Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotellaan nyt vielä rauhassa muidenkin kaupunkien vastaukset. Jos kaikkialta tulee kielteinen päätös, ehdotan että perustetaan vaikka whatsapp- tai muu ryhmä jossa mietitään yhdessä että onko aihetta jatkaa valittamista hallinto-oikeuteen. En itse hakenut Helsinkiin enkä ole vielä päässyt lukemaan heidän antamia perusteluja hylkäykselle, mutta kuulin että vastaus oli tosi ympäripyöreä. Kuulin myös asiaa tuntevalta henkilöltä, että eri kaupungeissa voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja. Toivoa siis on vielä vähän.
vai että ihan whatsapp -ryhmä, voi hellanlattes. Kyllä yliopiston juristit nyt tutisevat
Tulipa kurja fiilis tästä pilkkaamisestasi. Varmasti moni pitää naurettavana, että me jaksetaan edelleen valittaa tästä kokeesta. Ei se mitään, saahan sitä naureskella.
Lupaan valmistaa latteni hellalla jos joku oikaisuvaatimuksista menee läpi.
T: alempaan vaihtoehtoon päässyt oikaisun hakija
Tähän oli tarkoitus vastata ylemmässä..
Vierailija kirjoitti:
Siitä sitten valmistamaan!
Onnea! Minne pääsit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotellaan nyt vielä rauhassa muidenkin kaupunkien vastaukset. Jos kaikkialta tulee kielteinen päätös, ehdotan että perustetaan vaikka whatsapp- tai muu ryhmä jossa mietitään yhdessä että onko aihetta jatkaa valittamista hallinto-oikeuteen. En itse hakenut Helsinkiin enkä ole vielä päässyt lukemaan heidän antamia perusteluja hylkäykselle, mutta kuulin että vastaus oli tosi ympäripyöreä. Kuulin myös asiaa tuntevalta henkilöltä, että eri kaupungeissa voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja. Toivoa siis on vielä vähän.
vai että ihan whatsapp -ryhmä, voi hellanlattes. Kyllä yliopiston juristit nyt tutisevat
Tulipa kurja fiilis tästä pilkkaamisestasi. Varmasti moni pitää naurettavana, että me jaksetaan edelleen valittaa tästä kokeesta. Ei se mitään, saahan sitä naureskella.
Lupaan valmistaa latteni hellalla jos joku oikaisuvaatimuksista menee läpi.
T: alempaan vaihtoehtoon päässyt oikaisun hakija
Tähän oli tarkoitus vastata ylemmässä..
Jokainen näkee, että oikaisuvaatimuksista ei sellaisenaan ole yksikään mennyt läpi ja että vaikka olisi korjattu yksittäisiä pisteitä, niillä ei sisään ole päästy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika jännä:
Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.
Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(
On vähän hataralla pohjalla. Tähän perusteluun on tarkennettu (tässä kontekstissa), mutta tehtävään ei! Voihan sitä hapuilla ihan mistä syystä tahansa.
Tulkitsin tässä tehtävässä niin, että AINA on liian vahva väittämä. Ei mikään ole AINA välttämättä varmaa. Ei mitään mieltä tulkita hapuilua AINA apraktiseksi piirteeksi, koska se hapuiluhan voi olla vaikka aivoverenkiertohäiriö tai ms-tauti. Ihan kamalaa jos minua arvioiva henkilö ajattelisi AINA ,että hapuilu on AINA merkki apraktisuudesta.
Älytöntä kyllä täytyy sanoa, että se oli oikein.
Hei sinä äsken oikaisuvaatimuksestasi kirjoittanut ja muut; kertokaa tänne please kaikki nuo yliopistojen "perustelut", mitä eri tehtävistä saatte. Saadaan vähän näkyvyyttä tälle ja tietoa meille muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla on aivan uskomattomia perusteluja vastineessaan. Huh huh.
Esimerkiksi yhdessä kohtaa perustellaan, että vastaukset eivät voi liittyä artikkelien ulkopuoliseen tietoon (vaikka eivät oikaisuvaatimuksessa edes liittyneet). Toisessa kohtaa taas heidän omaa vastaustapaa perustellaan artikkelin ulkopuolisella tiedolla.Hallinto-oikeuteen vaan, jos näin on. Tuo kohta 2.14 nyt ainakin on niin kyseenalaisesti kikkailtu kokeen laatijoiden toimesta, että tulee olemaan aika mahdotonta löytää tuomioistuinta, joka puoltaisi yliopiston näkemystä tässä asiassa.
Katsopa tilastoja läpi menneistä oikaisuvaatimuksista hallinto-oikeudessa. Maallikon on paha väittää ammatti-ihmisiä ja juristeja vastaan vaikka kuinka harmittaisi.
