Lue keskustelun säännöt.
Onko teistä kohtuutonta myydä omakotitalo pois, kun lapset muuttavat pois kotoa?
10.07.2020 |
Olen pyöritellyt tätä asiaa mielessäni koko kevään ja alkukesän. Meiltä muuttaa nuorempi lapsista pois kotoa elokuussa. Ollaan mieheni kanssa katseltu kaksioita tai kolmioita. Etenkin tämän nuoremman lapsen mielestä se on väärin heitä kohtaan, kun tämä on ollut aina heidänkin kotinsa. Hän ilmoitti, että hän ei tule käymään enää ikinä, jos muutetaan johonkin kaksioon, missä ei ole hänelle omaa huonettakaan ja kolmiokaan ei tunnu kelpaavan. Hänellä on nuoren ihmisen kypsymättömyyttä vielä. Vanhempi lapsi muutti armeijan jälkeen viime syksynä pois. Hän on harvoin enää ollut yökylässä kotona, kun asuu samassa kaupunginosassa.
Me saamme kolmion kyllä ostettua, jos talo myydään, mutta ei miltään trendikkäältå alueelta eikä uudesta taloyhtiöstä. Kaksioissa olisi hinnallisesti laadukaskin mahdollinen ja hyvällä sijainnilla. Omakotitalon myynnin syynä lähinnä se, että ei viitsisi enää käyttää aikaa remontteihin ja pihatöihin. Tähän taloon pitäisi kohta tehdä putkiremppaa ja vaihtaa ikkunat. Saisi uusi omistaja hoitaa ne, en viitsisi laittaa isoja summia rahaa enää tähän taloon, vaikka onkin hyvällä paikalla.
Mies sanoo, että päätä sinä, myydäänkö vai jäädäänkö vielä. Minä olen sitten pahis, jos myydään.
Kommentit (137)
Ei tietenkään ole kohtuutonta, lapsesi vaatimus kokonaisen omakotitalon pitämisestä vain häntä varten varalle on täysin älyvapaa. Ilman muuta muutatte jos itse haluatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teette juuri niinkuin haluatte. Pitkällä tähtäimellä lapsille on vaan etu, ettei tarvitse huolehtia omakotitalon kunnossapidosta ja töistä siinä vaiheessa, kun te ette enää itse kykene. Kysypä lapselta tuleeko hän leikkaamaan nurmikon kaksi kertaa vikkossa ja tekemään lumitytöt, kun ette enää jaksa huolehtia niistä. Lisäksi voit tiedustella remonttiapua ja maalausapuja. Vaihtoehtoisesti voi osallistua myös maksamalla kustannuksia, jos ei ehdi remonttitalkoisiin.
Muuttaisin kyllä kolmioon enkä kaksioon. Kaksio tuntuu ahtaalta omakotitalon jälkeen.
Itselle rakennat elämää, kun lapset muuttaneet pois kotoa. Kyllähän tuon kuopuksen sanat varmaan tuntuvat pahalta, mutta siltikin ajattelisin omaa elämääni. Jos kolmion ostatte, niin voitte sinne tehdä kauniin vierashuoneen lapsille.
Meillä muutti kanssa lapset pois ja olemme kahden tässä omakotitalossa. Me tosin haluamme vielä jatkaa täällä elämistä, kun koti ei ole suuren suuri, vain 4 huonetta ja keittiö.
Asutte missä ja miten haluatte. Lapsi toipuu kyllä järkytyksestään.
Me ostettiin tämä talo 75v papalta, vaimo oli kuollut 15v aiemmin ja lapset asuneet muualla 20v. Silti ne lapset heittäytyi hankalaksi, muistot olisi kai pitänyt museoida heille.
Mun vanhemmat myi kans omakotitalon pois, kun me lapset muutettiin pois kotoa. Olihan se ajatuksena jotenkin outoa, että ei olisi enää sitten sitä lapsuudenkotia mihin mennä, mutta mielestäni vanhemmat tekivät oikean päätöksen. Kyllä teilläkin nuorin siihen tottuu. Se on teidän elämä, ei lapset tuossa vaiheessa sanele missä teidän on asuttava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kohtuutonta, mutta samaa mieltä olen toisen kommentoijan kanssa, että omakotitalon jälkeen kaksio on kyllä pieni... tavaraa saa karsia todella isolla kädellä. Toinen lapsenne on vielä tosi nuori, ja kodin jättäminen on hänelle vaikeaa. Ehkä on syytä keskustella asiasta hänen kanssaan järkevästi, ja antaa hänellekin mahdollisuus hyvästellä lapsuudenkoti ajan kanssa.
