Onko teistä kohtuutonta myydä omakotitalo pois, kun lapset muuttavat pois kotoa?
Olen pyöritellyt tätä asiaa mielessäni koko kevään ja alkukesän. Meiltä muuttaa nuorempi lapsista pois kotoa elokuussa. Ollaan mieheni kanssa katseltu kaksioita tai kolmioita. Etenkin tämän nuoremman lapsen mielestä se on väärin heitä kohtaan, kun tämä on ollut aina heidänkin kotinsa. Hän ilmoitti, että hän ei tule käymään enää ikinä, jos muutetaan johonkin kaksioon, missä ei ole hänelle omaa huonettakaan ja kolmiokaan ei tunnu kelpaavan. Hänellä on nuoren ihmisen kypsymättömyyttä vielä. Vanhempi lapsi muutti armeijan jälkeen viime syksynä pois. Hän on harvoin enää ollut yökylässä kotona, kun asuu samassa kaupunginosassa.
Me saamme kolmion kyllä ostettua, jos talo myydään, mutta ei miltään trendikkäältå alueelta eikä uudesta taloyhtiöstä. Kaksioissa olisi hinnallisesti laadukaskin mahdollinen ja hyvällä sijainnilla. Omakotitalon myynnin syynä lähinnä se, että ei viitsisi enää käyttää aikaa remontteihin ja pihatöihin. Tähän taloon pitäisi kohta tehdä putkiremppaa ja vaihtaa ikkunat. Saisi uusi omistaja hoitaa ne, en viitsisi laittaa isoja summia rahaa enää tähän taloon, vaikka onkin hyvällä paikalla.
Mies sanoo, että päätä sinä, myydäänkö vai jäädäänkö vielä. Minä olen sitten pahis, jos myydään.
Kommentit (137)
Suosittelen talon myyntiä, mutta olkaa tarkkana tavasta millä puhutte asiasta lapsillenne. Ja miettisin tarkkaan että onko kaksio järkevä ratkaisu. Ei siitä yhdestä lisähuoneesta haittaa ole.
Oma äitini ei millään voinut hyväksyä sitä surua ja kaipausta, mitä me lapset ja lastenlapset tunsimme kun tuttuun turvasatamaan ja lasten mummolaan ei voinut mennä. vihdoin pääsen tästä tönöstä ja karseasta kylästä eroon, en mie ole ikinä halunnut asua täällä mutta isänne painosti -tyyppistä settiä tuli häneltä vastaukseksi. Ei tuntunut kivalta kuunnella tuollaista ja samalla tiedostaa, että se pyhä neliö eli mies + lapset + talo + koira eivät tuoneet äidille onnea. Äiti siis möi maaseudulla sijainneen okt:n pois vuosi isän kuoleman jälkeen ja muutti sieltä isoon kaupunkiin.
Sama valitusvirsi pilalle menneestä elämästä on jatkunut siellä kerrostalokaksiossakin. Osti oikein sellaisen asunnon jonne, vieraat ei varmasti mahdu.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen talon myyntiä, mutta olkaa tarkkana tavasta millä puhutte asiasta lapsillenne. Ja miettisin tarkkaan että onko kaksio järkevä ratkaisu. Ei siitä yhdestä lisähuoneesta haittaa ole.
Oma äitini ei millään voinut hyväksyä sitä surua ja kaipausta, mitä me lapset ja lastenlapset tunsimme kun tuttuun turvasatamaan ja lasten mummolaan ei voinut mennä. vihdoin pääsen tästä tönöstä ja karseasta kylästä eroon, en mie ole ikinä halunnut asua täällä mutta isänne painosti -tyyppistä settiä tuli häneltä vastaukseksi. Ei tuntunut kivalta kuunnella tuollaista ja samalla tiedostaa, että se pyhä neliö eli mies + lapset + talo + koira eivät tuoneet äidille onnea. Äiti siis möi maaseudulla sijainneen okt:n pois vuosi isän kuoleman jälkeen ja muutti sieltä isoon kaupunkiin.
Sama valitusvirsi pilalle menneestä elämästä on jatkunut siellä kerrostalokaksiossakin. Osti oikein sellaisen asunnon jonne, vieraat ei varmasti ma
Saittehan te kai isänperintönne silloin kun äiti vieläpä osti asunnon johon hänen osuutensa riitti.
Ihme aikuisia lapsia. Oma elämä on muualla mutta vanhempien pitäisi pitää heidän huoneensa museona ja ometko hävittänyt sen ekaluokan piirustuksen.
Vai mahdollisia tulevia lapsenlapsia varten pitäisi isoissa asunnoissa asua?
Sitähän ei tiedä lastenlasten toista vanhempaa suvaitseeko hän ollenkaan näitä isovanhempia ja suostuuko koskaan yöpymään.
