Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Köyhien kesälomailua koskevasta keskustelusta näkee taas, ettei moni hyväosainen ymmärrä köyhän perheen arkea lainkaan

Vierailija
10.07.2020 |

Taas tuli vastaan Facebookissa keskustelu, jossa hyvätuloiset kehuskelivat, että ei heidänkään tarvitse kulkea kesää huvipuistoissa ja vuokramökeillä vaan ovat mieluusti kotona koko perheellä, käyvät retkillä ja kirjastossa tai vievät lapset maalle mummolaan.

Tässä on monta asiaa, mitä monet hyväosaiset tai normaalituloiset ihmiset ymmärrä köyhän perheen elämästä laisinkaan:

1. Hyväosaisella on mahdollisuus valita, onko kotona vai huvipuistossa. Hyväosaisen kotiin jääminen tarkoittaa rahan säästymistä - köyhällä taas ei ole mahdollisuutta edes valita, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole.

2. Hyväosaisen kodista löytyy pleikkarit, trampoliinit, grillit, puolapuut, mönkijät, paljut... Ei välttämättä kaikkea tätä, mutta yleensä enemmän tilaa ja tekemistä sekä usein myös oma piha. Ei vertaudu ihan vuokra-asuntoon neuvostoaikaisessa kerrostalokompleksissa.

3. Hyväosaisen normaaliarki voi olla töistä harrastuksiin ja aktiviteetteihin juoksemista, jolloin lomalla kotona hengähtäminen on koko perheen laatuaikaa. Köyhä perhe saattaa olla kotona normaalistikin koko ajan.

4. Monellakaan köyhällä lapsiperheellä ei ole mummolaa tai sukulaisia maalla, saaristossa, mökillä tms. mihin voisi lapset saada kesällä. Köyhyys tuppaa periytymään ja sairastuttamaan, joten lasten mummola voi hyvinkin olla vielä pienemmässä kerrostaloasunnossa tai isovanhemmat jo manan mailla tai monisairaita/alkoholisteja/pienituloisia hekin, jolloin mummolassa ei ole varaa ruokkia lapsia sen enempää kuin kotonakaan.

Listaa voisi vielä jatkaa.

Itse olen ollut koko ikäni köyhä, ensin köyhän perheen lapsi ja sitten pitkään köyhä opiskelija ja pätkätyöläinen. Nyt on meneillään ensimmäinen loma, kun voi käydä lasten kanssa vaikka kahvilassa ilman että koko kuukauden budjetti kaatuu siihen, ja onhan tämä nyt aivan erilaista henkisesti kun on varaa valita, mitä tekee. Olen suunnattoman kiitollinen omasta tilanteestani.

Monikaan ei ymmärrä, että köyhät perheet ovat kotona ja käyvät kirjastossa, eväsretkillä, uimarannoilla jne. kun ei ole muita vaihtoehtoja. Kun siellä kirjastossa käydään vuodesta toiseen, kuukaudesta toiseen, viikosta toiseen eikä elämä ole juuri koskaan mitään muuta, se ei millään tavalla vertaudu niiden lapsiperheiden arkeen, jossa koronavuosi ja kesäloma ovat olleet ihanaa laatuaikaa lasten kanssa kotona ja huvipuistolomat voidaan hyvillä mielin jättää tämän kerran väliin.

Köyhyydessä yksi pahimmista asioista on valinnanvaran puute. Köyhä ei saa lomaa köyhyydestään.

Kommentit (611)

Vierailija
301/611 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka täällä kehtaa sanoa että köyhyys on oma vika, olisi kiva nähdä miten he raivaavat tiensä huipulle kun ensin on koko peruskoulun ajan kiusattu ja sairastunu vakavaan masennukseen sen takia, yrittänyt itsemurhaa, ja ihmeen kaupalla alkanut toipuminen. Kun vihdoin on kunnossa, opiskellut ammatin, mutta jostain syystä vakitöihin ei pääse vaikka hakee, niin ei se ole ihmisen oma vika että on köyhä. Kaikilla ei myöskään ole rikkaita vanhempia jotka tukee opiskelussa. Muistan kun 80e opintotuesta ostin lukiokirjat, tavoitteet oli yliopistossa mutta elämä ei mee niinku nää kamalat köyhien kyykyttäjät luulee.