Tähän sen päätätte, eivätkä lapset 😀 Mutta ymmärrän, että nuorimmaista harmittaa. Jos malttaisitte odottaa vaikka vuoden vielä, että ehtii tottua ajatukseen? Entä mitä, jos lapsi ei jostain syystä pärjääkään opinnoissa tai vaihtaa alaa ja tarvitsisi hetkeksi palata vanhempien huomaan asumaan? Se siinä varmaan pohjimmiltaan hiertää.
Meillä taas omassa mielessä kaihertaa, vieläkö kannattaisi muuttaa omakotitaloon. Kun aiemmin ei ole ollut varaa, mutta ainut lapsi on jo rippikoulun käynyt. Niin hassua, kun monet tuttavat ihan eri tilanteessa, kun heillä useampia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olihan se aikoinaan outoa, kun äiti muutti sellaiseen asuntoon missä en ollut asunut. Äkkiä siihen tottui ja kaikinpuolinhan tuo on järkevää sopeuttaa asunnon koko sekä menot muuttuneeseen tilanteeseen.
Teidän tuvan myynnistä päättävät sen tuvan omistajat. Jos teinin nimeä ei papereista löydy, sen marinat voi ja kuuluukin jättää huomiotta.
Me tehtiin vähän päinvastainen liikahdus ja kärvisteltiin keskustassa kerrostalossa siihen asti että lapsi sai oppivelvollisuuden hoidettua, muutettiin sen jälkeen syrjempään pikkuruiseen omakotitaloon omaan rauhaan. Lapsi nurisi ettei halua mihinkään perähikiälle jäädä, suoritti kaksoistutkinnon vielä kotoa käsin ja on nyt innokkaana lähdössä jatkamaan opintoja toiseen kaupunkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman muuta teette siten, miten teille on parasta tulevaisuudessa. Itse en tuossa tilanteessa miettisi hetkeäkään vaan laittaisin talon myyntiin. Talo kannattaa myydä siinä vaiheessa, kun se on mahdollista saada kaupaksi.
Oma tilanteeni on tällä hetkellä se, että äitini haluaa asua omakotitalossa vaikkei enää pärjää siellä yksin. Tai pärjäisi, jos talo olisi kunnossa. Talossa on öljylämmitys, siinä on ollut ongelmia ja koko systeemi on tiensä päässä. Äiti soittelee minulle ja vaatii minua soittamaan sinne jä tänne, itkee, miten taloon menee rahaa eikä silti suostu edes keskustelemaan kerrostaloasumisesta. Olen hirveän stressaantunut. Kysy lapseltasi, miten paljon hän haluaa tulevaisuudessa tehdä töitä talon eteen ja miten hänellä riittää asiantuntemus talotekniikan kohdalla.
Itse muistan, miten oudolta tuntui jo sekin, että huoneeni annettiin pikkuveljelle, kun muutin pois vanhempien luota, joten ymmärrän tavallaan nuorenkin näkökulmasta, että hän kokee että turvasatama viedään pois. Mutta olen aivan varma, että hän tottuu ajatukseen, ja kun nuori on itsekin asettautunut uuteen kotiinsa, niin ei se vanhempien koti enää tunnu sitten sillä lailla omalta.
Kun nuori muuttaa omaan kotiin, se on hänelle iso muutos, ja tietysti ehkä siinä vaiheessa toisi vähän turvaa, jos olisi se "vanha" koti siellä taustalla, eikä olisi kahta isoa muutosta yhtä aikaa. Eli jos haluat vähän lieventää tätä muutosta, niin odottakaa vuosi tai pari, niin ei se nuori sitten enää sinne niin kaipaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tässä tapauksessa kannattaa antaa asian hautua. Mutta samalla tehdä selväksi kuopukselle, että asiassa edetään. Lapsi ennättää päästä paremmin sisään omiin uusiin ympyröihin ja asia ei sitten tunnu enää niin kamalalta. Eihän se talon myynti ja tyhjennys sormia napsauttamalla suju vaan vie aikaa.
Kaksioon omakotitalosta tuntuu kyllä aika rohkealta liikkeeltä. Vanhemmiten tulee usein tarve kahdelle makuuhuoneelle, jos herää yöllä voi siirtyä toiseen huoneeseen lukemaan tai paeta kuorsausta ja nolemmat nukkuvat paremmin.