Täällä vauvalla jatkuvaa rätinä. Vanhempiani/appivanhempiani en tapaa koskaan. Valitusta vanhan vanhemman pihatöistä tai idon tilan siivoamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Hassua, että moni ehdotti parin vuoden odottamista ja katsomista sen jälkeen jos nuori tottuu ajatukseen. Pari vuotta on todella pitkä aika ihmisen elämässä.
Pari vuotta on mitätön aika aikuisen ihmisen elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellesi voit todeta, että jo ilmastosyistä ei ole järkevää asua suuressa talossa jos asukkaiden lukumäärä on 2. Se voi olla oma tekonne ilmaston puolesta. Lapsi ei tietenkään sanele mitä teette ja kuulostaa erittäin viisaalta siirtyä asumaan pienempään. Näin moni tekee.
Eihän ole mitään järkisyytä sille, miksi kaksi ihmistä tarvitsisi omakotitalon ja miksi heillä olisi talollinen tavaraa.Lisäksi kuten tuolla aiemmin jo mainittiin, lapsenne varmaan pitkässä juoksussa arvostavat huoletonta pientä ja uudehkoa asuntoa hyvältä alueelta kuin vanhaa remontin tarpeessa olevaa omakotitaloa kun perimisen aika koittaa. Myös tavaramäärää olisi karsittu jo valmiiksi eivätkä lapset joutuisi tekemään sen eteen kovaa työtä.
Eihän iso talo automaattisesti tarkoita epäekologisempaa asumista. Uudehko puurakenteinen talo järkevillä energiaratkaisulla pesee ekologisuudessa betonitalot. Lisäksi kaupunkiasuminen tutkitusti lisää kulutusta joka sekin lisää ilmastorasitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, että moni ehdotti parin vuoden odottamista ja katsomista sen jälkeen jos nuori tottuu ajatukseen. Pari vuotta on todella pitkä aika ihmisen elämässä.
Pari vuotta on mitätön aika aikuisen ihmisen elämässä.
Kannattaa myydä asunto, jos vielä saa myytyä eikä turhaan pitkittää.
Olisi tyytyväinen ettei jää vanha talo käsiin vanhempien kuoltua. Kaksion saa varmaan helpommin myytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä lapset nukkuvat tullessaan kotiin? Mahtavatko enää mihinkään?
Sohvalle, tai patja lattialle
Asun kaksio ja viimeksi kaksi ystävää tuli yökylään. Toinen nukkui sohvalla ja toinen vieraspatjalla lattialla. Kolme vierastakin mahtuisi kylään, silloin kaksi vierasta nukkuisi parisängyssäni, yksi vieras sohvalla ja minä vieraspatjalla.
"Mikä takaa että lapsenlapset tulisivat yökylään ? Lapsen puoliso voi olla eri mieltä ja riitautua isovanhempien kanssa,jos vaikka isoäiti antaa limsaa, tai muuta kysymättä lapsenlapselle, tai antaa jotain kasvatukseen liittyviä kommentteja miniälleen .Näitä riitoja täälläkin puidaan tämäntästä.🤔"
No tämä! Sen lisäksi kannattaisi miettiä kauanko menee aikaa siihen, että lapsenlapsia ylipäätään on. 10 vuotta, 15 vuotta?
Vielä jos aikuiset lapset asuu jossain kaukana ja tarvitsevat yöpymispaikkaa, niin entäs kun ne lapset perheellistyy ja pitää ristiäisiä ja lastensa synttäreitä. Eikös isovanhemmilla ole sitten ongelmana, että missä yöpyvät?
Kaikilla pitäisi näköjään olla muiden varalta tilaa. Minä kannustan terveeseen itsekkyyteen. Jollei ole rahkeita ylläpitää tilavaa taloa/asuntoa, ei ole kenenkään etu sellaista pitää.
Ihme aikuisia lapsia. Oma elämä on muualla mutta vanhempien pitäisi pitää heidän huoneensa museona ja ometko hävittänyt sen ekaluokan piirustuksen.
taisi 122 äiti tulla paikalle 😂😂
Vierailija kirjoitti:
Ihme aikuisia lapsia. Oma elämä on muualla mutta vanhempien pitäisi pitää heidän huoneensa museona ja ometko hävittänyt sen ekaluokan piirustuksen.
taisi 122 äiti tulla paikalle 😂😂
No ainakin yhtä impulsiiviselta vaikuttaa kun ei näköjään edes lukenut kommenttiani kunnolla.
- 122
Vanha ketju enkä lukenut kokonaan.
Okt myynti on itselläkin edessä lähivuosina.
