Psykologia 2021

Te, jotka pyritte nyt perustelemaan tuota HOT-kysymystä sillä, että  kognitiivinen käyttäytymisterapia käsitteenä on puutteellinen, niin katsokaapa pääsykokeen tehtävää 2.10 apraksioista. Mallivastausten mukaan kaikki kohdat ABCD olisivat oikein. Kuitenkin D-kohdassa väitetään:

"D) …ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmenee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa"

Ja katsokaa sen jälkeen apraksia-artikkelin s. 156. Siellä lukee: "Halvausperäinen toimintahäiriö koskee aivovaurion vastakkaista puolta, mutta ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ilmenevät tyypillisesti MYÖS vaurion puoleisessa raajassa."

Eli, myös yllämainitussa mallivastauksiin oikeaksi merkatussa vastausvaihtovaihtoehdossa väite on puutteellinen. Se antaa ymmärtää, että toimintavaikeuksia ilmenisi vain vaurion puoleisessa raajassa, vaikka ne artikkelin mukaan ilmenevät ideationaalisessa & ideomotorisessa apraksiassa molemmissa raajoissa. 

Tällaista tulkinnanvaraisuutta ei tulisi yhdessäkään pääsykokeessa olla, sillä hakija ei voi mitenkään tietää millaista tulkintaa häneltä kussakin kohdassa odotetaan. 

Jos siis puollatte HOT-kysymyksen mallivastausta, teidän täytyisi myös puoltaa t. 2.10 kohdan D) oikaisua virheelliseksi.

Psykologia ja filosofia.Kaksi asiaa joita ei voi opettaa ihmiselle jolla ei ole luontaista kykyä näihin.Olen aina miettinyt kuinka filosofiaa opetellaan/opetetaan?Synnynnäisiä lahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

Munkin mielestä on hyvin ihmeellistä, että yliopistoon pyrkivät ajattelevat, että pääsykokeissa ei mitata sitä ymmärtääkö lukemansa vaan sitä onko joku sanasta sanaan samoin. Yläkoulussa vielä kaikki pitää joillekin kirjoittaa auki (tämä on asiaa x, eli se ei ole asiaa y), mutta ei yliopistossa enää väännetä rautalankaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

HOT on siis kognitiivisen käyttäytymisterapian (uuden aallon painotuksella/näkökulmalla) MENETELMÄ. Eli kun menet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan nykypäivänä, siellä tarkastellaan asioita uuden aallon näkemysten mukaan ja käytetään ESIMERKIKSI HOT-menetelmää. Toivon, että lopetat tuon vouhkaamisen ja keskityt nyt. Lue artikkeli. Lue 2.14 kysymys. Hae tietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka pyritte nyt perustelemaan tuota HOT-kysymystä sillä, että  kognitiivinen käyttäytymisterapia käsitteenä on puutteellinen, niin katsokaapa pääsykokeen tehtävää 2.10 apraksioista. Mallivastausten mukaan kaikki kohdat ABCD olisivat oikein. Kuitenkin D-kohdassa väitetään:

"D) …ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmenee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa"

Ja katsokaa sen jälkeen apraksia-artikkelin s. 156. Siellä lukee: "Halvausperäinen toimintahäiriö koskee aivovaurion vastakkaista puolta, mutta ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ilmenevät tyypillisesti MYÖS vaurion puoleisessa raajassa."

Eli, myös yllämainitussa mallivastauksiin oikeaksi merkatussa vastausvaihtovaihtoehdossa väite on puutteellinen. Se antaa ymmärtää, että toimintavaikeuksia ilmenisi vain vaurion puoleisessa raajassa, vaikka ne artikkelin mukaan ilmenevät ideationaalisessa & ideomotorisessa apraksiassa molemmissa raajoissa. 

Tällaista tulkinnanvaraisuutta ei tulisi yhdessäkään pääsykokeessa olla, sillä hakija ei voi mitenkään tietää millaista tulkintaa häneltä kussakin kohdassa odotetaan. 

