Köyhien kesälomailua koskevasta keskustelusta näkee taas, ettei moni hyväosainen ymmärrä köyhän perheen arkea lainkaan
Taas tuli vastaan Facebookissa keskustelu, jossa hyvätuloiset kehuskelivat, että ei heidänkään tarvitse kulkea kesää huvipuistoissa ja vuokramökeillä vaan ovat mieluusti kotona koko perheellä, käyvät retkillä ja kirjastossa tai vievät lapset maalle mummolaan.
Tässä on monta asiaa, mitä monet hyväosaiset tai normaalituloiset ihmiset ymmärrä köyhän perheen elämästä laisinkaan:
1. Hyväosaisella on mahdollisuus valita, onko kotona vai huvipuistossa. Hyväosaisen kotiin jääminen tarkoittaa rahan säästymistä - köyhällä taas ei ole mahdollisuutta edes valita, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole.
2. Hyväosaisen kodista löytyy pleikkarit, trampoliinit, grillit, puolapuut, mönkijät, paljut... Ei välttämättä kaikkea tätä, mutta yleensä enemmän tilaa ja tekemistä sekä usein myös oma piha. Ei vertaudu ihan vuokra-asuntoon neuvostoaikaisessa kerrostalokompleksissa.
3. Hyväosaisen normaaliarki voi olla töistä harrastuksiin ja aktiviteetteihin juoksemista, jolloin lomalla kotona hengähtäminen on koko perheen laatuaikaa. Köyhä perhe saattaa olla kotona normaalistikin koko ajan.
4. Monellakaan köyhällä lapsiperheellä ei ole mummolaa tai sukulaisia maalla, saaristossa, mökillä tms. mihin voisi lapset saada kesällä. Köyhyys tuppaa periytymään ja sairastuttamaan, joten lasten mummola voi hyvinkin olla vielä pienemmässä kerrostaloasunnossa tai isovanhemmat jo manan mailla tai monisairaita/alkoholisteja/pienituloisia hekin, jolloin mummolassa ei ole varaa ruokkia lapsia sen enempää kuin kotonakaan.
Listaa voisi vielä jatkaa.
Itse olen ollut koko ikäni köyhä, ensin köyhän perheen lapsi ja sitten pitkään köyhä opiskelija ja pätkätyöläinen. Nyt on meneillään ensimmäinen loma, kun voi käydä lasten kanssa vaikka kahvilassa ilman että koko kuukauden budjetti kaatuu siihen, ja onhan tämä nyt aivan erilaista henkisesti kun on varaa valita, mitä tekee. Olen suunnattoman kiitollinen omasta tilanteestani.
Monikaan ei ymmärrä, että köyhät perheet ovat kotona ja käyvät kirjastossa, eväsretkillä, uimarannoilla jne. kun ei ole muita vaihtoehtoja. Kun siellä kirjastossa käydään vuodesta toiseen, kuukaudesta toiseen, viikosta toiseen eikä elämä ole juuri koskaan mitään muuta, se ei millään tavalla vertaudu niiden lapsiperheiden arkeen, jossa koronavuosi ja kesäloma ovat olleet ihanaa laatuaikaa lasten kanssa kotona ja huvipuistolomat voidaan hyvillä mielin jättää tämän kerran väliin.
Köyhyydessä yksi pahimmista asioista on valinnanvaran puute. Köyhä ei saa lomaa köyhyydestään.
Kommentit (611)
Vierailija kirjoitti:
Jos töitä paiskimalla rikastuu, miksi niin moni niska limassa raatava siivooja tai lähihoitaja on köyhä?
- ne tekee liian vähän työtunteja tyyliin 1600 tuntia/ vuosi verrattuna mieheeni n. 4000 tuntia / vuosi
Ei työtunteja voi välttämättä itse päättää vaan sen tekee työantaja. Moni osa-aikainen tekisi pidempää päivää jos se olisi mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa 80 prosentin tulonsiirrot vähävaraisimmille maksetaan 20prosentin rikkaimman veroista.
Yritin oikein ymmärtää tätä aloitusta. Siis kun nyt ne "parempiosaiset" eivät matkaile tai muutenkaan ökyile lapsiensa kanssa kesälomalla, niin se vasta hirveästi suututtaa ja kadehdituttaa.