Yksinhuoltaja äiti, alkoholiin liian taipuvainen. Helsinkiläinen lähiö. Halu päästä pois sieltä. Lukioon Helsingin keskustaan, sieltä ammattikorkeakouluun. Lapsi kesken opintojen. Hyvä ettei jäänyt opinnot kesken. Halu tarjota lapselle parempi elämä kuin mitä oma oli. Valmistuin ja pääsin hyviin töihin. Nyt kolme lasta ja elämä mallillaan. En ole rikas, mutta voin lähteä kesälomalla perheen kanssa ulkomaille ja voin valita kirjaston ja hoplopin väliltä. Ai niin, en maininnut että lapsuuden traumat aiheutti masennuksen ja erilaisia häiriöitä. Olen käynyt terapiassa ja käyn edelleen. Aina on ollut halu tehdä omasta elämästä hyvä ja lapsien elämästä hyvä. Niin, ja olin myös koulukiusattu koko 9 ekaa vuotta. Siksi en jäänytkään lukioon samaan lähiöön vaan otin irtioton siitä pskasakista. Hyvä päätös. Nykyään opiskelen toista amk-ammattia vaikka diagnoosi on edelleen. Oma toiveeni ei ole jäädä eläkkeelle, tiedän että masentuisin siitä elämästä vain lisää. En väheksy mut-ongelmia. Onhan itsellänikin diagnoosit ja lääkitykset... Mutta moniin asioihin voi kuitenkin Suomessa myös itse vaikuttaa. Niin ja ikä on lähempänä neljää kymppiä kuin kolmea... Että ei se just ikääkään kato että millon pitää viimeistään opiskella kun tässä nyt toisella kiekalla mennään. Työn ohessa nämä opinnot. Töitä tein myös samaan aikaan ekojen opintojen kaa. Aina on töitä löytynyt 18v iästä lähtien ja nyt kohta 35v.

Vierailija
302/611 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rikas voi olla henkisesti köyhä. Köyhempi kuin kukaan. Mitä se niillä euroilla tekisi kun kaikkea on yltäkyllin.

No, alkaa vetää jotain sieraimeen että sais edes jonkinmoisen onnentunteen vaikka hetkeksi.

Erakoituu, kun pelkää, että ”joku” vie hänen euronsa. Liikkuu ulkona vain öisin.

Ei jätä jälkikasvulleen yhtään mitään vaan testamenttaa euronsa kissoille.

Tosin jälkikasvu on hylännyt jo aikaa sitten koko rikkaan ihmisraunion.

Tekikö raha onnelliseksi tai edes rauhoittiko ? Tuskin.

Omat lapset on toista mieltä: raha on tehnyt onnelliseksi ja raha on rauhoittanut. Toisaalta on myös oppinut sen, että saadakseen rahaa pitää nähdä vaivaa. Taikaseinän setelit menevät nopeasti käyttöön, koska niitä saadakseen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa.

Rikkaiden lapset on niitä, jotka on menneet kesätöihin 10v iässä. Siis vanhemmat on ilmoittaneet, että elämä ei ole lomailua, sinun vastuullasi on tietyt tehtävät. Se on voinut olla tuotantolaitoksen pihan kukkien kastelua tai ikkunoiden pesua, mutta työtä kuitenkin. Tulee tuntuma siitä, mistä palkkaa maksetaan. Samaan aikaan köyhän lapset menee vanhempien kanssa sossuun hakemaan rahaa merkkilenkkareihin, ainoa vaiva on lappusen täyttäminen.

Köyhät meillä on aina, mutta ei heille tule antaa automaattisesti kaikkea sitä rahaa, jonka he kokevat tarvitsevansa.

Niin,koska oishan se nyt ihan hirveetä,jos köyhä äiti saisi vaikka uudet talvikengät,edes joka kolmas vuosi.Tai lämmintä ruokaa enemmän kuin pikkulautasellisen,kun on ensin ruokkinut kakaransa.Tai saisi vietyä lapsensa hesburgeriin,hoploppiin tai särkänniemeen edes kerran kesälomalla. Puhumattakaan hammaslääkäristä,uusista silmälaseista tai päällysvaatteista. OH PLEASE GOD FORBID US RICH FROM ALL OF THAT!!!!!!Ja anteeksi rikkaat,koen todellakin tarvitsevani kaiken tuon.T:Hyvin köyhä äiti,joka ei käytä sossua,eikä saa asumistukia

Olet köyhä, koska et suostu olemaan muuta kuin uhri. Jos on oikeutettu asumistukeen, mutta ei sitä hae, on sekä tyhmä että köyhä.

Tyhmä en ole,enkä uhri kenellekään.Olen vaan köyhä.Lueppas ketjua eteenpäin uuno,niin huomaat,että haettu on.Ei vaan SAADA...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
303/611 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitä näiltä moukilta voisi muuta olettaa. Ei ainakaan sivistystä, tai sydämen sivistystä ainakaan. 

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/olennaiset/onkohan-…

- oloneuvos omilla rahoilla -

Kuulostavat vahän yksinkertaisilta tai suoraan sanottuna jo tyhmiltä yksilöiltä.

