Miksi isän asema on Suomessa heikko?
Tänään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan suomalaisten äitien asema on paras maailmassa. Entäpä suomalaisten isien asema, tuskin kovinkaan hyvä?
Isän aseman heikkous korostuu ja näkyy selvästi erotilanteissa ja erityisesti huoltajuuskiistoissa. Itsekin tämän prosessin läpikokeneena, voin todeta, että suomalaisella miehellä ei ole mitään saumaa saada lastensa (edes poikalapsensa) huoltajuutta, jos nainen sanoo ja ajattelee toisin.
Huoltajuuskiistoissa nainen voi valehdella ja haukkua lapsensa miestä esim. juopoksi ja väkivaltaiseksi yksilöksi, vaikka todellisuusdessa lapsen isä olisi normaali työssäkäyvä mies. Ja tämä menee aina vironomaisille läpi. Ja sitten kun nainen saa lastensa huoltajuuden, niin kiusanteko jatkuu. Esim. minun tapauksessa ex puoliso lapsineen muutti toiselle puolelle Suomea n. 500 km:n päähän, jotta lasteni tapaaminen olisi käytännössä erittäin hankalaa osaltani.
Kommentit (59)
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:21"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:19"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 10:05"]Ei se ihan noinkaan ole. Eräässä sos.toimistossa tehtiin tutkimusta ja sen mukaan huoltajuutta suositeltiin 50% tapauksissa isille ja 50% äideille. Tuo on ihan myytti, että isiä sorrettaan. Tosiasissa kyse siitä, että isät eivät halua lähihuoltajiksi. Ja paljon isompi ongelma ovat isät jotka laiminlyövät velvoitteensa lapsia kohtaan, eivät maksa elatusmaksuja tai tapaa lapsiaan - siis eivät itse halua tavata lapsiaan. Kukaan ei vaan koskaan elämöi tästä asiasta.[/quote]
Myös meillä sain helposti yhteishuoltajuuden vaikka ex-vaimo olikin aluksi tosi hankala. Osittain se johtui vaimon vihaisuudesta minuun koska olin ollut avioliiton aikana uudessa suhteessa hänen tietämättä. Yhteishuoltajuuden on saaneet kaikki miespuoliset eronneet kaverini varsin helposti. Sen olen valitettavasti huomannut että ne isät ketkä pitää eniten meteliä miesten menetetyistä oikeuksista on monasti niitä joilla on ongelmia mistä eivät noissa yhteyksissä kerro, esimerkiksi mielenterveysongelmia.
Eerikan tapaus osoitti sen että Suomessa myös isä voi saada yksinhuoltajuuden heppoisin perustein.
[/quote]
Ei voi. Tilastojen mukaan vain 10 % miehista saa lastensa huoltajuuden. Eli puhut paskaa.
[/quote]
tarkista tilastosi ;) kirjoitin yhteishuoltajuudesta, enkä yksinhuoltajuudesta. Ja mene vähäksi aikaa pihalle vetämään henkeä kun käyt selvästi ylikierroksilla, kuten jo kirjoitinkin, moni tuntemani "kuumakalle" menettää lasten huoltajuuden ihan aiheesta ;)
[/quote]
Puhuit yksinhuoltajuudesta. Ihan tiedoksi vain.
[/quote]
Miten tyhmä pitää ihmisen olla, ettei osaa lukea edes itse kopioimaansa tekstiä?? Näytä nyt helvetissä tuosta se kohta, jossa puhutaan yhksinhuoltajuudesta. Lähihuoltajuus ei ole yksinhuoltajuutta.
[/quote]
Suora lainaus tekstistäsi: "
Eerikan tapaus osoitti sen että Suomessa myös isä voi saada yksinhuoltajuuden heppoisin perustein.