Hopöhopö. Ota selvää kuinka pieni osa tuloverot ovat valtion verokertymästä.
Mulla on ollut varaa valita niin että köyhistä oloista lähtöisin en ole tehnyt yhtäkään kakaraa ja siten jatkanut köyhiä oloitani. Olen saanut ihan kaikki mitä elämässä tarvitsee ja enemmänkin. Töitä tosin on tarvinnut tehdä niin ettei ihan tyhjästä ja valittamalla mitään saa. Ihminen on oman onnensa seppä ja sitä saa mitä tilaa. Jos on köyhistä oloista niin ei sitä kannata ensimmäisenä tehtävänään jatkaa tehtailemalla kakaralaumaa sillä tuskin sillä vaurastuu tai saa itselleen vähän parempaa tulevaisuutta. Olen kohonnut köyhyydestä hyväosaiseksi enkä minäkään ymmärrä köyhän perheen arkea tai valittamista ollenkaan. Tunnen itseni hyväosaiseksi kun ruokakaupassa ei tarvitse katsoa hintoja eikä elää missää ravinne köyhyydessä missä elin lapsuudessa. Alaikäisenä piti mennä tienaamaan jo että sai ruokaa kun kotona oli aina tyhjät kaapit. Ihan sama jos joku syyttää etten ole veronmaksajia tehnyt niin näytän vain keskisormea ja haistatan paskat. Mitään diplomia, kunniaa en saa niistä kakaroista jos menee köyhyysloukkuun niistä. Jos sinne köyhyysloukkuun haluaa niin ei pidä valittaa. Elämä on valintoja ja vapaasti saa valita niin ettei ole pakko tehdä kakaroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas voi olla henkisesti köyhä. Köyhempi kuin kukaan. Mitä se niillä euroilla tekisi kun kaikkea on yltäkyllin.
No, alkaa vetää jotain sieraimeen että sais edes jonkinmoisen onnentunteen vaikka hetkeksi.
Erakoituu, kun pelkää, että ”joku” vie hänen euronsa. Liikkuu ulkona vain öisin.
Ei jätä jälkikasvulleen yhtään mitään vaan testamenttaa euronsa kissoille.
Tosin jälkikasvu on hylännyt jo aikaa sitten koko rikkaan ihmisraunion.
Tekikö raha onnelliseksi tai edes rauhoittiko ? Tuskin.
Omat lapset on toista mieltä: raha on tehnyt onnelliseksi ja raha on rauhoittanut. Toisaalta on myös oppinut sen, että saadakseen rahaa pitää nähdä vaivaa. Taikaseinän setelit menevät nopeasti käyttöön, koska niitä saadakseen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa.
Rikkaiden lapset on niitä, jotka on menneet kesätöihin 10v iässä. Siis vanhemmat on ilmoittaneet, että elämä ei ole lomailua, sinun vastuullasi on tietyt tehtävät. Se on voinut olla tuotantolaitoksen pihan kukkien kastelua tai ikkunoiden pesua, mutta työtä kuitenkin. Tulee tuntuma siitä, mistä palkkaa maksetaan. Samaan aikaan köyhän lapset menee vanhempien kanssa sossuun hakemaan rahaa merkkilenkkareihin, ainoa vaiva on lappusen täyttäminen.
Köyhät meillä on aina, mutta ei heille tule antaa automaattisesti kaikkea sitä rahaa, jonka he kokevat tarvitsevansa.Niin,koska oishan se nyt ihan hirveetä,jos köyhä äiti saisi vaikka uudet talvikengät,edes joka kolmas vuosi.Tai lämmintä ruokaa enemmän kuin pikkulautasellisen,kun on ensin ruokkinut kakaransa.Tai saisi vietyä lapsensa hesburgeriin,hoploppiin tai särkänniemeen edes kerran kesälomalla. Puhumattakaan hammaslääkäristä,uusista silmälaseista tai päällysvaatteista. OH PLEASE GOD FORBID US RICH FROM ALL OF THAT!!!!!!Ja anteeksi rikkaat,koen todellakin tarvitsevani kaiken tuon.T:Hyvin köyhä äiti,joka ei käytä sossua,eikä saa asumistukia
Hei hyvin köyhä äiti, miksi et hae tukia jos olisit niihin oikeutettu? Se ”kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat” - mentaliteetti ei auta ketään, katkeroittaa vaan. Liitä ne lapset nyt vaikka Hesen lastenklubiin, niin tulee ilmainen ateria synttäreillä heille. Hammaslääkäriin on jono, mutta pääset kyllä kunnalliselle sinäkin. Silmälasit voi maksaa osamaksulla. Päällysvaatteet ja talvikengät sesongin jälkeen alesta. Lapsilisistä sivuun 2e/ kk/ lapsi, pääsette kerran kesässä hoploppiin. Jätski Hesestä/ Mäkistä 1-2e/ lapsi siihen päälle.