:D tyhmiähän nämä onkin:

”Mulla on varmaan Pohjois-Euroopan makein koti-spa – siis himassa, pidän siellä bileitä. Se on ihan käsittämätön se mun kiinteistö. Se on siis merialueineen 2,1 hehtaaria.”

”Onkohan mulla kahdeksan jääkaappia, kahdeksan telkkaria?”

”Mä pelaan golfia, mutta mä en tykkää [käydä] siellä golfklubilla, kun niillä ihmisillä on vähän sellaiset sameat silmät, ja ne on ehkä enemmän taipuvaisia alkoholisoitumiseen kuin aktiivisuuteen elämässä.”

:DD

Vierailija
304/611 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri niinkuin Ap sanoo, hyvätuloiset ei usein ymmärrä pienituloisten tai köyhien tilannetta.

Itse olen rahassa mitaten pienituloinen (3 hengen talous, yhteiset nettotulot n. 1500-3000€ /kk), MUTTA olen onnekas, kun omistusasunto, joten ei mene vuokraa. Täten mulla on ollut valinnanvaraa, tarpeeksi terveyttä, henkistä jaksamista, jotta olen päässyt ns. hyväosaisten osastolle, korona-aikana siisteihin etätöihin, lapselle pystyn valitsemaan jonkin edullisen harrastuksen. Vaikka olen täten ns. onnelisten tähtien alla, tajuan, että tämä on pitkälti onnekkaiden sattumien summa, ei omaa ansiotani vaikka olenkin opiskellut ja saanut onnekkaasti vakityön.

Arpaonnesta kaikki on kiinni. Viimekädessä siitä, millaiset geenit ja kasvatuksen saat, onko terveyttä, onko addiktiotaipumusta, onko älykkyyttä, sosiaalista pääomaa.

Vierailija
305/611 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitä näiltä moukilta voisi muuta olettaa. Ei ainakaan sivistystä, tai sydämen sivistystä ainakaan. 

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/olennaiset/onkohan-…

- oloneuvos omilla rahoilla -

Kuulostavat vahän yksinkertaisilta tai suoraan sanottuna jo tyhmiltä yksilöiltä.

:D tyhmiähän nämä onkin:

”Mulla on varmaan Pohjois-Euroopan makein koti-spa – siis himassa, pidän siellä bileitä. Se on ihan käsittämätön se mun kiinteistö. Se on siis merialueineen 2,1 hehtaaria.”

”Onkohan mulla kahdeksan jääkaappia, kahdeksan telkkaria?”

”Mä pelaan golfia, mutta mä en tykkää [käydä] siellä golfklubilla, kun niillä ihmisillä on vähän sellaiset sameat silmät, ja ne on ehkä enemmän taipuvaisia alkoholisoitumiseen kuin aktiivisuuteen elämässä.”

:DD

Kehitys on jäänyt pikkulapsen taholle. Kuka selittää tuollaisia ja tuolla tavalla - lapset!

Vierailija
306/611 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistan iltaruokuksessani rukoilla koronaa joka pyyhkäisisi koko ihmiskunnan pois tältä planeetalta. Eihän tästä mitään tuu, hyväosaisille ahneille sadisteille ei ikinä mikään riitä ja tuhoavat planeetan luonnonkin pohjattomalla ahneudellaan. Tarpeeksi köyhänä taas elämä ei ole elämisen arvoista enää. Pahinta on aineellisen puutoksen ohella kyllä näiden sadististi-psykopaattien loputon syyllistäminen ja viha:( Myös se nyt leviävä rutto käy! Kyllähän se koronakin vaan Kiinasta asti saapui meillekin;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
307/611 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Usein kun lukee näitä kertomuksia kun joku on "tyhjästä" luonut jonkun bisneksen tai on muuten hyväosainen, on mukana ollut usein hyvää onnea, perintö, hyvät suhteet, joku yhtiökumppani, jolla on rahaa tai takuita, sopiva hetki, sopiva sattuma samaan aikaan, tietty häikäilemättömyys tai jopa toisen hädänalaisen tilan hyväksikäyttäminen jne.

Ei ne ole läheskään ihmisen omista kyvyistä tai vaivannäköä kiinni.

Joillain on myös tarkka vain haistaa, se on luonteenpiirre, ja usein juuri käyvät kiinni kun joku on heikoilla. Kun jonkulla on pakkotilanne myydä tai luovuttaa, niin käyterävät tilannetta hyväkseen. Saattavat saada hyvin edullisesti jotain itselleen jonka sitten hyödyntävät voitolla omaksi edukseen.

Herkät, kiltit ja toisia ihmisiä ajattelevat ihmiset harvoin ovat taloudellisesti menestyviä liike-elämässä tai työelämässä.