Lapsetkin saattavat palata kotiin, ainakin muutamaksi viikoksi. Ja jos lapsi asuu toisella paikkakunnalla tai ulkomailla, on mukava että löytyy majapaikka vanhempien luota. Tai viimeistään lapsenlapsille on sitten oma huone, kun tulevat yökylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta teette siten, miten teille on parasta tulevaisuudessa. Itse en tuossa tilanteessa miettisi hetkeäkään vaan laittaisin talon myyntiin. Talo kannattaa myydä siinä vaiheessa, kun se on mahdollista saada kaupaksi.
Oma tilanteeni on tällä hetkellä se, että äitini haluaa asua omakotitalossa vaikkei enää pärjää siellä yksin. Tai pärjäisi, jos talo olisi kunnossa. Talossa on öljylämmitys, siinä on ollut ongelmia ja koko systeemi on tiensä päässä. Äiti soittelee minulle ja vaatii minua soittamaan sinne jä tänne, itkee, miten taloon menee rahaa eikä silti suostu edes keskustelemaan kerrostaloasumisesta. Olen hirveän stressaantunut. Kysy lapseltasi, miten paljon hän haluaa tulevaisuudessa tehdä töitä talon eteen ja miten hänellä riittää asiantuntemus talotekniikan kohdalla.
Miksi äitisi uuden asunnon on oltava kerrostalossa? Monet omakotitaloon tottuneet asuu mieluummin rivarissa. Ei rappusia ja vähän omaa pihaakin on.
Ei ole kohtuutonta mutta onko myynti välttämätön juuri nyt? Jospa vielä vuoden tai pari olisitte nykyisellä paikalla, niin että nuorinkin lapsi ehtii tottua muuttoajatukseen.
Vierailija kirjoitti:
Olihan se aikoinaan outoa, kun äiti muutti sellaiseen asuntoon missä en ollut asunut. Äkkiä siihen tottui ja kaikinpuolinhan tuo on järkevää sopeuttaa asunnon koko sekä menot muuttuneeseen tilanteeseen.
Olisitte voineet ostaa asuntovaunu, sellaisen isomman, niin ei tarvi loppuikää istua asunnon keskellä. Liikunta jää iän myötä mahdottomaksi, jos ei ole tarpeeksi neliöitä. Huonekalut voi toki sijoittaa niin, että kiertää ne ympäri - siis asunnon keskelle - mutta minne ne lapsenlapset?
Läheiset taas tekivät päinvastaisen liikkeen eläkkeelle jäädessään ja rakensivat talon maalle. Kolmen vuoden päästä kuoli mies yllättäen ja vaimo ei jaksanut olla yksin. Kävi vain niin, että talosta hän ei saanut puoliakaan siitä, mitä olivat rakennukseen laittaneet. Nyt on kamala katkeruus, kun rahat menivät ja unelma särkyi.
Tuo on lapseltanne nuoruuden hulluutta ja aivan kohtuuton vaatimus.
Mutta omakotiasujan voi olla vaikea sopeutua kerrostaloon, ainakin jos naapurusto on kovin levotonta. Joku ikääntyville tarkoitettu taloyhtiö olisi paras ratkaisu, tai sitten kannattaa ainakin kiinnittää erityistä huomiota alueeseen ja taloon josta hankkii uuden asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta teette siten, miten teille on parasta tulevaisuudessa. Itse en tuossa tilanteessa miettisi hetkeäkään vaan laittaisin talon myyntiin. Talo kannattaa myydä siinä vaiheessa, kun se on mahdollista saada kaupaksi.
Oma tilanteeni on tällä hetkellä se, että äitini haluaa asua omakotitalossa vaikkei enää pärjää siellä yksin. Tai pärjäisi, jos talo olisi kunnossa. Talossa on öljylämmitys, siinä on ollut ongelmia ja koko systeemi on tiensä päässä. Äiti soittelee minulle ja vaatii minua soittamaan sinne jä tänne, itkee, miten taloon menee rahaa eikä silti suostu edes keskustelemaan kerrostaloasumisesta. Olen hirveän stressaantunut. Kysy lapseltasi, miten paljon hän haluaa tulevaisuudessa tehdä töitä talon eteen ja miten hänellä riittää asiantuntemus talotekniikan kohdalla.
Miksi äitisi uuden asunnon on oltava kerrostalossa? Monet omakotitaloon tottuneet asuu mieluummin rivarissa. Ei rappusia ja vähän omaa pihaakin on.
Ihan saman vastauksen olen saanut, kun olen joskus ehdottanut rivitaloasuntoakin. Sen lisäksi toivon, että äiti pääsisi omin avuin kauppaan ja lääkäriin eikä olisi aina kyytiä vailla. Luopuisin mielelläni omassta autostani, mutta äidin vuoksi en voi.
Kaikkein fiksuimmat jättävät sen omakotitalon hankkimatta jo alun perinkin.