Tukia haettu kerran,emme saa mitään. Miehen lainojen takia,joita ei oteta huomioon.Juu,elämme PALJON alle köyhyysrajan, mutta kun kaikkia lainoja ei oteta huomioon,oli rahallinen tilanne mikä tahansa.Ja huomautan vielä,kyse EI ole mun mokaamisesta,vaan ukon.Minä maksan kaikki lainani ja laskuni aina ajoissa.
Ja hammaslääkäri kohdallani maksaa aina tuon 50-60/kerta.Eikä nämä leegot enää kuntoon tule,vaan tarvitsisivat perusteellisen uusimisen,johon ei tietenkään ole varaa.
Moraalisesti seuraava ei ole oikein, mutta elintasoasi saisit nostettua ”eroamalla” miehestäsi. Lapset kirjoille luoksesi. Elarit Kelasta. Monen lapsen lähivanhempi ilman omia velkoja ei ole tässä maassa köyhä.
Niinpä. Aikoinaan 2 lapsen yh.na ja opiskelijana, en tuntenut itseäni köyhäksi. Fiksusti elämällä varat riitti kunnolliseen arkeen. Ei toki ulkomaanmatkoihin tai autoon/ muuhun epäolennaiseen. Tiedä sitten olisiko tilanne nyt sama jos putoaisin samaan tulotasoon. Elän edelleen punniten mielessäni jokaisen ostoksen sen hinta-laatusuhteen tai tuoman ilon. Kannatan kierrätystä ja vastustan materian haalimista ekologisista syistä. Pyrin välttämään vertailua muihin.Mä en tarvii Vuittonin veskaa että pääsisin elvistelemään muille.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan äkkiä unohtui, kuinka korona vei pohjan näiltä kommenteilta "jokainen on oman onnensa seppä, se on oma valinta, ihminen on itse vastuussa elämästään, aikuisen tulee tulla toimeen omillaan, ei mitään tukia tarvita, tehkää töitä, ruvetkaa yrittäjiksi" jne.
Kova oli huuto ja valitus kun yritykset menettivät asiakkaansa tai työpaikat laittoivat työntekijät lomautetuiksi tai vallan irtisanoivat.
Tukia huudettiin joka suunnasta. Kela ja kassat ruuhkautuivat. Nekin jotka ennen rehvastelivat etteivät olleet ikinä työttömänä päivääkään tai eivät olleet ikinä tukia hakeneet joutuivat hakemaan työttömyyskorvauhtia tai tukia Kelalta. Ja yritykset saivat tukea, hallitus mainosti: kyllä rahaa löytyy. Ja se kyllä myös hyvin kelpasi.
Mihin ne omat valinnat hukkuivatkaan? Eikös ollutkaan oman onnensa seppä? Miksei se enää ollutkaan ihan itsestä kiinni?
Mikä köyhä siellä ulisee? Yritykseni on jo heinäkuuhun mennessä ylittänyt koko viime vuoden liikevaihdon. Korona ei vaikuttanut yhtään mitenkään, en hakenut mitään tukia ja kaikki on edelleenkin itsestään kiinni. Mitä luusereita tämä palsta oikein on täynnä?
Vierailija kirjoitti:
Luulen että ongelma on siinä, että osalla ei oikeasti ole mahdollisuuksia parempituloiseen elämään. Sairauksia, mielenterveysongelmia, kehitysvammaa, monia asioita jotka tekevät sen, ettei voi opiskella tai käydä töissä niinkuin ehkä haluaisi.