Aiempi okt oli itselle teetetty mutta myytiin koska paikkakunta vaihtui työn perässä. Ensimmäisestä luopuminen oli tuskallisempaa mutta tähän nykyiseen ei ole samanlaista tunnesidettä. Asutaan sen aikaa kun lapset asuvat kotona. Lapsille kerrottu jo alkujaan, että tätä taloa ei ikuisesti pidetä.
Meillä on helpottanut se, että se luopumistyö on tehty jo ekasta kodista.
Olemme puhuneet, että ehkä voisimme talon myynnin jälkeen ostaa mökin, joka olisi myös lasten omistuksessa. Siinä olisi se kaivattu luonto ja piha.
Asiasta puhuminen kannattaa siis aloittaa jo hyvissä ajoin ettei tule lapsille yllätyksenä. Taloudelliset asiat kannattaa myös selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen talon myyntiä, mutta olkaa tarkkana tavasta millä puhutte asiasta lapsillenne. Ja miettisin tarkkaan että onko kaksio järkevä ratkaisu. Ei siitä yhdestä lisähuoneesta haittaa ole.
Oma äitini ei millään voinut hyväksyä sitä surua ja kaipausta, mitä me lapset ja lastenlapset tunsimme kun tuttuun turvasatamaan ja lasten mummolaan ei voinut mennä. vihdoin pääsen tästä tönöstä ja karseasta kylästä eroon, en mie ole ikinä halunnut asua täällä mutta isänne painosti -tyyppistä settiä tuli häneltä vastaukseksi. Ei tuntunut kivalta kuunnella tuollaista ja samalla tiedostaa, että se pyhä neliö eli mies + lapset + talo + koira eivät tuoneet äidille onnea. Äiti siis möi maaseudulla sijainneen okt:n pois vuosi isän kuoleman jälkeen ja muutti sieltä isoon kaupunkiin.
Sama valitusvirsi pilalle menneestä elämästä on jatkunut siellä kerrostalokaksiossakin. Osti oikein sellaisen asunnon jonne, vieraat ei varmasti ma
Järkevä ratkaisu. Tuli varmaan samalla kuolinpesä lopetettua ja lapset saivat rahansa. Äiti ei jäänyt leskenoikeudella vaan osti saamallaan osuudella asunnon johon rahat riittivät.
Hauska lukea ihmisten kirjoituksia jotka eivät edes sisaruksen kanssa ole koskaan jakaneet tilaa. Saati nukkuisivat mummolassa varapatjalla lattialla kuten taas aika monissa kodeissa tehdään.
Nuorempana nukuin lastenkin kodeissa lattialla, nyt saan nukkua sohvalla. Ei tullut mieleen vaatia että pitää ostaa asunto jossa mummolle vierashuone.
Vierailija kirjoitti:
... Oma äitini asuu pienessä kerrostalo asunnossa toisella puolella Suomea ja me ei olla ikinä voitu mennä koko perhe hänen luokse kylään kun hänen luokse ei mahdu yöpymään ja välimatka on niin pitkä. Miettisin sinuna myös sitä aikaa kun aikanaan teillä on mahdollisesti lastenlapsia jotka mahdollisesti haluaa myös teille yökylään että olisi ainakin 1 ylimääräinen huone jos kerrostaloon muutatte.
Mitä ihmettä? Yleensä sellaisissa paikoissa, missä on kerrostaloja, on joku hotelli tai muu majoitusvaihtoehto. Kai sitä nyt voi muualla nukkua, jos vanhempi asuu pienessä asunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Vai mahdollisia tulevia lapsenlapsia varten pitäisi isoissa asunnoissa asua?
Eivät kolmiot välttämättä mitään valtavia ole, etenkään uudemmissa asunnoissa. Jokainen tietysti valitsee itselleen sopivimman ratkaisun, mutta jos yhtään haluaa ketään vierailijaa (esim. lastaan) majoittaa, lisähuone on kivempi kuin sänky olohuoneen nurkassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai mahdollisia tulevia lapsenlapsia varten pitäisi isoissa asunnoissa asua?
Eivät kolmiot välttämättä mitään valtavia ole, etenkään uudemmissa asunnoissa. Jokainen tietysti valitsee itselleen sopivimman ratkaisun, mutta jos yhtään haluaa ketään vierailijaa (esim. lastaan) majoittaa, lisähuone on kivempi kuin sänky olohuoneen nurkassa.
Voi teitä vierashuoneisiin tottuneita. Rupean tajuamaan miksei teinit voi mennä rippileirille kun yhteismajoitus taikka asevelvollisuutta suorittamaan kun ei ole omaa huonetta.
Me asutaan samassa kaupungissa, joten kotonaan nukkuu. Joskus nukkuu minun sängyssä ja minä menen miehen viereen. Meillä on siis omat makkarit.
Itse en koskaan yöpynyt vanhemmillani vaan siskoilla tai kavereilla.