Jos siis puollatte HOT-kysymyksen mallivastausta, teidän täytyisi myös puoltaa t. 2.10 kohdan D) oikaisua virheelliseksi.

"Halvausperäinen toimintahäiriö koskee aivovaurion vastakkaista puolta, mutta ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ilmenevät tyypillisesti MYÖS vaurion puoleisessa raajassa."

Tuossahan sanotaan sama asia kuin tehtävän väitteessä... Halvausperäisten häiriöiden ja nuiden apraksioiden erona on se, että halvausperäiset häiriöt ei ilmene vaurion puoleisessa raajassa vaan vastakkaisessa. Sama asia kuin jos sanotaan, että erona on se, että nuissa apraksioissa vaikeuksia on vaurion puolella. Tästäkin nyt vääntämällä väännetään virheellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka pyritte nyt perustelemaan tuota HOT-kysymystä sillä, että  kognitiivinen käyttäytymisterapia käsitteenä on puutteellinen, niin katsokaapa pääsykokeen tehtävää 2.10 apraksioista. Mallivastausten mukaan kaikki kohdat ABCD olisivat oikein. Kuitenkin D-kohdassa väitetään:

"D) …ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmenee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa"

Ja katsokaa sen jälkeen apraksia-artikkelin s. 156. Siellä lukee: "Halvausperäinen toimintahäiriö koskee aivovaurion vastakkaista puolta, mutta ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ilmenevät tyypillisesti MYÖS vaurion puoleisessa raajassa."

Eli, myös yllämainitussa mallivastauksiin oikeaksi merkatussa vastausvaihtovaihtoehdossa väite on puutteellinen. Se antaa ymmärtää, että toimintavaikeuksia ilmenisi vain vaurion puoleisessa raajassa, vaikka ne artikkelin mukaan ilmenevät ideationaalisessa & ideomotorisessa apraksiassa molemmissa raajoissa. 

Tällaista tulkinnanvaraisuutta ei tulisi yhdessäkään pääsykokeessa olla, sillä hakija ei voi mitenkään tietää millaista tulkintaa häneltä kussakin kohdassa odotetaan. 

Jos siis puollatte HOT-kysymyksen mallivastausta, teidän täytyisi myös puoltaa t. 2.10 kohdan D) oikaisua virheelliseksi.

"Halvausperäinen toimintahäiriö koskee aivovaurion vastakkaista puolta, mutta ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ilmenevät tyypillisesti MYÖS vaurion puoleisessa raajassa."

Tuossahan sanotaan sama asia kuin tehtävän väitteessä... Halvausperäisten häiriöiden ja nuiden apraksioiden erona on se, että halvausperäiset häiriöt ei ilmene vaurion puoleisessa raajassa vaan vastakkaisessa. Sama asia kuin jos sanotaan, että erona on se, että nuissa apraksioissa vaikeuksia on vaurion puolella. Tästäkin nyt vääntämällä väännetään virheellistä.

Ihan sama siis vaikka nuissa apraksiat ilmenee myös molemmilla puolilla. Se ero tulee kuitenkin siitä vaurion puoleisesta ilmenemisestä, jota halvausperäisissä häiriöissä ei ole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

HOT on siis kognitiivisen käyttäytymisterapian (uuden aallon painotuksella/näkökulmalla) MENETELMÄ. Eli kun menet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan nykypäivänä, siellä tarkastellaan asioita uuden aallon näkemysten mukaan ja käytetään ESIMERKIKSI HOT-menetelmää. Toivon, että lopetat tuon vouhkaamisen ja keskityt nyt. Lue artikkeli. Lue 2.14 kysymys. Hae tietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