Näiden lisäksi on sitten niitä, ketkä pystyisivät, mutta eivät vaan viitsi nähdä sitä vaivaa, minkä hyvän tulotason hankkiminen vaatisi. Nämä ovat useimmiten myös niitä kovaäänisimpiä valittajia. Harvoin ihmiset jotka haluaisivat mutteivät pysty viitsivät kauheasti vinkua jostain lomien vietosta, kun elämä vaan on mitä on eikä sille kauheasti itse enää mahda mitään.
Tälläisessä keskustelussa voisi olla hyvä muistaa jaotella nämä kaksi ryhmää toisistaan, koska osa vastauksista on selvästi suunnattu näille laiskoille uhriutujille, ja osassa taas ihmiset jotka eivät oikeasti pysty vaikuttamaan tilanteeseensa yrittävät puolustautua.
Itse olin aina alisuoriutuja. Vasta lähes nelikymppisenä löytyi ADHD, ja autismin kirjoon kuuluvia piirteitä. En ollut ikinä uskaltautunut kouluttautumaan, kun tiesin ettei siitä mitään tule. Nyt vasta olen saanut sen AMK-tutkinnon, ja ajatus olis jatkaa rahatilanteen salliessa maisterintutkintoon. Taloudellinen tilanne sallii sitten kun asuntolaina on maksettu pois parin vuoden kuluttua. Olen siis niin hyvässä tilanteessa kuitenkin, että löysin vakituisen työpaikan, vaikkakin pienipalkkaiselta julkiselta sektorilta. En kuitenkaan koskaan aiemmin pystynyt opiskelemaan pitemmälle ja hankkimaan parempaa työpaikkaa, ennen kuin läheisen kuoleman takia jouduin työterveyspsykologille ja sitä kautta lähti epäily myös siitä etten ole "ihan normaali".
Kiitos kirjoituksestasi, mielestäni osut naulankantaan. Useammat täällä vastanneet pitävät itseään lähtökohtana, jos on heillä ollut rahkeita opiskella, saada hyvä työpaikka, niin heistä kaikilla muillakin on ihan just samat mahdollisuudet. Aika suppeeaa ja naiivina ajattelua. Tosin selvästi monet täällä vastanneet ovat provoja, toivon ainakin. Onnea sinulle, toivon että tulevaisuutesi suunnitelmat sujuvat hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuetuista lomista joutuu maksamaan omavastuun. Ja itse matkat eestaas.
Se onkin sitten jo yli 100-200 euroa.
Jos hakee tutulle lomalle lisäapua Kelasta niin on sellainen rumba, ja yleensä ei edes mitään myönnetä.
Minulla ainakin on niin huono vaate- ja kenkäpuoli, kun tässä kotona ja lähikaupassa vain pyörin, että pitäisi niitäkin hankkia. Että kehtaisi muiden lomalaisten kanssa liikkua. Siellä lomapaikassa jos iltaa istutaan tai muuten jotain ostettaisi, ei ilman omaa rahaa sielläkään viikkoa pärjäisi.
Tai ainkakin viikko ilman rahaa olisi tosi ankeaa ja ahdistavaa, pelkäisi, että joku ehdottaa jotain, mikäsivarret vaatii rahaa.
Olen niin monesti näitä tuettuja lomia katsellut ja laskeskellut, että en vaan pysty lähtemään rahallisesti, vaikka osan vain joutuisin itse maksamaan.Juuri tätä samaa tulin sanomaan, että tuettujen lomien omavastuut on sen verran korkeita, että meidän perheeltä ei ainakaan ollut aikoinaan mitään mahdollisuutta edes niihin. Niinpä sitten pysyttiin kotona. Onneksi kotikaupunki on pieni, ja täällä on yksi kiva leikkipuisto ja pari uimarantaa. Ja kirjasto tosi hieno! Mutta kuten ap sanoi, ei valinnanvaraa siihen mitä tehdään lomalla. Ne on nuo ilmaisaktiviteetit ja that's it!
Kallista?? Pitäisikö teille maksaa lomailusta, jotta on varaa lähteä? Minä ja kaksi lasta ollaan lähdössä tuetulle lomalle. Yht 100e / 5vrk/ viisi ateriaa päivässä. Näitähän on ympäri Suomen, ei ne matkakulut nyt niin hurjia ole.
Eihän sitä voi itse päättää mihin pääsee lomalle. Ja ainakaan meilläpäin ei ole yhtään niistä paikoista, jotka ovat listalla.