"
Dementia on todellakin ilkeä asia.
jep, tämä katkera ap voisi ensitöikseen katsoa peiliin ja kysyä kuinka hyvin se arki ennen eroa sujuikaan niiden lasten kanssa, ja kuinka suuren osan siitä arjesta käytännössä hoiti. Sitten voi vielä kysyä onko omat tunne- ja vuorovaikutustaidot missä kunnossa. ja jos kaikki on ok, niin kipikipi tekemään uraaurtavaa työtä sinne sosiaali-alalle.
Työtunteihin on turha vedota, koska jonkun niitä pieniä lapsia pitää hoitaa. Kohtuullista olisi että molemmat saisivat lyhennetyn työpäivän ja arjen vastuu jaettais. Se miksei näin ole, ei johtu varsinaisesti äideistä.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 12:04"]
jep, tämä katkera ap voisi ensitöikseen katsoa peiliin ja kysyä kuinka hyvin se arki ennen eroa sujuikaan niiden lasten kanssa, ja kuinka suuren osan siitä arjesta käytännössä hoiti. Sitten voi vielä kysyä onko omat tunne- ja vuorovaikutustaidot missä kunnossa. ja jos kaikki on ok, niin kipikipi tekemään uraaurtavaa työtä sinne sosiaali-alalle.
Työtunteihin on turha vedota, koska jonkun niitä pieniä lapsia pitää hoitaa. Kohtuullista olisi että molemmat saisivat lyhennetyn työpäivän ja arjen vastuu jaettais. Se miksei näin ole, ei johtu varsinaisesti äideistä.
[/quote]
piti vielä sanomani, että mikäli oli ap:n kommentti tämä vapaamatkustajuus niin siinähän on jo hyvä seltys "kohtalollesi". Kotiarki lasten kanssa ei ole mitään vapaamatkustamista- jos näin luulet, et ole pahemmin arkea pyörittänyt. Toinen asia on se ettei pitä perustaa perhettä jos ei kykene katkeroitumatta JAKAMAAN. Perhe on yhteinen yritys jossa vuorottelee käytännön työ ja rahanhankinta perheen hyväksi- aivan samanarvoisia asioita molemmat. Jotain merkitystä on myös sillä, että jos isä ei ota arjesta vastuuta, lapset voivat kokea hänet etäiseksi ja vieraaksi, ja luottavat vain äitiin. Ja se on isän OMA VIKA.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 09:45"]
Tänään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan suomalaisten äitien asema on paras maailmassa. Entäpä suomalaisten isien asema, tuskin kovinkaan hyvä?
Isän aseman heikkous korostuu ja näkyy selvästi erotilanteissa ja erityisesti huoltajuuskiistoissa. Itsekin tämän prosessin läpikokeneena, voin todeta, että suomalaisella miehellä ei ole mitään saumaa saada lastensa (edes poikalapsensa) huoltajuutta, jos nainen sanoo ja ajattelee toisin.
Huoltajuuskiistoissa nainen voi valehdella ja haukkua lapsensa miestä esim. juopoksi ja väkivaltaiseksi yksilöksi, vaikka todellisuusdessa lapsen isä olisi normaali työssäkäyvä mies. Ja tämä menee aina vironomaisille läpi. Ja sitten kun nainen saa lastensa huoltajuuden, niin kiusanteko jatkuu. Esim. minun tapauksessa ex puoliso lapsineen muutti toiselle puolelle Suomea n. 500 km:n päähän, jotta lasteni tapaaminen olisi käytännössä erittäin hankalaa osaltani.
[/quote]
Siitä vaan miehet töihin sosiaalialalle tekemään niitä päätöksiä. Vai eikö mitätön palkka ja hirveä työmäärä kiinnosta? Kivempihan se on ruikuttaa nimettömänä nettipalstoilla, miten miehiä aina syrjitään. Kummallista muuten, että sos-terv.alalla ylimmät johtajat ovat usein miehiä, samoin eduskunnassa suurin osa.
Kannattaisikohan katsoa ensin peiliin: suurinta osaa miehistä eivät omat lapset eron jälkeen paljon kiinnosta, tai jos kiinnostavat, niin ehkä sen tunnin tai pari joka toinen viikonloppu.