🤦‍♀️😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

HOT on siis kognitiivisen käyttäytymisterapian (uuden aallon painotuksella/näkökulmalla) MENETELMÄ. Eli kun menet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan nykypäivänä, siellä tarkastellaan asioita uuden aallon näkemysten mukaan ja käytetään ESIMERKIKSI HOT-menetelmää. Toivon, että lopetat tuon vouhkaamisen ja keskityt nyt. Lue artikkeli. Lue 2.14 kysymys. Hae tietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Ihan kiva, mutta sä kehotat nyt psykoterapeuttia ottamaan selvää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Oliskohan aika lopettaa? Mitä luulet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkikaapa hetki kirjallisuutta tästä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ajan saatossa kehittynyt usemmassa aallossa, joilla kaikilla on oma näkökulmansa ja menetelmänsä. Nämä kaikki ovat silti kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Kun puhutaan uuden aallon kognitiivisesta käyt.terapiasta, halutaan korostaa, että kyseessä on juurikin tämä kolmas, uusi aalto. Silti sen käyttämät menetelmät ovat yhtälailla yksiä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Eri asia, jos väitettäisiin, että "HOT on toisen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä", koska silloin ei puhuttaisi samasta kognitiivisen käyt.terapian vallitsevasta aallosta. Musta kokeen tekijä voi olettaa ihmisten tietävän, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kattokäsite, yhtälailla muitakin psykologian perustermejä on esitelty artikkeleissa sen kummemmin niitä avaamatta. Tää 2.14 kysymys on aiheuttanu ihan tolkuttoman paljon ongelmaa ja erilaista tulkintaa ja musta ihan tosi kyseenalainen kysymys. En yritä ajaa omaa näkökulmaani väkisin läpi ja oon pohtinu tätä kyssäriä kummastaki näkökulmasta ihan yhtä paljon. En kaipaa väittelyä enää, halusin vaa saaha tämän ulos jotenkin. Peace.

Oletuksena on ollut, että on lukenut artikkelin, eikö niin? Noh, siinä kerrottiin hyvin selvästi mitä HOT on ja jos siitä ei tajua, että se ei ole kognitiivista köyttäytymisterapiaa vaan siinä on sen menetelmiä, niin voi voi. Jos pyörittelee sanoja ymmärtämättä niiden sisältöä, niin noin voi ajatella. Kokeessa ei kuitenkaan mitata sitä millainen kielitieteilijä sä olet.

HOT on siis kognitiivisen käyttäytymisterapian (uuden aallon painotuksella/näkökulmalla) MENETELMÄ. Eli kun menet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan nykypäivänä, siellä tarkastellaan asioita uuden aallon näkemysten mukaan ja käytetään ESIMERKIKSI HOT-menetelmää. Toivon, että lopetat tuon vouhkaamisen ja keskityt nyt. Lue artikkeli. Lue 2.14 kysymys. Hae tietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Ihan kiva, mutta sä kehotat nyt psykoterapeuttia ottamaan selvää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Oliskohan aika lopettaa? Mitä luulet?

Miks joku psykoterapeutti kinastelee päivisin vauva.fissä psykalle hakijoiden kanavalla :D Just itse tutkin näitä psykoterapioita ja en kyllä löytänyt semmosta reittiä, josta oisin erikseen rajattuun uuden aallon kognitiiviseen psykoterapiaan päässyt.

Ei kai kukaan oikeasti uskonut, että yliopisto myöntäisi virheensä? Hallinto-oikeuteen tämä asia on vietävä, jos haluaa puolueettoman ja oikeudenmukaisen ratkaisun. Tämä koe ei ollut hyvä koe. Tässä oli paljon epäselvyyksiä. Minä sain opiskelupaikan. Minulla ei ole muuta syytä valittaa, kuin se, että tällainen menettely ei mielellään saisi toistua. 