Esimerkiksi paikka A, siis lähin: ensin pitää kävellä pari kilometriä bussiasemalle, sitten ensimmäisellä bussilla noin 50 km, bussin vaihto ja odottelua, sitten toisella bussilla noin 50 km, bussin vaihto ja odottelua. Ja vielä loppumatka kolmannella bussilla.
Ei niihin ole mitään suoria bussiyhteyksiä eikä täältä kulje junat. No, jonkun välin voi mennä junalla, jos osuu hyvin, mutta alkumatkakuitenkin ensin bussilla.
Kyllä minulle yksineläjänä 100 euroa tai yli lomasta on iso raha ja siihen tosiaan matkat ja viikon aikana tarvittava raha päälle.
Noin 200-300 euroa.
Ja ei siihen mitään muita tukia tipu Kelalta tai muualta, varsinkaan kun ei ole lasta tai lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan äkkiä unohtui, kuinka korona vei pohjan näiltä kommenteilta "jokainen on oman onnensa seppä, se on oma valinta, ihminen on itse vastuussa elämästään, aikuisen tulee tulla toimeen omillaan, ei mitään tukia tarvita, tehkää töitä, ruvetkaa yrittäjiksi" jne.
Kova oli huuto ja valitus kun yritykset menettivät asiakkaansa tai työpaikat laittoivat työntekijät lomautetuiksi tai vallan irtisanoivat.
Tukia huudettiin joka suunnasta. Kela ja kassat ruuhkautuivat. Nekin jotka ennen rehvastelivat etteivät olleet ikinä työttömänä päivääkään tai eivät olleet ikinä tukia hakeneet joutuivat hakemaan työttömyyskorvauhtia tai tukia Kelalta. Ja yritykset saivat tukea, hallitus mainosti: kyllä rahaa löytyy. Ja se kyllä myös hyvin kelpasi.
Mihin ne omat valinnat hukkuivatkaan? Eikös ollutkaan oman onnensa seppä? Miksei se enää ollutkaan ihan itsestä kiinni?Mikä köyhä siellä ulisee? Yritykseni on jo heinäkuuhun mennessä ylittänyt koko viime vuoden liikevaihdon. Korona ei vaikuttanut yhtään mitenkään, en hakenut mitään tukia ja kaikki on edelleenkin itsestään kiinni. Mitä luusereita tämä palsta oikein on täynnä?
En ole yrittäjä. Mutta oletko itse idiootti vai etkö lukenut lehtiä tai seurannut mediaa.
Yrittäjillehän jaettiin satoja tuhansia per firma, oli itse keksittyjä pöytälaatikkofirmoja mukana. Ja siitä pienempiä summia ei edes kaikkia mainittu. Ja kova huoli oli suurella osalla, ihan oli omalla nimellään juttuja. Ihan julkkiksista lähtien.
Jos ne kaikki olivat sitten niitä luusereiksi haukkumiasi yrittäjiä niin niitä olikin sitten aika paljon.
Tää on niin tätä: jos itsellä ei ole johonkin tarvetta tai ei jostain asiasta mitään tiedä niin silloin sitä tarvetta ja asiaa ei ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo. Synnyin työläisperheeseen ja olen suvun ensimmänen ja edelleenkin ainoa ylioppilas. Oli lama ja molemmat vanhemmat työttöminä. Lukioon muutin toiselle paikkakunnalle. Vanhemmat eivät avustaneet joten päivän ainoa ateria oli koulussa saatu + näkkäriä ja makaroonia kotona. Päätin menestyä. Menin yliopistoon ja nostin maltillisen lainan. En syönyt edes 2,40 maksavaa opiskelijalounasta vaan omia eväitä halvemmalla. Eka työ oli palkkatuettu harjoittelu mistä ei maksettu paljon pas*aakaan. Maksoin lainan pois ja sitkuttelin halvalla. Siitä pikkuhiljaa koko ajan parempiin hommiin.
Nyt on millä mällätä. No, oliko kultalusikka suussa ja isin bemari? Kuka tahansa voi tehdä saman jos VIITSII sen sijaan että inisee.