Usein menestyäkseen ihminen tarvitsee tietynlaista kovuutta, oveluutta ja venyvää omaatuntoa.

Höpönlöpön. Menestyäkseen ihminen tarvitsee tahtoa, fokusta, älyä, ja sinnikkyyttä. Pitää osata kohdistaa huomio pitkän tähtäimen tavoitteisiin nopeiden tyydytystä tuovien nautintojen sijaan (vrt. impulssiostokset, tupakka ja viina). Pitää kyetä visioimaan tulevaisuutta - eihän kukaan luonnostaan valitsisi muuten kurinalaista elämää vs. bailuriekkuminen tai muu hauskanpito. Elämässään omassa navassaan pyörteilevä tarvitsee kauaskantoisia unelmia ja sisukkuutta työskennellä niiden unelmien eteen. Mitä tekee suurin osa ihmisista? No kurkistelee sieltä napansa reunalta ja kadehtii ja ihmettelee miks toisil on kaikkee ja itsel ei mitään. Mutta voihan sitä selitellä itselleen olevansa herkkä ja kiltti kun ei taloudellista menestystä tule. Vaikka sekin on ollut jonkun unelma jota lähtenyt toteuttamaan! 

Vierailija
308/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei elämä ole kaikille tasaveroista. Eikä pidäkään olla. Se pitää pyörät ja kehityksen liikkeessä. Kun sinulla on jotain tavoiteltavaa, yrität enemmän. Saat enemmän aikaiseksi ja loppujen lopuksi koko yhteisö hyötyy.

On ihan lässynläätä jos kuvitellaan, että lasten joukkuepelien "kaikki pelaa"-säännöt toimivat aikuisten maailmassa. Tuollaista sääntöä ei saisi olla lastenkaan maailmassa. Oppivat ainoastaan siihen, että on joku universaalinen, subjektiivinen oikeus kaikkeen. Vaikka et tekisi mitään sen eteen, että olisit oikeutettu saamaan haluamaasi.  Jos olet huono pelaaja, ei sinua pitäisi päästää pilaamaan muiden peliä ja mahdollisesti aihettamaan joukkueesi häviötä.

Jos elämässä jotain haluaa, sen eteen pitää nähdä vaivaa. Verta, hikeä ja kyyneleitä. Mutta myös valtavaa onnistumisen iloa, kun pääset tavoitteeseesi. Se saa sinut ja tekemisesi tuntumaan merkitykselliseltä. Nyt nämä sossuvinkujat ilman mitään näköalaa maailmaan pelkästään kitisevät, että ei ole sitä eikä tätä eikä elämässä mikää tunnu miltään. No ei kai, kun kaikki pitäisi tulla kuin papille illallinen. Ilman mitään ponnisteluja ja onnistumisia.

Nanny-state on tehnyt nämä valittavat kitisijät sellaisiksi kuin he ovat.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
309/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

rikkaana köyhänä hautaan kirjoitti:

Oma historia on köyhä alkoholistikoti. Mistään elintärkeästä ei varsinaisesti ollut pulaa mutta mitään ulkomaanmatkoja tai huvimatkoja ei koskaan tehty eikä mitään turhaa hömpötystä kuten leluja tai harrastusvälineitä juuri hankittu. Vaatteita ym. välttämättömyyksiä toki hankittiin kun oli tarve.

Kun kaverit kertoi mitä olivat saaneet esim. joululahjaksi tai missä olivat lomalla käyneet niin eipä siinä ollut itsellä paljoa sanomista, ei voinut muuta kuin tekopirteästi ihastella että olipa se taas hienoa teillä.

Yhteiskunnan tukiin oli kielteinen suhtautuminen, lapsilisät taisi olla ainoa poikkeus. Toinen vanhemmista oli työkykyinen ja sillä palkalla perhe eli miten eli, ja kyse oli siis tavallisesta duunarin palkasta.

Ehkä hankalin perintö mitä köyhyydestä jäi oli näköalattomuus ja tiettyjen asioiden muuttuminen "mahdottomiksi" Se ei vaan kerta kaikkiaan ole vaan mahdollista päästä tähän työhön, ei ole mahdollista koskaan hankkia mitään mittavampaa kuten kunnollista autoa saati asuntoa tai lähteä ulkomaanmatkalle Nämä asiat yksinkertaisesti ovat vain köyhälle mahdottomia, liian kaukaisia että olisi mitään mieltä edes yrittää sellaisia tavoitella.

Sama koskee tietysti ihmissuhteita ja perheen perustamista: kukapa haluaisi seurustella köyhän kanssa? Köyhyyden ja/tai kunnollisen työuran puuttuminen on naiselle täydellinen turn-off, kun tämä tulee jotain kautta ilmi suhtautuminen muuttuu osaaottavan vältteleväksi, toki kohteliaalla tavalla. 

