Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, noinkin päin voi varmasti olla. Tässä tapauksessa tarkoitin, että väite on oikein, mutta mallivastausten mukaan se on väärin, koska asiaa ei ole mainittu ennakkoartikkeleissa. Tai asia on kirjoitettu ennakkomateriaalissa hieman eri sanoilla. Tästä ei tietysti ole helppo tehdä oikaisuvaatimusta, mutta minusta todella asiaton tapa tehdä väittämä.

Missä kysymyksessä näin? Mun mielestä riippuu tehtävänannostakin. On eri asia onko tehtävänanto tyyliä "apraksioista pitää paikkaansa että..." vai "artikkelin x johdannossa sanotaan että..."

Esimerkiksi 2.15 c Psykologinen joustavuus tarkoittaa muun muassa... läsnäoloa nykyhetkessä ilman menneisyyden ja tulevien tapahtumien vaikutusta. 

Tietoinen läsnäolohan (mindfulness) tarkoittaa myös tätä. Sitä ei vaan ole mainittu Puolakanahon ym. (2019) artikkelissa, niin väite on mallivastausten mukaan väärin.

En ehdi kaivaa lähteitä psykologisen joustavuuden osalta tieteellisistä artikkeleista, koska eihän se oikaisuvaatimuksessa auta. Alla ihan vaan muutama linkki netistä.

https://www.tyodynamo.fi/blogi/tag/Psykologinen+joustavuus

https://blogs.tuni.fi/ryhmat/aikaansaaminen/hyvinvointikirje-psykologis…

https://fitmind.fi/psykoterapia/hyvaksymis-ja-omistautumisterapia/

Toivottavasti kukaan ei ärsyynny näiden mallivastausten läpikäymisestä. Se on meille henkilökohtaisesti tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, noinkin päin voi varmasti olla. Tässä tapauksessa tarkoitin, että väite on oikein, mutta mallivastausten mukaan se on väärin, koska asiaa ei ole mainittu ennakkoartikkeleissa. Tai asia on kirjoitettu ennakkomateriaalissa hieman eri sanoilla. Tästä ei tietysti ole helppo tehdä oikaisuvaatimusta, mutta minusta todella asiaton tapa tehdä väittämä.

Missä kysymyksessä näin? Mun mielestä riippuu tehtävänannostakin. On eri asia onko tehtävänanto tyyliä "apraksioista pitää paikkaansa että..." vai "artikkelin x johdannossa sanotaan että..."

Esimerkiksi 2.15 c Psykologinen joustavuus tarkoittaa muun muassa... läsnäoloa nykyhetkessä ilman menneisyyden ja tulevien tapahtumien vaikutusta. 

Tietoinen läsnäolohan (mindfulness) tarkoittaa myös tätä. Sitä ei vaan ole mainittu Puolakanahon ym. (2019) artikkelissa, niin väite on mallivastausten mukaan väärin.

En ehdi kaivaa lähteitä psykologisen joustavuuden osalta tieteellisistä artikkeleista, koska eihän se oikaisuvaatimuksessa auta. Alla ihan vaan muutama linkki netistä.

https://www.tyodynamo.fi/blogi/tag/Psykologinen+joustavuus

https://blogs.tuni.fi/ryhmat/aikaansaaminen/hyvinvointikirje-psykologis…

https://fitmind.fi/psykoterapia/hyvaksymis-ja-omistautumisterapia/

Toivottavasti kukaan ei ärsyynny näiden mallivastausten läpikäymisestä. Se on meille henkilökohtaisesti tärkeää.

Musta tuo virke on yksiselitteisesti väärin. Ei noissakaan lähteissä sanota etteikö menneisyys vaikuttaisi, vaan että pystyt olla läsnä esimerkiksi murehtimatta niitä vanhoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, noinkin päin voi varmasti olla. Tässä tapauksessa tarkoitin, että väite on oikein, mutta mallivastausten mukaan se on väärin, koska asiaa ei ole mainittu ennakkoartikkeleissa. Tai asia on kirjoitettu ennakkomateriaalissa hieman eri sanoilla. Tästä ei tietysti ole helppo tehdä oikaisuvaatimusta, mutta minusta todella asiaton tapa tehdä väittämä.