Hirveät alapeukut mutta ihan normaali tarina, itsellä lähes sama. Matalapalkkaperheestä olen ja nyt sentään keskituloinen, tarkoitus olisi vie paremmille tuloille. Mutta en todellakaan syntynyt tähän vaan tse työllä ja opiskelijoilla tehnyt. Alapeukut on vain kateellisten panettelua kun eivät viitsi nähdä vaivaa vaan sama elämäntaso pitäisi tulla meikäläisten verorahoista
Oma historia on köyhä alkoholistikoti. Mistään elintärkeästä ei varsinaisesti ollut pulaa mutta mitään ulkomaanmatkoja tai huvimatkoja ei koskaan tehty eikä mitään turhaa hömpötystä kuten leluja tai harrastusvälineitä juuri hankittu. Vaatteita ym. välttämättömyyksiä toki hankittiin kun oli tarve.
Kun kaverit kertoi mitä olivat saaneet esim. joululahjaksi tai missä olivat lomalla käyneet niin eipä siinä ollut itsellä paljoa sanomista, ei voinut muuta kuin tekopirteästi ihastella että olipa se taas hienoa teillä.
Yhteiskunnan tukiin oli kielteinen suhtautuminen, lapsilisät taisi olla ainoa poikkeus. Toinen vanhemmista oli työkykyinen ja sillä palkalla perhe eli miten eli, ja kyse oli siis tavallisesta duunarin palkasta.
Ehkä hankalin perintö mitä köyhyydestä jäi oli näköalattomuus ja tiettyjen asioiden muuttuminen "mahdottomiksi" Se ei vaan kerta kaikkiaan ole vaan mahdollista päästä tähän työhön, ei ole mahdollista koskaan hankkia mitään mittavampaa kuten kunnollista autoa saati asuntoa tai lähteä ulkomaanmatkalle Nämä asiat yksinkertaisesti ovat vain köyhälle mahdottomia, liian kaukaisia että olisi mitään mieltä edes yrittää sellaisia tavoitella.
Sama koskee tietysti ihmissuhteita ja perheen perustamista: kukapa haluaisi seurustella köyhän kanssa? Köyhyyden ja/tai kunnollisen työuran puuttuminen on naiselle täydellinen turn-off, kun tämä tulee jotain kautta ilmi suhtautuminen muuttuu osaaottavan vältteleväksi, toki kohteliaalla tavalla.
Olen ehdottomasti sitä mieltä että köyhyyden suurin ongelma ei ole rahallinen köyhyys vaan se henkinen köyhyys joka seuraa pitkällisestä taloudellisesta köyhyydestä. Nyt keski-ikäisenä on jotain p-duuneja tullut sen verran tehtyä etten ole enää rahallisesti köyhä on edelleeb äärimmäisen vaikea kuluttaa, käyttää rahaa mihinkään.
Tulen kuolemaan jonkinlaisen omaisuuden haltijana. Omaisuus tulee menemään valtiolle koska perillisiä ei ole eikä tule enkä voi rahojani itse mihinkään käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan äkkiä unohtui, kuinka korona vei pohjan näiltä kommenteilta "jokainen on oman onnensa seppä, se on oma valinta, ihminen on itse vastuussa elämästään, aikuisen tulee tulla toimeen omillaan, ei mitään tukia tarvita, tehkää töitä, ruvetkaa yrittäjiksi" jne.
Kova oli huuto ja valitus kun yritykset menettivät asiakkaansa tai työpaikat laittoivat työntekijät lomautetuiksi tai vallan irtisanoivat.
Tukia huudettiin joka suunnasta. Kela ja kassat ruuhkautuivat. Nekin jotka ennen rehvastelivat etteivät olleet ikinä työttömänä päivääkään tai eivät olleet ikinä tukia hakeneet joutuivat hakemaan työttömyyskorvauhtia tai tukia Kelalta. Ja yritykset saivat tukea, hallitus mainosti: kyllä rahaa löytyy. Ja se kyllä myös hyvin kelpasi.
Mihin ne omat valinnat hukkuivatkaan? Eikös ollutkaan oman onnensa seppä? Miksei se enää ollutkaan ihan itsestä kiinni?Mikä köyhä siellä ulisee? Yritykseni on jo heinäkuuhun mennessä ylittänyt koko viime vuoden liikevaihdon. Korona ei vaikuttanut yhtään mitenkään, en hakenut mitään tukia ja kaikki on edelleenkin itsestään kiinni. Mitä luusereita tämä palsta oikein on täynnä?