Odotellaan nyt vielä rauhassa muidenkin kaupunkien vastaukset. Jos kaikkialta tulee kielteinen päätös, ehdotan että perustetaan vaikka whatsapp- tai muu ryhmä jossa mietitään yhdessä että onko aihetta jatkaa valittamista hallinto-oikeuteen. En itse hakenut Helsinkiin enkä ole vielä päässyt lukemaan heidän antamia perusteluja hylkäykselle, mutta kuulin että vastaus oli tosi ympäripyöreä. Kuulin myös asiaa tuntevalta henkilöltä, että eri kaupungeissa voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja. Toivoa siis on vielä vähän.

Nyt tuli kielteiset Jyväskylästäkin. On aivan totta, että pisteytyskriteerit ovat olleet kaikille yhdenmukaiset, kuten vastauksessa sanotaan. Siinä mielessä tässä ei ole tapahtunut suurta epäoikeudenmukaisuutta. Kuitenkin parin tehtävän hylkäämisperusteet ovat mielestäni aika hatarat. Täytyy jäädä pureskelemaan tätä ja miettiä, onko järkevää lähteä tappelemaan oikeuteen näkemys- ja luonne-eroista: 

"Tehtävässä 2.16 hakija vaatii tehtävän arvioimista samalla tavalla kuin tehtävää 2.6, jossa kirjoitusvirheen takia hyväksyttiin kirjoitusvirheen sisältämä vastaus. Tehtävä on luonteeltaan erilainen ja tässä tehtävässä ei ole kirjoitusvirhettä. Tehtävässä 2.6 kirjoitusvirhe on sellainen, että se voidaan (ja kokeesta tehdyn tehtäväanalyysin perusteella sen suurella todennäköisyydellä on) tulkita selkeästi kirjoitusvirheeksi. Tässä tehtävässä 2.16 tehtävä on täysin järkevä, mutta termi, jolla on myös oma merkityksensä, on selkeästi virheellinen. Arvostelu on kaikille hakijoille yhdenvertainen ja pisteytyskriteerien muuttaminen yhden hakijan kohdalla asettaisi hakijat epäyhdenvertaiseen asemaan."

Mitäpä tähänkään nyt enää voi vastaan sanoa. :D

Tää on aika jännä:

Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.

Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä:

Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.

Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(

Just samoin mäkin ajattelin, eli pisteitä meni kun jätin tuon valitsematta. En kuitenkaan oikaisussani valittanut tuosta, kun ajattelin tuon sit kuitenkin lopulta olevan artikkelin perusteella oikein. Mut hälytyskellot kyllä aina soi jos kysymyksessä on aina/ei koskaan tms. 😃

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan oikeasti uskonut, että yliopisto myöntäisi virheensä? Hallinto-oikeuteen tämä asia on vietävä, jos haluaa puolueettoman ja oikeudenmukaisen ratkaisun. Tämä koe ei ollut hyvä koe. Tässä oli paljon epäselvyyksiä. Minä sain opiskelupaikan. Minulla ei ole muuta syytä valittaa, kuin se, että tällainen menettely ei mielellään saisi toistua. 

No vie hallinto-oikeuteen äläkä nillitä. Varsinainen luuseri kun ei tehdyksi mitä väittää

Saiko joku Tampereelta jo vastauksen oikasuvaatimukseensa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.

Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.

Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.

Katsopa tilastoja läpi menneistä oikaisuvaatimuksista hallinto-oikeudessa. Maallikon on paha väittää ammatti-ihmisiä ja juristeja vastaan vaikka kuinka harmittaisi.

Tietenkin voihan se omasta mielestä terapiaa valittajalle

Harva kai ihan oikeasti on kuvitellut, että oikaisupyyntö menestyisi.

Olisi silti ollut tyhmää jättää yrittämättä JA samalla yliopistot ovat saaneet palauteryöpyn siitä, että koe oli täynnä virheitä. Jos edes siitä ottaisivat opiksensa.

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä:

Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.

Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(

On vähän hataralla pohjalla. Tähän perusteluun on tarkennettu (tässä kontekstissa), mutta tehtävään ei! Voihan sitä hapuilla ihan mistä syystä tahansa.