Missä kysymyksessä näin? Mun mielestä riippuu tehtävänannostakin. On eri asia onko tehtävänanto tyyliä "apraksioista pitää paikkaansa että..." vai "artikkelin x johdannossa sanotaan että..."

Esimerkiksi 2.15 c Psykologinen joustavuus tarkoittaa muun muassa... läsnäoloa nykyhetkessä ilman menneisyyden ja tulevien tapahtumien vaikutusta. 

Tietoinen läsnäolohan (mindfulness) tarkoittaa myös tätä. Sitä ei vaan ole mainittu Puolakanahon ym. (2019) artikkelissa, niin väite on mallivastausten mukaan väärin.

En ehdi kaivaa lähteitä psykologisen joustavuuden osalta tieteellisistä artikkeleista, koska eihän se oikaisuvaatimuksessa auta. Alla ihan vaan muutama linkki netistä.

https://www.tyodynamo.fi/blogi/tag/Psykologinen+joustavuus

https://blogs.tuni.fi/ryhmat/aikaansaaminen/hyvinvointikirje-psykologis…

https://fitmind.fi/psykoterapia/hyvaksymis-ja-omistautumisterapia/

Toivottavasti kukaan ei ärsyynny näiden mallivastausten läpikäymisestä. Se on meille henkilökohtaisesti tärkeää.

Musta tuo virke on yksiselitteisesti väärin. Ei noissakaan lähteissä sanota etteikö menneisyys vaikuttaisi, vaan että pystyt olla läsnä esimerkiksi murehtimatta niitä vanhoja.

Vaikuttaisi mihin? Sun ajatuksiin? Läsnäoloon? Vai johonkin ihan muuhun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, noinkin päin voi varmasti olla. Tässä tapauksessa tarkoitin, että väite on oikein, mutta mallivastausten mukaan se on väärin, koska asiaa ei ole mainittu ennakkoartikkeleissa. Tai asia on kirjoitettu ennakkomateriaalissa hieman eri sanoilla. Tästä ei tietysti ole helppo tehdä oikaisuvaatimusta, mutta minusta todella asiaton tapa tehdä väittämä.

Missä kysymyksessä näin? Mun mielestä riippuu tehtävänannostakin. On eri asia onko tehtävänanto tyyliä "apraksioista pitää paikkaansa että..." vai "artikkelin x johdannossa sanotaan että..."

Esimerkiksi 2.15 c Psykologinen joustavuus tarkoittaa muun muassa... läsnäoloa nykyhetkessä ilman menneisyyden ja tulevien tapahtumien vaikutusta. 

Tietoinen läsnäolohan (mindfulness) tarkoittaa myös tätä. Sitä ei vaan ole mainittu Puolakanahon ym. (2019) artikkelissa, niin väite on mallivastausten mukaan väärin.

En ehdi kaivaa lähteitä psykologisen joustavuuden osalta tieteellisistä artikkeleista, koska eihän se oikaisuvaatimuksessa auta. Alla ihan vaan muutama linkki netistä.

https://www.tyodynamo.fi/blogi/tag/Psykologinen+joustavuus

https://blogs.tuni.fi/ryhmat/aikaansaaminen/hyvinvointikirje-psykologis…

https://fitmind.fi/psykoterapia/hyvaksymis-ja-omistautumisterapia/

Toivottavasti kukaan ei ärsyynny näiden mallivastausten läpikäymisestä. Se on meille henkilökohtaisesti tärkeää.

Musta tuo virke on yksiselitteisesti väärin. Ei noissakaan lähteissä sanota etteikö menneisyys vaikuttaisi, vaan että pystyt olla läsnä esimerkiksi murehtimatta niitä vanhoja.