Tietenkin voihan se omasta mielestä terapiaa valittajalle
Voi kuule, ihmisiä ne on ne kokeiden tekijätkin ja tekevät virheitä siinä missä muutkin. Aina kannattaa valittaa, jos on kokenut tulleensa kohdelluksi epäasianmukaisesti. Tämän kokeen kohdalla oikein kannustaisin valittamaan! :) Oikein mielenkiintoista! T. hallintotieteiden maisteri
Sormeni oikein syyhyävät että pääsisin tämän casen pariin. Tykkään lukemisesta ja sanojen pyörittelystä. Sitähän se laki on. Tulkitsemista. T. Notaari :)
Ilmeisesti jotkut on osanneet ja päässeet opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti jotkut on osanneet ja päässeet opiskelemaan.
tuurilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti jotkut on osanneet ja päässeet opiskelemaan.
tuurilla
Kävin vain katsomassa kokeen ja lottosin ajan kuluksi vastauslomakkeeseen jotain ja sain täydet skaalatut pisteet. En jaksanut edes lukea kysymyksiä. Hyvä tuuri kävi.
Tätä ketjua lukeneena koen tarpeelliseksi selventää vielä loppuun, että tämä oli sitten huumoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotellaan nyt vielä rauhassa muidenkin kaupunkien vastaukset. Jos kaikkialta tulee kielteinen päätös, ehdotan että perustetaan vaikka whatsapp- tai muu ryhmä jossa mietitään yhdessä että onko aihetta jatkaa valittamista hallinto-oikeuteen. En itse hakenut Helsinkiin enkä ole vielä päässyt lukemaan heidän antamia perusteluja hylkäykselle, mutta kuulin että vastaus oli tosi ympäripyöreä. Kuulin myös asiaa tuntevalta henkilöltä, että eri kaupungeissa voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja. Toivoa siis on vielä vähän.
vai että ihan whatsapp -ryhmä, voi hellanlattes. Kyllä yliopiston juristit nyt tutisevat
Tulipa kurja fiilis tästä pilkkaamisestasi. Varmasti moni pitää naurettavana, että me jaksetaan edelleen valittaa tästä kokeesta. Ei se mitään, saahan sitä naureskella.
Lupaan valmistaa latteni hellalla jos joku oikaisuvaatimuksista menee läpi.
T: alempaan vaihtoehtoon päässyt oikaisun hakija
Tähän oli tarkoitus vastata ylemmässä..
Jokainen näkee, että oikaisuvaatimuksista ei sellaisenaan ole yksikään mennyt läpi ja että vaikka olisi korjattu yksittäisiä pisteitä, niillä ei sisään ole päästy.
Ei pidä paikkaansa. Missä noin siis näkyy? Tiedän, että ylemmille hakutoiveille on voinut joku päästä.
Kysyikö kukaan valituksessaan, miksi tp/(tp+fp) palikkakaavasta sai melkein yhtä paljon pisteitä kuin Bayesista, vaikka kokeentekijät itse toteavat sen olevan ristiriidassa tehtävän perusidean ja artikkelin todellisen sisällön kanssa? Entä miten yliopistot perustelivat sen, että pisteiden laskutapa poikkesi kokeessa ilmoitetusta?
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä äsken oikaisuvaatimuksestasi kirjoittanut ja muut; kertokaa tänne please kaikki nuo yliopistojen "perustelut", mitä eri tehtävistä saatte. Saadaan vähän näkyvyyttä tälle ja tietoa meille muillekin.
Tässä on se ongelma että ainakin HKI vastineet on luokiteltu salassa pidettäväksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika jännä:
Tehtävässä 2.11 hakijan mukaan vastausvaihtoehto d on virheellinen. Vastausvaihtoehto d on artikkelin perusteella oikein. Apraksia on motorinen liiketoiminnan häiriö ja artikkelin perusteella ylimääräinen hapuilu tulkitaan aina (tässä kontekstissa) apraktiseksi piirteeksi.
Luulin kokeessa, että tuo "aina"-sana on tarkoitettu ansaksi, koska näin ei mainita suoraan artikkelissa. Kontekstin perusteella ois vissiin pitänyt osata päätellä. En osannut :(
On vähän hataralla pohjalla. Tähän perusteluun on tarkennettu (tässä kontekstissa), mutta tehtävään ei! Voihan sitä hapuilla ihan mistä syystä tahansa.
Piti vastata artikkelin perusteella, niin ihan luonnollista, että tehtävän konteksti on myös artikkelista eikä tarkoiteta mitä tahansa hapuilua, josta artikkelissa ei puhuta
Ei ole luonnollista tämän luontoisessa kokeessa. Väite: "ylimääräinen hapuilu on aina merkki.. (mistä ikinä olikaan)" ei sellaisenaan pidä paikkaansa. Voin hapuilla ihan mistä syystä tahansa, eikä kaikki hapuilut liity apraksiaan.
Ulkopuolelta huutelen, sillä tulkitsin vääräksi tuon D-kohdan samasta syystä seuraavin perustein:
"Mihin tahansa suoritukseen voi liittyä ylimääräistä hapuilua, liikehdintää ja epävarmuutta, mikä myös tulkitaan apraktiseksi piirteeksi."
ja
"Apraksioilla tarkoitetaan aivoperäisin tahdonalaisten liikkeiden häiriöitä, jotka eivät selity motorisen tai sensorisen järjestelmän vaurioitumisella."