En ole yrittäjä. Mutta oletko itse idiootti vai etkö lukenut lehtiä tai seurannut mediaa.
Yrittäjillehän jaettiin satoja tuhansia per firma, oli itse keksittyjä pöytälaatikkofirmoja mukana. Ja siitä pienempiä summia ei edes kaikkia mainittu. Ja kova huoli oli suurella osalla, ihan oli omalla nimellään juttuja. Ihan julkkiksista lähtien.
Jos ne kaikki olivat sitten niitä luusereiksi haukkumiasi yrittäjiä niin niitä olikin sitten aika paljon.Tää on niin tätä: jos itsellä ei ole johonkin tarvetta tai ei jostain asiasta mitään tiedä niin silloin sitä tarvetta ja asiaa ei ole olemassa.
Ja tuo alkuperäinen viesti johon vastasin tahallaan tyhmästi (tyhmään kysymykseen tyhmä vastaus..) ei lainkaan yleistänyt kaikkia yrittäjiä tuen hakijoiksi? Miksi tälläistä yrittäjävihaa luodaan edelleenkin?
Vierailija kirjoitti:
Tulonsiirtoista huomauttelu on mielestäni turhaa. Niin on ollut jo pitkään ja itsekin olen nettomaksaja, mutten huomauttele siitä pienituloisille palkansaajille. Se on typerää käytöstä! Nykyään niitä töitä ei ole kuten joskus 50 vuotta sitten. Silloin jo keskikoulun käynyt sai valita mihin menee töihin. Nyt työt on tyrkitty halvempien työntekijöiden maihin. EU edistää vain rikkaiden etuja. Vapaa liikkuvuus on ollut olemassa, kun passia vilautti lähes joka maahan. Olen käynyt töissä monissa maissa. Ei pidä leveillä maksukyvystään. Se on minusta tahditonta.
.
50 vuotta sitten ei ollut nykyistä toimeentulotukijärjestelmää, joten ihmiset teki pienipalkkaisiakin töitä. Nyt voi valita, tekeekö mitään vai elääkö toimeentulotuella (ja sivutuloilla). Ei työpaikkoja sen enempää ollut silloinkaan, tekijät vai eivät olleet niin kranttuja kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisuus on oma valinta. Sen eteen on opiskeltu, tehty töitä ja joskus tehty valintoja, jotka eivät ole tuntuneet mukavilta. Siksi nyt voi valita huvipuiston tai metsäretken välillä.
Katso omaa elämääsi taaksepäin ja mieti, mitkä toisenlaiset valinnat olisivat antaneet sinulle paremman nykyisyyden. Kerro ne lapsillesi, että edes he eivät putoaisi samaan ainaisen valituksen kuiluun.Niinpä, oma valinta ja kovan työn tulos, esim. Suomen rikkaimmat henkilöt ovat osanneet syntyä rikkaaseen sukuun.
Entä sitten? Suomalaiset köyhät ovat sattumalta syntyneet Suomeen eivätkä kehitysmaahan, jossa olisivat oikeasti köyhiä. Silti palstan köyhät uhriutujat halveksivat esim. afrikkalaisia köyhiä, vaikka itse eivät ole yhtään sen parempia.
Ap, mitä näiltä moukilta voisi muuta olettaa. Ei ainakaan sivistystä, tai sydämen sivistystä ainakaan.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/olennaiset/onkohan-…
- oloneuvos omilla rahoilla -
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä näiltä moukilta voisi muuta olettaa. Ei ainakaan sivistystä, tai sydämen sivistystä ainakaan.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/olennaiset/onkohan-…
- oloneuvos omilla rahoilla -
Empatia heikkenee, kun ihminen vaurastuu
Tutkittua on, että ihmisen yhteiskunnallinen asema vaikuttaa empatiakykyyn. Empatia – Myötäelämisen tiede -kirjan kirjoittaja Sami Keto on aiemmin kertonut, että kyky empatiaan saattaa heiketä, kun ihminen rikastuu tai nousee yhteiskunnan hierarkiassa korkeammalle.
– Tämä on havaittu todella monessa yhteydessä, Keto totesi aiemmin Me Naisille.