No, sitähän se murehtiminen on, että antaa menneisyyden tai tulevaisuuden vaikuttaa sun ajatuksiin. Ei kyllä voi sanoa, että toi yksiselitteisesti väärin.

Pitääkö oikaisuvaatimuksessa olla kyseisen hakukohteen pisteraja jotenkin ilmaistuna, vai onko se yliopiston tiedossa? Lähetin jo oman oikaisuvaatimukseni, mut nyt oon ruvennu keksiin vaikka mitä mitä siihen vielä olis pitäny lisätä :D

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö oikaisuvaatimuksessa olla kyseisen hakukohteen pisteraja jotenkin ilmaistuna, vai onko se yliopiston tiedossa? Lähetin jo oman oikaisuvaatimukseni, mut nyt oon ruvennu keksiin vaikka mitä mitä siihen vielä olis pitäny lisätä :D

Eikö siihen oikaisuvaatimukseen tarvinnut laittaa liitteeksi päätöstä, josta valittaa/tuloskirjettä? Ainakin jonkun yliopiston ohjeissa pyydettiin ja siinä tuloskirjeessähän näkyy ne rajat. Mut ne rajat voi kyllä muuttua, jos näitä virheitä aletaan korjailemaan...

minmnä hain ekaa kervaa tänät vuonna. olin Opiskellut ainakin koko viiikon ihan tyäsillä. Ei siinä kerinnyt puuoakaan syödä tai koiraa ulkoiluttaa. Suutin unekmani on päästyä psykologille vuonna 2021. Onkohan se vielä mahdollista vaikka en kokeessa pärjönnyt? en kyöllä tiedäö miksi, kun opiskelin niin hyvin ja opekin sanoi, että varmasti pääsen tänä vuonna. Olen siis seitsemän vuotta hakenut. Eli konkari jo :) Antakaa kokemuskia ja neuvoja. minä voin myös auttaa. joku study puddy olis kiva kans. Mut mielellään joku vähän osaavampi, etten joudu opettamaan saamtaa hyötyä itse. Kiitos!

Onko teillä mennyt tehtävässä 3 monta kysymystä nollille yhden väärän vaihtoehdon valitsemisesta? Mietin vaan, kuinkakohan paljon tuo on vaikuttanut tuloksiin, että arvostelua on muutettu eriksi, mitä tehtävänannossa on sanottu. Toki tarkalleen ei ole tehtävänannossa sanottu, kuinka paljon pisteitä yhdestä väärästä vähentyisi.

Itsellä 3 kohtaa mennyt nollille yhden väärän valitsemisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä, juuri 2.1, 2.2, 2.7, ja 2.14 tehtävissä on selkeät virheet. Lisäksi 3.10 ja 3.13.

Muissakin tehtävissä löytyy kyseenalaisia väittämiä, mutta ne eivät ole yhtä selkeästi virheellisiä, joten niistä valittaminen tuskin kannattaa.

Sisältövirheiden lisäksi tuosta 2 ja 3 tehtävien pisteytysmuutoksesta kannattaisi valittaa. Erityisesti 3 tehtävän pisteytys on yksiselitteisesti tehty väärin.

Toivottavasti virheet korjataan, tsemppiä kaikille! 😊

Kerro säkin ne virheet ihan tässä.

Olen eri kuin tuo, ketä lainasit, mutta katso itse nuo kohdat läpi, jos kiinnostaa. Olen nyt käyttänyt useamman tunnin väittämien, ennakkomateriaalin ja mallivastausten vertailuun. Mietin pitkään, että teen oikaisuvaatimuksen siinä toivossa, että pisteeni korjattaisiin ja saisin opiskelupaikan. Nyt kun olen paneutunut asiaan paremmin, olen sitä mieltä, että tämä koe ansaitsisi enemmän huomiota kuin mitä yksittäiset oikaisuvaatimukset poikivat, eikä oma sisäänpääsyni ole tässä tärkeintä. Tässä on joiltain osin kyse todella räikeistä arvosteluvirheistä. Olen käynyt vasta kakkostehtävän läpi ja odotan innolla mitä kolmosessa on vastassa. Se siinä ainakin on pielessä, että arvostelu on ristiriidassa kokeessa annetun informaation kanssa. Tämä ei ole millään tapaa tulkinnanvaraista vaan täysin yksiselitteinen fakta.