[/quote]
Suomessa miehet tekevät keskimäärin 200-300 tuntia vuodessa enemmän palkkatyötä kuin naiset eli naiset ovat niitä vapaamatkustajia tässä asiassa (Tietenkin naisten tulisi saada samaa palkkaa kuin miehet vähemmällä työmäärällä). Mitä tulee kansanedustajiin, niin Suomessa on 42 % naiskansanedustajia mikä on kansainvälisesti valtavasti (vrt. esim. USA:ssa ko. % on 18). Puheesi on ristiriidassa faktojen kanssa.
[/quote]
Minä olen vahvasti sitä mieltä, että osa (valtaosa?) näistä isien työtunneista johtuu tasan siitä, että töissä saa olla rauhassa ja surffata välillä netissä jne. Kun menee kotiin, ei kuitenkaan pääse omiin harrastuksiinsa ja touhuihinsa, koska on ne kodin velvollisuudet sitten siinä hoidettavana tai vaihtoehtoisesti saa kuulla olevansa itsekäs kun painelee ovesta pihalle toteuttamaan itseään.
[/quote]
Työntekeminen on nykyisin monin osin stressaavaa hommaa. Naisvaltaisella julkisella sektorilla voi vielä netin vapaa-aikakäyttö yms. onnistua, mutta ei yksityisellä sektorilla, missä jatkuvasti tulee oppi uutta asiaa ja perehtyä uusiin projekteihin ja kalenteri on monilla täyteen buukattu pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Mitä tulee vapaa-aikaan, niin Tilastokeskuksen viimeisimpien vapaa-ajankäyttöä koskivien tutkimusten mukaan suomalaiset miehet osallistuvat nykyisin aktiivisesti lapsensa toimintaan, esim. käyttävät säännöllisesti (monta kertaa viikossa) lapsiaan erilaisissa urheiluharrastuksissa, kuten futiksessa, sählyssä, jääkiekossa, jne.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 12:06"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 12:04"]
jep, tämä katkera ap voisi ensitöikseen katsoa peiliin ja kysyä kuinka hyvin se arki ennen eroa sujuikaan niiden lasten kanssa, ja kuinka suuren osan siitä arjesta käytännössä hoiti. Sitten voi vielä kysyä onko omat tunne- ja vuorovaikutustaidot missä kunnossa. ja jos kaikki on ok, niin kipikipi tekemään uraaurtavaa työtä sinne sosiaali-alalle.
Työtunteihin on turha vedota, koska jonkun niitä pieniä lapsia pitää hoitaa. Kohtuullista olisi että molemmat saisivat lyhennetyn työpäivän ja arjen vastuu jaettais. Se miksei näin ole, ei johtu varsinaisesti äideistä.
[/quote]
piti vielä sanomani, että mikäli oli ap:n kommentti tämä vapaamatkustajuus niin siinähän on jo hyvä seltys "kohtalollesi". Kotiarki lasten kanssa ei ole mitään vapaamatkustamista- jos näin luulet, et ole pahemmin arkea pyörittänyt. Toinen asia on se ettei pitä perustaa perhettä jos ei kykene katkeroitumatta JAKAMAAN. Perhe on yhteinen yritys jossa vuorottelee käytännön työ ja rahanhankinta perheen hyväksi- aivan samanarvoisia asioita molemmat. Jotain merkitystä on myös sillä, että jos isä ei ota arjesta vastuuta, lapset voivat kokea hänet etäiseksi ja vieraaksi, ja luottavat vain äitiin. Ja se on isän OMA VIKA.
[/quote]
Elät ilmeisesti vielä kivikaudella. Perehdypä Tilastokeskuksen uusimpiin ajankäyttöä koskeviin tutkimuksiin, niin huomaat, että suomalaiset isät osallistuvat tunnollisesti lastensa aktiviteetteihin, esim. käyttävät paljon vapaa-aikaa lapsensa harrastuksiin.
