapia on eri asia kuin terapia - näillä käsitteillä ovat täysin eri merkitykset, vaikka terapia sisältyykin psykoterapiaan.

Mutta psykoterapia on yksi terapiamuoto. Kuten myös fysioterapia.

"Terapiamuoto" on käsitteenä ontuva. Psykoterapia, fysioterapia ja enkeliterapia ovat merkitykseltään täysin erilaisia, vaikka sisältävät saman sanan. Mikäli käsitteissä on yhtäläisyyksiä mutta kuitenkin pienintäkään eroa, niitä ei voida automaattisesti pitää toisiinsa verrattavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

2.14 on perusteltu vastineessa täysin johdonmukaisesti. Artikkelissa mainitaan, että HOT luetaan kuuluvaksi niin sanotun uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Rajaus on tässä toteamuksessa hyvin tarkka. Tuosta toteamuksesta ei voi irrottaa "uutta aaltoa" Ilman että koko käsite muuttuisi.

Artikkelissa ei ole kerrottu, että "uuden aallon" irrottaminen muuttaa käsitettä, joten sitä ei voi edellyttää tiedettävän pääsykokeessa. => Vanha aalto, keskiaalto, uusi aalto, uusin aalto, you name it -aalto => kaikki eri aaltoja saman kognitiivisen käyttäytymisterapian kattokäsitteen alla.

Käännetään toisin päin: jos HOT ei olisi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, silloin se ei voisi myöskään olla uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, koska uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian yksi aalto / muoto / variaatio / ajankohtainen tulkinta. Tällöin HOT olisi vain "uuden aallon" menetelmä, ilman kognitiivista käyttäytymisterapiaa kattokäsitteenä. Samoin kuin täällä oli aiemmin se permanenttivertaus: uudetkin permanenttimenetelmät ovat uudesta aallosta huolimatta edelleen permanenttimenetelmiä. Jos niillä ei tehdäkään permanentteja, niin fine, mutta sitä tietoutta ei voi edellyttää pääsykokeessa, koska sitä ei ole kerrottu artikkelissa.

Esimerkiksi psykoterapia on eri asia kuin terapia - näillä käsitteillä ovat täysin eri merkitykset, vaikka terapia sisältyykin psykoterapiaan.

Mutta psykoterapia on yksi terapiamuoto. Kuten myös fysioterapia.

Juu, sen lisäksi ne on kuntoutusta ja terveydenhuoltoa ja ihmisten antamaa ja ja ja. Tää on just se mikä nyt mua tässä kovin häiritsee. Jos ajattelet, että fysioterapia tai puheterapia on terapiaa siinä missä psykoterapiakin, niin ihmetellä täytyy.