Olen ehdottomasti sitä mieltä että köyhyyden suurin ongelma ei ole rahallinen köyhyys vaan se henkinen köyhyys joka seuraa pitkällisestä taloudellisesta köyhyydestä. Nyt keski-ikäisenä on jotain p-duuneja tullut sen verran tehtyä etten ole enää rahallisesti köyhä on edelleeb äärimmäisen vaikea kuluttaa, käyttää rahaa mihinkään. 

Tulen kuolemaan jonkinlaisen omaisuuden haltijana. Omaisuus tulee menemään valtiolle koska perillisiä ei ole eikä tule enkä voi rahojani itse mihinkään käyttää.

Tässä oli paljon perää, mutta läpi kuultaa katkeruus. Jos köyhyytesi on karkottanut naiset, olet yrittänyt vääränlaisia naisia. Toinen asia, sanot että olet pka duuneilla onnistunut kerryttämään omaisuutta. Omituinen yhtälö, ja tuo termi pkaduuni saa aina verenpaineeni nousemaan.

Ilman katkeruutta ja kateutta olisit varmasti onnellisempi kuin nyt. Se on ollut iso osatekijä elämässäsi. Myöhäistä ei ole vieläkään muuttaa ajatteluaan.

Vierailija
310/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei elämä ole kaikille tasaveroista. Eikä pidäkään olla. Se pitää pyörät ja kehityksen liikkeessä. Kun sinulla on jotain tavoiteltavaa, yrität enemmän. Saat enemmän aikaiseksi ja loppujen lopuksi koko yhteisö hyötyy.

On ihan lässynläätä jos kuvitellaan, että lasten joukkuepelien "kaikki pelaa"-säännöt toimivat aikuisten maailmassa. Tuollaista sääntöä ei saisi olla lastenkaan maailmassa. Oppivat ainoastaan siihen, että on joku universaalinen, subjektiivinen oikeus kaikkeen. Vaikka et tekisi mitään sen eteen, että olisit oikeutettu saamaan haluamaasi.  Jos olet huono pelaaja, ei sinua pitäisi päästää pilaamaan muiden peliä ja mahdollisesti aihettamaan joukkueesi häviötä.

Jos elämässä jotain haluaa, sen eteen pitää nähdä vaivaa. Verta, hikeä ja kyyneleitä. Mutta myös valtavaa onnistumisen iloa, kun pääset tavoitteeseesi. Se saa sinut ja tekemisesi tuntumaan merkitykselliseltä. Nyt nämä sossuvinkujat ilman mitään näköalaa maailmaan pelkästään kitisevät, että ei ole sitä eikä tätä eikä elämässä mikää tunnu miltään. No ei kai, kun kaikki pitäisi tulla kuin papille illallinen. Ilman mitään ponnisteluja ja onnistumisia.

Nanny-state on tehnyt nämä valittavat kitisijät sellaisiksi kuin he ovat.

 

Mene perustamaan se pieni kittarisi äläkä lässytä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
311/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

rikkaana köyhänä hautaan kirjoitti:

Oma historia on köyhä alkoholistikoti. Mistään elintärkeästä ei varsinaisesti ollut pulaa mutta mitään ulkomaanmatkoja tai huvimatkoja ei koskaan tehty eikä mitään turhaa hömpötystä kuten leluja tai harrastusvälineitä juuri hankittu. Vaatteita ym. välttämättömyyksiä toki hankittiin kun oli tarve.

Kun kaverit kertoi mitä olivat saaneet esim. joululahjaksi tai missä olivat lomalla käyneet niin eipä siinä ollut itsellä paljoa sanomista, ei voinut muuta kuin tekopirteästi ihastella että olipa se taas hienoa teillä.

Yhteiskunnan tukiin oli kielteinen suhtautuminen, lapsilisät taisi olla ainoa poikkeus. Toinen vanhemmista oli työkykyinen ja sillä palkalla perhe eli miten eli, ja kyse oli siis tavallisesta duunarin palkasta.

Ehkä hankalin perintö mitä köyhyydestä jäi oli näköalattomuus ja tiettyjen asioiden muuttuminen "mahdottomiksi" Se ei vaan kerta kaikkiaan ole vaan mahdollista päästä tähän työhön, ei ole mahdollista koskaan hankkia mitään mittavampaa kuten kunnollista autoa saati asuntoa tai lähteä ulkomaanmatkalle Nämä asiat yksinkertaisesti ovat vain köyhälle mahdottomia, liian kaukaisia että olisi mitään mieltä edes yrittää sellaisia tavoitella.