Tämän vuoksi olisi oikeudenmukaista, että isälle suotaisiin erotilanteissa samat oikeudet kuin naisillekin. Muutoinhan miehen ei todellakaan kannata investoida aikaansa perheeseen, kun kerran (nykyään todennäköinen) ero tulee, niin nainen varastaa lapset. Eli nykyisessä systeemissä looginen ja rationaalinen mies panostaa aikansa työuran tekemiseen ja vapaa-aikansa perheen ulkopuolisiin toimintoihin.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:14"]Toinen malliesimerkki Suomessa siitä, kuinka naisten oikeudet ja tasa-arvo menee lapsen etujen ohi, on varhaiskasvatus. Kasvatustieteellisesti on erittäin haitallista laittaa alle 3-vuotias ja kommunikointikyvytön lapsi päiväkotiin muiden vastaavanlaisten lasten seuraan. Mitä sitten käytännössä tapahtuu? Lapsista tulee jo varhaislapsuudessa levottomia, kun oikea paikka olisi kotona äidin huomassa, mutta puhetaidoton lapsi joutuukin olemaan suurissa ryhmissä muiden lasten kanssa. Ja tämän levottomuus näkyy myöhemmin sitten esim. peruskoulussa, joissa levottomuus on sitä myötä lisääntynyt, kun äidit ovat siirtyneet työelämään lapsen ollessa liian pieni. [/quote]
Kirjoittaja on siis sitä mieltä, että lapsen paikka on äidin luona. Pätee varmasti myös erotilanteessa, vai mitä?
Olen perusammatiltani opettaja ja kahden kohta 6- ja 8-vuotiaan tyttären yh-isä (Yli viiden vuoden kokemuksella). Ja täytyy sanoa, että omituinen sosiaalinen asema tämä yh-isyys. Ihan perussettinä minä ja lapseni elämme tavallistakin tavallisempaa perhearkea. Ei mitään ihmeellistä, samat ongelmat, samat ilonaiheet kuin nais-yh:llakin.
Mutta toisten ihmisten suhtautuminen, etenkin naisten, on IHMEELLISTÄ. Jos olisin nainen, joka vain hoitaa normaalisti lapsiaan, niin se olisi NEUTRAALI asia. Minut sen sijaan
1. Korotetaan jollekin ihme jalustalle. Missä tahansa liikummekin, niin kirvoitamme naisten kasvoille ”imelän” tai ”liikuttuneen” hymyn. Hellantuuteli sentään! Kuinka on HYVÄ ISÄ, kun on noin hyvä suhde lapsiinsa. Kai se suhde täytyy olla hyvä, kun ollaan aina yhdessä ja on aikaa kehitellä ”suhdetta”. Ihan tavallisesta ARJESTAMME siis tehdään tarua ihmeellisempää. Se tuntuu OUDOLTA.
2. Toinen porukka on sitten lähdössä ostamaan mulle hamekangasta. Lähdetään dissaamaan miehisyyttäni, kun hoidan lapseni itse. ”Hoivaisyys” ei sovi kaikkien pirtaan.
3. Kolmas porukka lähtee etsimään ”virheitä” toiminnastani. Hupaisaa on kuunnella nuorten, lapsettomien teinipimujen ”neuvoja” siitä, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Esim. lasten ollessa ihan pieniä niin en tehnyt yhtään mitään suuressa puutarhassani. Niin voi sitä kuolaavaa intoa, missä mulle annettiin ”puurtarhanhoito-ohjeita”. Jotkut naispuoliset ihmiset vierailtuaan mun kotona, niin ottavat asenteen, että ovat kuin kenraaleja tupatarkastuksessa. Oikeasti availevat kaappeja ”arvioidakseen”, että onko ”siistiä”. Naiset kuvittelevat sukupuoleensa olevan sitoutunut luonnostaan erityistä kykyä johonkin lastenhoitoon, kodinhoitoon, vaatehuoltoon yms. sellaiseen liittyvää. Siis naurettavaa!!!!