No en, koska ei liitt muhun. Onko vaikeaa laittaa sitä mikä on pielessä (sun mielestä)?

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä mennyt tehtävässä 3 monta kysymystä nollille yhden väärän vaihtoehdon valitsemisesta? Mietin vaan, kuinkakohan paljon tuo on vaikuttanut tuloksiin, että arvostelua on muutettu eriksi, mitä tehtävänannossa on sanottu. Toki tarkalleen ei ole tehtävänannossa sanottu, kuinka paljon pisteitä yhdestä väärästä vähentyisi.

Itsellä 3 kohtaa mennyt nollille yhden väärän valitsemisesta.

Tämä on ollut aina ennenkin, että yksikin ylimääräinen vie nollille.

Uutta oli se, että myös puuttuva vastaus vei suoraan nollille. Aiemmin sai osapisteitä, jos vastauksessa oli useita oikeita vaihtoehtoja, ja yksi jäi valitsematta.

Kirjoitin tuossa edellisellä sivulla siitä, että koe mielestäni ansaitsisi enemmän huomiota, kuin mitä yksittäiset oikaisuvaatimukset tulevat poikimaan. Oma tilanteeni on se, että pääsin kakkostoiveeseeni ja olen todella tyytyväinen. En oikeastaan edes haluaisi, että pisteitäni korjataan, mutta olen silti sitä mieltä, että kokeesta tulisi valittaa. En ole millään tavalla katkera kokeen arvostelijoille. Uskon kuitenkin, että tässä on käynyt jonkilainen virhe, joka tulisi nostaa esiin. Esimerkiksi kohta 2.14. Omaan silmään ainoa edes vähän tulkinnanvarainen väittämä on D (ja se kallistuu kyllä enemmän väärän kuin oikean puolelle), kaikki muut väittämät ovat ihan selvästi oikein. Mallivastausten mukaan D on kuitenkin ainoa oikea vaihtoehto. Onko tässä käynyt niin, että mallivastaukset ovat joiltain osin menneet täysin väärin päin? Sehän olisi hyvin huolestuttavaa, sillä se tarkottaisi sitä, että ne, jotka vastasivat eniten väärin - väärin arvostelluilta osin siis - saavat pisteitä, kun taas ne, jotka osasivat artikkelit jäävät nollille. Näin tämä ei kyllä voi mennä.

Jos joku osaa perustella, miten tuo kohta 2.14 on arvosteltu oikein, niin kuuntelisin häntä mielelläni. Minä oikeasti haluaisin olla väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tuossa edellisellä sivulla siitä, että koe mielestäni ansaitsisi enemmän huomiota, kuin mitä yksittäiset oikaisuvaatimukset tulevat poikimaan. Oma tilanteeni on se, että pääsin kakkostoiveeseeni ja olen todella tyytyväinen. En oikeastaan edes haluaisi, että pisteitäni korjataan, mutta olen silti sitä mieltä, että kokeesta tulisi valittaa. En ole millään tavalla katkera kokeen arvostelijoille. Uskon kuitenkin, että tässä on käynyt jonkilainen virhe, joka tulisi nostaa esiin. Esimerkiksi kohta 2.14. Omaan silmään ainoa edes vähän tulkinnanvarainen väittämä on D (ja se kallistuu kyllä enemmän väärän kuin oikean puolelle), kaikki muut väittämät ovat ihan selvästi oikein. Mallivastausten mukaan D on kuitenkin ainoa oikea vaihtoehto. Onko tässä käynyt niin, että mallivastaukset ovat joiltain osin menneet täysin väärin päin? Sehän olisi hyvin huolestuttavaa, sillä se tarkottaisi sitä, että ne, jotka vastasivat eniten väärin - väärin arvostelluilta osin siis - saavat pisteitä, kun taas ne, jotka osasivat artikkelit jäävät nollille. Näin tämä ei kyllä voi mennä.