Sama koskee tietysti ihmissuhteita ja perheen perustamista: kukapa haluaisi seurustella köyhän kanssa? Köyhyyden ja/tai kunnollisen työuran puuttuminen on naiselle täydellinen turn-off, kun tämä tulee jotain kautta ilmi suhtautuminen muuttuu osaaottavan vältteleväksi, toki kohteliaalla tavalla. 

Olen ehdottomasti sitä mieltä että köyhyyden suurin ongelma ei ole rahallinen köyhyys vaan se henkinen köyhyys joka seuraa pitkällisestä taloudellisesta köyhyydestä. Nyt keski-ikäisenä on jotain p-duuneja tullut sen verran tehtyä etten ole enää rahallisesti köyhä on edelleeb äärimmäisen vaikea kuluttaa, käyttää rahaa mihinkään. 

Tulen kuolemaan jonkinlaisen omaisuuden haltijana. Omaisuus tulee menemään valtiolle koska perillisiä ei ole eikä tule enkä voi rahojani itse mihinkään käyttää.

Tässä oli paljon perää, mutta läpi kuultaa katkeruus. Jos köyhyytesi on karkottanut naiset, olet yrittänyt vääränlaisia naisia. Toinen asia, sanot että olet pka duuneilla onnistunut kerryttämään omaisuutta. Omituinen yhtälö, ja tuo termi pkaduuni saa aina verenpaineeni nousemaan.

Ilman katkeruutta ja kateutta olisit varmasti onnellisempi kuin nyt. Se on ollut iso osatekijä elämässäsi. Myöhäistä ei ole vieläkään muuttaa ajatteluaan.

Kuka sinäkin vauvapalstan mielisairas olet ketään neuvomaan? Mitä elämää sinulla on muuta kuin kuin sössöttää täällä aamusta iltaan, vuodesta toiseen?

Vierailija
312/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

rikkaana köyhänä hautaan kirjoitti:

Oma historia on köyhä alkoholistikoti. Mistään elintärkeästä ei varsinaisesti ollut pulaa mutta mitään ulkomaanmatkoja tai huvimatkoja ei koskaan tehty eikä mitään turhaa hömpötystä kuten leluja tai harrastusvälineitä juuri hankittu. Vaatteita ym. välttämättömyyksiä toki hankittiin kun oli tarve.

Kun kaverit kertoi mitä olivat saaneet esim. joululahjaksi tai missä olivat lomalla käyneet niin eipä siinä ollut itsellä paljoa sanomista, ei voinut muuta kuin tekopirteästi ihastella että olipa se taas hienoa teillä.

Yhteiskunnan tukiin oli kielteinen suhtautuminen, lapsilisät taisi olla ainoa poikkeus. Toinen vanhemmista oli työkykyinen ja sillä palkalla perhe eli miten eli, ja kyse oli siis tavallisesta duunarin palkasta.

Ehkä hankalin perintö mitä köyhyydestä jäi oli näköalattomuus ja tiettyjen asioiden muuttuminen "mahdottomiksi" Se ei vaan kerta kaikkiaan ole vaan mahdollista päästä tähän työhön, ei ole mahdollista koskaan hankkia mitään mittavampaa kuten kunnollista autoa saati asuntoa tai lähteä ulkomaanmatkalle Nämä asiat yksinkertaisesti ovat vain köyhälle mahdottomia, liian kaukaisia että olisi mitään mieltä edes yrittää sellaisia tavoitella.

Sama koskee tietysti ihmissuhteita ja perheen perustamista: kukapa haluaisi seurustella köyhän kanssa? Köyhyyden ja/tai kunnollisen työuran puuttuminen on naiselle täydellinen turn-off, kun tämä tulee jotain kautta ilmi suhtautuminen muuttuu osaaottavan vältteleväksi, toki kohteliaalla tavalla. 

Olen ehdottomasti sitä mieltä että köyhyyden suurin ongelma ei ole rahallinen köyhyys vaan se henkinen köyhyys joka seuraa pitkällisestä taloudellisesta köyhyydestä. Nyt keski-ikäisenä on jotain p-duuneja tullut sen verran tehtyä etten ole enää rahallisesti köyhä on edelleeb äärimmäisen vaikea kuluttaa, käyttää rahaa mihinkään. 

Tulen kuolemaan jonkinlaisen omaisuuden haltijana. Omaisuus tulee menemään valtiolle koska perillisiä ei ole eikä tule enkä voi rahojani itse mihinkään käyttää.

Tässä oli paljon perää, mutta läpi kuultaa katkeruus. Jos köyhyytesi on karkottanut naiset, olet yrittänyt vääränlaisia naisia. Toinen asia, sanot että olet pka duuneilla onnistunut kerryttämään omaisuutta. Omituinen yhtälö, ja tuo termi pkaduuni saa aina verenpaineeni nousemaan.