4. Viranomaisten suhtautuminen on oma lukunsa. Kun kävin lääkärissä lapsen kaa, niin lääkäri kysyi, että saako kysyä, että missä lasten äiti on? Sanoin, että saa kysyä, en tiedä, missä äiti on. Tätä rataa on riittänyt, ei mitenkään erityisesti ole edistänyt/tukenut lasteni kasvatusta.
Oikeasti voisi kirjoittaa kirjan kaikista omituisista asenteista/sattumuksista/kommenteista, joita matkan varrella on saanut kuulla.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 09:45"]
Tänään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan suomalaisten äitien asema on paras maailmassa. Entäpä suomalaisten isien asema, tuskin kovinkaan hyvä?
Isän aseman heikkous korostuu ja näkyy selvästi erotilanteissa ja erityisesti huoltajuuskiistoissa. Itsekin tämän prosessin läpikokeneena, voin todeta, että suomalaisella miehellä ei ole mitään saumaa saada lastensa (edes poikalapsensa) huoltajuutta, jos nainen sanoo ja ajattelee toisin.
Huoltajuuskiistoissa nainen voi valehdella ja haukkua lapsensa miestä esim. juopoksi ja väkivaltaiseksi yksilöksi, vaikka todellisuusdessa lapsen isä olisi normaali työssäkäyvä mies. Ja tämä menee aina vironomaisille läpi. Ja sitten kun nainen saa lastensa huoltajuuden, niin kiusanteko jatkuu. Esim. minun tapauksessa ex puoliso lapsineen muutti toiselle puolelle Suomea n. 500 km:n päähän, jotta lasteni tapaaminen olisi käytännössä erittäin hankalaa osaltani.
[/quote]
Siitä vaan miehet töihin sosiaalialalle tekemään niitä päätöksiä. Vai eikö mitätön palkka ja hirveä työmäärä kiinnosta? Kivempihan se on ruikuttaa nimettömänä nettipalstoilla, miten miehiä aina syrjitään. Kummallista muuten, että sos-terv.alalla ylimmät johtajat ovat usein miehiä, samoin eduskunnassa suurin osa.
Kannattaisikohan katsoa ensin peiliin: suurinta osaa miehistä eivät omat lapset eron jälkeen paljon kiinnosta, tai jos kiinnostavat, niin ehkä sen tunnin tai pari joka toinen viikonloppu.
[/quote]
Suomessa miehet tekevät keskimäärin 200-300 tuntia vuodessa enemmän palkkatyötä kuin naiset eli naiset ovat niitä vapaamatkustajia tässä asiassa (Tietenkin naisten tulisi saada samaa palkkaa kuin miehet vähemmällä työmäärällä). Mitä tulee kansanedustajiin, niin Suomessa on 42 % naiskansanedustajia mikä on kansainvälisesti valtavasti (vrt. esim. USA:ssa ko. % on 18). Puheesi on ristiriidassa faktojen kanssa.
[/quote]
Minä olen vahvasti sitä mieltä, että osa (valtaosa?) näistä isien työtunneista johtuu tasan siitä, että töissä saa olla rauhassa ja surffata välillä netissä jne. Kun menee kotiin, ei kuitenkaan pääse omiin harrastuksiinsa ja touhuihinsa, koska on ne kodin velvollisuudet sitten siinä hoidettavana tai vaihtoehtoisesti saa kuulla olevansa itsekäs kun painelee ovesta pihalle toteuttamaan itseään.
[/quote]
Työntekeminen on nykyisin monin osin stressaavaa hommaa. Naisvaltaisella julkisella sektorilla voi vielä netin vapaa-aikakäyttö yms. onnistua, mutta ei yksityisellä sektorilla, missä jatkuvasti tulee oppi uutta asiaa ja perehtyä uusiin projekteihin ja kalenteri on monilla täyteen buukattu pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Mitä tulee vapaa-aikaan, niin Tilastokeskuksen viimeisimpien vapaa-ajankäyttöä koskivien tutkimusten mukaan suomalaiset miehet osallistuvat nykyisin aktiivisesti lapsensa toimintaan, esim. käyttävät säännöllisesti (monta kertaa viikossa) lapsiaan erilaisissa urheiluharrastuksissa, kuten futiksessa, sählyssä, jääkiekossa, jne.