Heh
Mitä hyvä- tai normaaliosaisen pitäisi köyhyydestä ymmärtää erityisesti? Tulisiko toimia jotenkin erilailla? Olla puhumatta teoistaan ja mahdollisuuksistaan tai antaa osansa omasta omaisuudesta sekä palkasta muille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tässä korona karanteenissa. Työssäkäyvät keski-tai suurituloiset ja usein vielä omakotiasujat tai mökin omistavat hehkuttivat kuinka ihanaa on kun saa olla kotona. Tai mökillä.
Heillä on työt, jossa ehkä matkustamista ja paikasta toiseen liikkumista ja paljon ihmisten tapaamista, harrastukset (salilla oltiin jopa 5 kertaa viikossa tms.), lasten harrastukset ja viennit, mahdolliset luottamustoimet, jne. Koko ajan mennään ja aikataulutetaan elämää, kotona vain suunnilleen nukutaan.Kyllä varmaan silloin onkin ihanaa olla rauhassa kuukausi, pari kotona. Kun tietää, että taas kuitenkin pääsee palaamaan siihen entiseen, monipuoliseen elämäänsä.
Köyhällä on koko ajan sitä kotona kököttämistä. Kirjasto, uimahalli ja kirpputori henkireikä, nekin oli koroneristyksen ajan kiinni.
Pienet ympyrät olivat vieläkin pienempiä. Ja jatkuu edelleen, vaihtoehtoja ei paljon ole.
Se vaihtoehdottomuus valinnoissa on se suuri ero. Sitä eivät monet ymmärrä lainkaan, tai eivät ole ymmärtävinään.Moni on tehnyt kotona tai mökillä etätöitä, kuten oma miehenikin. Se ei ole mitään "ihanaa rauhassa oloa", vaan oikeaa työntekoa. Miehenikin on tehnyt maaliskuusta tähän päivään asti pitkiä päiviä ja palavereja on ollut myöhään iltaan asti aikaerojen takia. Rankempia päiviä kuin normaalisti, ja monesti myös viikonloppuisin.
No mutta onhan se etätyö ihan samalla lailla rankempaa niillekin, joiden palkka on pienempi ja joilla ei ole mökkiä. Kyllähän mökillä kuitenkin voi nauttia itselle rakkaista maisemista, käydä kesällä uimassa, ja jo se, että on viihtyisä paikka, auttaa paljon. Näin ainakin itselläni.
Tietysti. Mutta pointtini olikin se, ettei se etätyö mitään mainittua "ihanaa rauhassa oloa" kaikilla ole. Se on monilla jopa normaalia työtä rankempaa, vaikka kuinka ikkunasta avautuu järvimaisema.
Juu,kyllä on raskasta työtä yhyy, etätoimisto ja palaverissa pa lli en päällä istuminen.Hikistä hommaa,huh....
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä näiltä moukilta voisi muuta olettaa. Ei ainakaan sivistystä, tai sydämen sivistystä ainakaan.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/olennaiset/onkohan-…
- oloneuvos omilla rahoilla -
Kuulostavat vahän yksinkertaisilta tai suoraan sanottuna jo tyhmiltä yksilöiltä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyvä- tai normaaliosaisen pitäisi köyhyydestä ymmärtää erityisesti? Tulisiko toimia jotenkin erilailla? Olla puhumatta teoistaan ja mahdollisuuksistaan tai antaa osansa omasta omaisuudesta sekä palkasta muille?
Piäisi varmaan hävetä, kun ei olla sössitty asioita.
Tulonsiirtoista huomauttelu on mielestäni turhaa. Niin on ollut jo pitkään ja itsekin olen nettomaksaja, mutten huomauttele siitä pienituloisille palkansaajille. Se on typerää käytöstä! Nykyään niitä töitä ei ole kuten joskus 50 vuotta sitten. Silloin jo keskikoulun käynyt sai valita mihin menee töihin. Nyt työt on tyrkitty halvempien työntekijöiden maihin. EU edistää vain rikkaiden etuja. Vapaa liikkuvuus on ollut olemassa, kun passia vilautti lähes joka maahan. Olen käynyt töissä monissa maissa. Ei pidä leveillä maksukyvystään. Se on minusta tahditonta.
.