Ilman katkeruutta ja kateutta olisit varmasti onnellisempi kuin nyt. Se on ollut iso osatekijä elämässäsi. Myöhäistä ei ole vieläkään muuttaa ajatteluaan.

Toissa viikolla sille joka tienasi 2100e/kk kehoitettiin etsimään nainen Liettuasta johtuen matalista elintasokustannuksista. Tallinnasta pääsee bussilla Liettuaan suht halvalla eikä naista tarvitse välttämättä tuoda tänne. Perheenlisäyksen koittaessa maksat sinne päähän elatusta ja käyt vapailla morsmaikun luona.

Ei kannata tehdä asioista liian vaikeita!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
313/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asiat tehdään niiden raamien mukaan, mitä itsellä on käytettävissä. Toki ap. voi vaikka nimettömänä varmaan jotenkin ilahduttaa jotakin köyhää perhettä haluamallaan tavalla.

Tuossa ei ollut kysymys mitä voi tehdä ja mitä ei, vaan asenteesta ja ymmärtämättömyydestä. Sama ymmärtämättömyys hohkaa tästä kommentista.

Vierailija
314/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväosaisuus on oma valinta. Sen eteen on opiskeltu, tehty töitä ja joskus tehty valintoja, jotka eivät ole tuntuneet mukavilta. Siksi nyt voi valita huvipuiston tai metsäretken välillä.

Katso omaa elämääsi taaksepäin ja mieti, mitkä toisenlaiset valinnat olisivat antaneet sinulle paremman nykyisyyden. Kerro ne lapsillesi, että edes he eivät putoaisi samaan ainaisen valituksen kuiluun.

Niinpä, oma valinta ja kovan työn tulos, esim. Suomen rikkaimmat henkilöt ovat osanneet syntyä rikkaaseen sukuun.

Entä sitten? Suomalaiset köyhätkin ovat sattumalta syntyneet Suomeen, eivätkä johonkin kehitysmaahan jossa olisivat oikeasti köyhiä. Silti tälläkin palstalla köyhät halveksivat esim. afrikkalaisia köyhiä vaikka eivät ole itse yhtään sen parempia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
315/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nämä elämäntapaköyhät eivät koskaan osaa muuta kuin valittaa ja etsiä muista syitä omaan elämäntilanteeseensa. Koskaan ei omilla valinnoilla ole mitään tekemistä omassa elämässä.

Sama juttu kuin alkoholisteilla. Syy juomiseen on aina jossain muualla kuin omassa itsessä.

Koulussa työskentelevänä näen päivittäin näitä uhriutuvia valittajia, joita aina sossut potkivat päähän, kun eivät myönny siihen, tuohon ja tähän. Edes omasta lapsesta ei välitetä sen vertaa, että yritettäisiin kaikin keinoin tukea sosioekonomista loikkaa ylemmälle portaalle, vaan opetetaan lapsesta samanlainen selittelijä ja uhriutuja.

Olen ikäni tehnyt sosiaalityöntekijänä töitä kuvaamiesi ihmisten parissa, nyt itse jo työkyvyttömyyseläkkeellä. Hyvin läheltä asioita seuranneena voin kertoa, että hyvin harvat syyttävät yhteiskuntaa edes niistäkään, joilla olisi syytä. Itseään sen sijaan syyttää jokainen, se voi toki naamioitua uhan edessä muiden syyttämiseksi. Siis jos esim. laisesi ylhäältäpäin laukoja kertoo heille ns. totuuksia. Syvemmällä tasolla tässä yhteiskunnassa jokainen syrjäytynyt tai köyhäksi jäänyt potee syvää huonommuutta. Kun kerran kaikilla on ne samat mahdollisuudet kuten hyväosaiset aina muistavat muistuttaa.

Vierailija
316/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Entä jos kukaan ei halua palkata niinhin iltatöihin tai hanttihommiin? Selitä nyt kuinka niitä töitä saadaan, jos kukaan ei halua ottaa töihin?

Ei tullut mieleesi pohtia mitä osaat ja tarjota osaamistasi ihan itse, palveluna muille. Työpaikan voi myös ihan itse luoda itselleen, eikä roikkua koko elämää TE-keskuksen tai vuokratyöfirmojen ovenkahvassa.

Vierailija
317/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyväosaisen ei tarvitse, eikä pidäkään potea mitään extra korvausvelvollisuutta köyhälle. Valtio kyllä verottaa hyvätuloista tästä jo ihan riittävästi. Tsemppiä.

Vierailija
318/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan äkkiä unohtui, kuinka korona vei pohjan näiltä kommenteilta "jokainen on oman onnensa seppä, se on oma valinta, ihminen on itse vastuussa elämästään, aikuisen tulee tulla toimeen omillaan, ei mitään tukia tarvita, tehkää töitä, ruvetkaa yrittäjiksi" jne.