[/quote]
Naisvaltaisista aloista ja julkisesta sektorista en osaa sanoa juuta enkä jaata, koska en ole niissä koskaan työskennellyt. Mutta yksityisellä puolella miehisellä toimialalla toimineissa yrityksissä (pk- ja suuryritykset), voin todeta että keskimäärin naiset ovat paljon aikaansaavempia ja ripeämpiä kuin miehet. Mieleeni tulee vain muutama mies, jotka todella raatavat työssään. Sen sijaan isoksi johtajaksi nouseeen miehen koneen perineenä voin kertoa, että ainakin tällä herralla oli aikaa surffailla pornosivuilla samalla kun vaimoke valmisteli kotona tulevia häitä. Miehet ovat siitä hyviä, että leppoistavat tunnelmaa työpaikalla, kun keskittyvät muuhunkin kuin työntekoon eivätkä niin stressaa ja nipota kuin naiset.
Hei yh-isä,
kirjoita ihmeessä noista kokemuksistasi! Minua ainakin kiinnostaisi kovin, ihan kahden täsmälleen samanikäisen tyttären (naimisissa olevana) äitinä.
Olisiko sinulla jotakin viisautta näille jankkaajille, joiden mielestä isät ovat heikommassa asemassa erotilanteessa? Tai niille isille, joiden mielestä isällä on esim. parisuhteessa vielä ollessaan oikeus olla osallistumatta lasten kuluihin millään tavalla (vrt. tänäänkin esillä ollut ketju, jossa mies vaatii hoitovapaalla olevaa äitiä osallistumaan kaikkiin kuluihin 50-50 -periaatteella).
Uskoisin, että sinun kokemuksesi nostavat hyviin esiin niitä usein piiloon jääviä seikkoja, miksi tasa-arvo on vielä Suomessakin haaveen tasolla.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 14:37"]
Olen perusammatiltani opettaja ja kahden kohta 6- ja 8-vuotiaan tyttären yh-isä (Yli viiden vuoden kokemuksella). Ja täytyy sanoa, että omituinen sosiaalinen asema tämä yh-isyys. Ihan perussettinä minä ja lapseni elämme tavallistakin tavallisempaa perhearkea. Ei mitään ihmeellistä, samat ongelmat, samat ilonaiheet kuin nais-yh:llakin.
Mutta toisten ihmisten suhtautuminen, etenkin naisten, on IHMEELLISTÄ. Jos olisin nainen, joka vain hoitaa normaalisti lapsiaan, niin se olisi NEUTRAALI asia. Minut sen sijaan
1. Korotetaan jollekin ihme jalustalle. Missä tahansa liikummekin, niin kirvoitamme naisten kasvoille ”imelän” tai ”liikuttuneen” hymyn. Hellantuuteli sentään! Kuinka on HYVÄ ISÄ, kun on noin hyvä suhde lapsiinsa. Kai se suhde täytyy olla hyvä, kun ollaan aina yhdessä ja on aikaa kehitellä ”suhdetta”. Ihan tavallisesta ARJESTAMME siis tehdään tarua ihmeellisempää. Se tuntuu OUDOLTA.
2. Toinen porukka on sitten lähdössä ostamaan mulle hamekangasta. Lähdetään dissaamaan miehisyyttäni, kun hoidan lapseni itse. ”Hoivaisyys” ei sovi kaikkien pirtaan.