Jos joku osaa perustella, miten tuo kohta 2.14 on arvosteltu oikein, niin kuuntelisin häntä mielelläni. Minä oikeasti haluaisin olla väärässä.

Laitatko tähän ne, niin voisi jotain sanoakin.

En jostain syystä saa kopioitua tuota kohtaa tähän, eikä minulla ole aikaa kirjoittaa sitä käsin. Joku muu voi sen halutessaan tehdä. Kaikki varmasti löytävät kokeen, mallivastaukset sekä artikkelit yliopiston sivuilta. Artikkelia voi alkaa lukemaan kohdasta HOTin vaikutusmekanismit.

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

Ihan next level erottelua olisi tarkoituksella arvostella koe väärin, jotta sisään saadaan ne, jotka osaavat soveltaa ja perustella asiansa siinä määrin, että oikaisuvaatimus menee läpi ja opiskelupaikka irtoaa. Se, jos jokin, vaati hyvää artikkelien sisäistämistä ja ymmärtämistä. En tietenkään tarkoita, että näin olisi toimittu.

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

Tämä on kyllä niin ilmeinen virhe, että voisiko virhe olla vain malliratkaisussa..? Luulisi, että vastausanalyysissa olisi jo tajuttu, että tähän kysymykseen on about kaikki vastanneet väärin.

Tarkistin omat pisteet ja kyllä vaikuttaa että tuo tehtävän 2.14 virhe on myös arvostelussa. Kuten myös muut selvät mallivastausten virheet. Varmasti moni muukin, joka on perehtynyt mallivastausten virheisiin, on myös tarkistanut pisteensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, noinkin päin voi varmasti olla. Tässä tapauksessa tarkoitin, että väite on oikein, mutta mallivastausten mukaan se on väärin, koska asiaa ei ole mainittu ennakkoartikkeleissa. Tai asia on kirjoitettu ennakkomateriaalissa hieman eri sanoilla. Tästä ei tietysti ole helppo tehdä oikaisuvaatimusta, mutta minusta todella asiaton tapa tehdä väittämä.

Missä kysymyksessä näin? Mun mielestä riippuu tehtävänannostakin. On eri asia onko tehtävänanto tyyliä "apraksioista pitää paikkaansa että..." vai "artikkelin x johdannossa sanotaan että..."

Ei voida olettaa mitään tietoa artikkeleiden ulkopuolelta.

Aivan sama mitä apraksiokista pitää paikkansa, jos artikkelissa ei ole niin lukenut tai jos artikkelissa väitettiin totuudenvastaisesti.

Ei tietenkään voida olettaa. Mutta mielestäni tehtävänanto on typerä, jos kysytään muodossa "apraksioista pitää paikkaansa..." sellaista mikä oikeasti pitää paikkaansa mutta artikkelissa ei vaan mainita. Sitten taas jos kysytään muodossa "artikkelin x johdannossa mainitaan että..." niin tässä minusta on ok olla sellaisiakin väitteitä, jotka ovat tosia mutta artikkelissa ei vaan mainita.

Mihin yliopistoihin ootte laittaneet/laitatte oikaisuvaatimuksen? Jos saa oikaisulla paikan useammasta niin meneekö siinäkin hakukohteiden järjestyksen mukaan minkä paikan saa ottaa vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Mihin yliopistoihin ootte laittaneet/laitatte oikaisuvaatimuksen? Jos saa oikaisulla paikan useammasta niin meneekö siinäkin hakukohteiden järjestyksen mukaan minkä paikan saa ottaa vastaan?

Ylimpään yhteisvalinnan toiveeseen.