Eikös näistä saa ihan vedenpitävän yhteenvedon siitä että
1) apraksiat ja motorisen järjestelmän vaurioituminen ovat eri asia
2) ylimääräinen hapuilu voidaan tulkita apraksiaksi, joka ei ole motorinen liikehäiriö; hapuilu ei siis todellakaan ole aina merkki motorisesta liikehäiriöstä.
Tuo 2) on virhepäätelmä. Totuudenmukaisesti voidaan artikkelin pohjalta todeta, että ylimääräinen hapuilu tulkitaan apraksiaksi, joka ei selity motorisen tai sensorisen liiketoiminnan häiriöllä. Motorisen liiketoiminnan häiriö voi ilmentyä myös aivoperäisin (apraksia) syin.
Motorinen liiketoiminnan häiriö ei edellytä motorisen tai sensorisen järjestelmän vaurioitumista.
Tuohon edelliseen kommenttiin lisään vielä, että motorinen liiketoiminnan häiriö = tahdonalaisen liikkeen häiriö.
Vierailija kirjoitti:
Kysyikö kukaan valituksessaan, miksi tp/(tp+fp) palikkakaavasta sai melkein yhtä paljon pisteitä kuin Bayesista, vaikka kokeentekijät itse toteavat sen olevan ristiriidassa tehtävän perusidean ja artikkelin todellisen sisällön kanssa? Entä miten yliopistot perustelivat sen, että pisteiden laskutapa poikkesi kokeessa ilmoitetusta?
Eikö tässä nyt ollut ihan järkeviä kysymyksiä? Tuon ensimmäisen tehtävän pisteytys on mallivastauksen perustelujen valossa varsin epäselvä. Joko myönnetään, että tehtävä oli epäselvä, minkä vuoksi annetaan myös toisesta laskutavasta täydet pisteet, tai sitten hyväksytään vain Bayes ja perustellaan se juurikin niin, että toinen tapa on ristiriidassa tehtävän perusidean ja artikkelin todellisen sisällön kanssa. Yliopiston ratkaisu kuulostaa siltä, että he hyväksyivät väärän vastauksen selittämättä miksi. 2x2 porukalle huomionarvoista on, että en ottanut mitään kantaa siihen, olisiko myös se pitänyt hyväksyä vai ei.
Kolmostehtävän osalta on päivänselvää, että pisteytys on ristiriidassa kokeessa annetun informaation kanssa.
Siis vieläkö te jaksatte vängätä tästä kokeesta 😳 niinku miks? Oon unohtanut koko kokeen ja tämän keskustelun aikoja sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyikö kukaan valituksessaan, miksi tp/(tp+fp) palikkakaavasta sai melkein yhtä paljon pisteitä kuin Bayesista, vaikka kokeentekijät itse toteavat sen olevan ristiriidassa tehtävän perusidean ja artikkelin todellisen sisällön kanssa? Entä miten yliopistot perustelivat sen, että pisteiden laskutapa poikkesi kokeessa ilmoitetusta?
Eikö tässä nyt ollut ihan järkeviä kysymyksiä? Tuon ensimmäisen tehtävän pisteytys on mallivastauksen perustelujen valossa varsin epäselvä. Joko myönnetään, että tehtävä oli epäselvä, minkä vuoksi annetaan myös toisesta laskutavasta täydet pisteet, tai sitten hyväksytään vain Bayes ja perustellaan se juurikin niin, että toinen tapa on ristiriidassa tehtävän perusidean ja artikkelin todellisen sisällön kanssa. Yliopiston ratkaisu kuulostaa siltä, että he hyväksyivät väärän vastauksen selittämättä miksi. 2x2 porukalle huomionarvoista on, että en ottanut mitään kantaa siihen, olisiko myös se pitänyt hyväksyä vai ei.
Kolmostehtävän osalta on päivänselvää, että pisteytys on ristiriidassa kokeessa annetun informaation kanssa.
Joo vähän jännä. Tehtävän epäselvyyden takia ymmärrettävää, miksi on annettu pojoja 2x2. Ja toki Toisaalta, miksi siitä ei sitten täysiä annettu. Sekin fakta mielenkiintoinen, että sitä Bayesin kaavaa ei tosiaan oikeana versiona ole missään annettu eikä korjattu oikeaksi, mutta silti olisi pitänyt tietää... :D Aiempana tästä lisää porinaa......
Ja omassa vastineessa ei muuten huomiotu tuota 3. tehtävän pisteytyksen muutosta mitenkään. Ei sanaakaan siitä. Ehkä muotoilin vastineessa sen jotenkin väärin, että siihen ei sitten tarvinnut vastata.
Varmaan oli kyse siitä, että joku sanoi ”käy täällä kommentoimassa ja peukuttelemassa omia juttujaan ihan muina kommentoijina”. Tulkitsi varmaan niin, että kommentoija väittää tietävänsä toisen toimet ja analysoi kommentoijien sanomisia. Eli ”esitti olevansa ihmismielen ammattilainen”.
Olisi aina selvempää laittaa olevansa eri tapaus tai kesken keskusteluun hyppäävä, muuten nää menee just tällaiseksi sotkuksi.
-ohis