Kova oli huuto ja valitus kun yritykset menettivät asiakkaansa tai työpaikat laittoivat työntekijät lomautetuiksi tai vallan irtisanoivat.

Tukia huudettiin joka suunnasta. Kela ja kassat ruuhkautuivat. Nekin jotka ennen rehvastelivat etteivät olleet ikinä työttömänä päivääkään tai eivät olleet ikinä tukia hakeneet joutuivat hakemaan työttömyyskorvauhtia tai tukia Kelalta. Ja yritykset saivat tukea, hallitus mainosti: kyllä rahaa löytyy. Ja se kyllä myös hyvin kelpasi.

Mihin ne omat valinnat hukkuivatkaan? Eikös ollutkaan oman onnensa seppä? Miksei se enää ollutkaan ihan itsestä kiinni?

Mikä köyhä siellä ulisee? Yritykseni on jo heinäkuuhun mennessä ylittänyt koko viime vuoden liikevaihdon. Korona ei vaikuttanut yhtään mitenkään, en hakenut mitään tukia ja kaikki on edelleenkin itsestään kiinni. Mitä luusereita tämä palsta oikein on täynnä?

Oliko yllätys? 😂 Tämän palstan "mammat" istuu kotona, räkii kattoon ja kaivaa mielellään muiden taskuja.

Vierailija
319/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luonto on ilmaista kaikille ja luonnossa kulkeminen. Makkaran pätkä mukaan ja ei kun rillaamaan . Nyt ei oo vaaraa että tulee tulipaloja kun sataa ku saavista kaatamalla. Kirjastot on ilmaisia ja voi sukeltaa kirjojen maailmaan. Luonnonvesissä voi uida . Opetella tekemään jotain ruokaa mitä ei oo koskaan tehnyt samaten leipomista. Lapset on innokkaita oppimaan.

Vierailija
320/611 |
11.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka täällä kehtaa sanoa että köyhyys on oma vika, olisi kiva nähdä miten he raivaavat tiensä huipulle kun ensin on koko peruskoulun ajan kiusattu ja sairastunu vakavaan masennukseen sen takia, yrittänyt itsemurhaa, ja ihmeen kaupalla alkanut toipuminen. Kun vihdoin on kunnossa, opiskellut ammatin, mutta jostain syystä vakitöihin ei pääse vaikka hakee, niin ei se ole ihmisen oma vika että on köyhä. Kaikilla ei myöskään ole rikkaita vanhempia jotka tukee opiskelussa. Muistan kun 80e opintotuesta ostin lukiokirjat, tavoitteet oli yliopistossa mutta elämä ei mee niinku nää kamalat köyhien kyykyttäjät luulee.

Yksinhuoltaja äiti, alkoholiin liian taipuvainen. Helsinkiläinen lähiö. Halu päästä pois sieltä. Lukioon Helsingin keskustaan, sieltä ammattikorkeakouluun. Lapsi kesken opintojen. Hyvä ettei jäänyt opinnot kesken. Halu tarjota lapselle parempi elämä kuin mitä oma oli. Valmistuin ja pääsin hyviin töihin. Nyt kolme lasta ja elämä mallillaan. En ole rikas, mutta voin lähteä kesälomalla perheen kanssa ulkomaille ja voin valita kirjaston ja hoplopin väliltä. Ai niin, en maininnut että lapsuuden traumat aiheutti masennuksen ja erilaisia häiriöitä. Olen käynyt terapiassa ja käyn edelleen. Aina on ollut halu tehdä omasta elämästä hyvä ja lapsien elämästä hyvä. Niin, ja olin myös koulukiusattu koko 9 ekaa vuotta. Siksi en jäänytkään lukioon samaan lähiöön vaan otin irtioton siitä pskasakista. Hyvä päätös. Nykyään opiskelen toista amk-ammattia vaikka diagnoosi on edelleen. Oma toiveeni ei ole jäädä eläkkeelle, tiedän että masentuisin siitä elämästä vain lisää. En väheksy mut-ongelmia. Onhan itsellänikin diagnoosit ja lääkitykset... Mutta moniin asioihin voi kuitenkin Suomessa myös itse vaikuttaa. Niin ja ikä on lähempänä neljää kymppiä kuin kolmea... Että ei se just ikääkään kato että millon pitää viimeistään opiskella kun tässä nyt toisella kiekalla mennään. Työn ohessa nämä opinnot. Töitä tein myös samaan aikaan ekojen opintojen kaa. Aina on töitä löytynyt 18v iästä lähtien ja nyt kohta 35v.

Kuka sun lapset hoitaa kun teet noin paljon kaikkea

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yhdeksän viisi