3. Kolmas porukka lähtee etsimään ”virheitä” toiminnastani. Hupaisaa on kuunnella nuorten, lapsettomien teinipimujen ”neuvoja” siitä, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Esim. lasten ollessa ihan pieniä niin en tehnyt yhtään mitään suuressa puutarhassani. Niin voi sitä kuolaavaa intoa, missä mulle annettiin ”puurtarhanhoito-ohjeita”. Jotkut naispuoliset ihmiset vierailtuaan mun kotona, niin ottavat asenteen, että ovat kuin kenraaleja tupatarkastuksessa. Oikeasti availevat kaappeja ”arvioidakseen”, että onko ”siistiä”. Naiset kuvittelevat sukupuoleensa olevan sitoutunut luonnostaan erityistä kykyä johonkin lastenhoitoon, kodinhoitoon, vaatehuoltoon yms. sellaiseen liittyvää. Siis naurettavaa!!!!
4. Viranomaisten suhtautuminen on oma lukunsa. Kun kävin lääkärissä lapsen kaa, niin lääkäri kysyi, että saako kysyä, että missä lasten äiti on? Sanoin, että saa kysyä, en tiedä, missä äiti on. Tätä rataa on riittänyt, ei mitenkään erityisesti ole edistänyt/tukenut lasteni kasvatusta.
Oikeasti voisi kirjoittaa kirjan kaikista omituisista asenteista/sattumuksista/kommenteista, joita matkan varrella on saanut kuulla.
[/quote]
Yhdessä surullisessa tapauksessa riitti äidin (perätön) lastensuojeluilmoitus, niin isältä evättiin yhteishuoltajuus. Hyvä isä, hyvä mies. Läsnä lapsen elämässä syntymästä lähtien, ja miehen lähisuku myös hyviä, lämpimiä ihmisiä jotka lapsi ansaitsisi tuntea paremmin. Mutta ei!
Koska äiti on päättänyt, että mies on paska (ehkä hän heidän suhteessaan oli sitten, mutta paska isä hän ei todellakaan ole) niin virallinenkin taho on samaa mieltä. Äiti puhuu lapselle kaikenlaista ja lapsi uskoo, ja sitten kun on se ainoa viikonloppu kuukaudessa minkä kolmevuotias saa olla isänsä kanssa, lapsi on eksynyt ja sekaisin ja koko aika menee yhdessäolemisen totutteluun.
Ihan älyttömän surullista, enkä tajua mikä tätä äitiä vaivaa! Voisiko joku kertoa, että miksi hän erkaannuttaa lapsen paitsi isästään niin suvustaan, serkuistaan, isovanhemmistaan ja isän ystävistä?
Minun veljeni on yksinhuoltaja, on ollut jo pitkään. Hänellä on yksi poika. Asenteet häntä kohtaan ovat olleet juuri niin kuin numero 46 kirjoittaa. On palvottu, on pidetty neitinä ja on ajateltu, että koska hän on mies niin hän ei jotenkin ymmärrä tehdä ruokaa joka päivä suurin piirtein samaan aikaan, tai ei tajua että kuivausrumpukin on keksitty.
Hyvä isä veljeni on! Hän ei ehkä ole suhteissaan kovin reilu, ei ole sitoutuvaa tyyppiä, mutta lapseen sitoutuminen onkin ihan eri asia.
En käsitä myöskään naisia, jotka ensin marttyyrina hoitava kodin, työn, lapset ja kaiken muun ja sitten kun tulee ero sanotaan, että miehellä ei ole oikeutta hoitaa omia lapsiaan koska ei niitä muutenkaan (muka) ole hoitanut? Miten niin ei ole oikeutta? Ja jos ei ole aikaisemmin päässyt jyvälle naisen johtamassa arjessa, niin miksi hän ei voisi hoitaa mallikaasti omat lapsensa, siinä itse luomassaan arjessa?
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:14"]Toinen malliesimerkki Suomessa siitä, kuinka naisten oikeudet ja tasa-arvo menee lapsen etujen ohi, on varhaiskasvatus. Kasvatustieteellisesti on erittäin haitallista laittaa alle 3-vuotias ja kommunikointikyvytön lapsi päiväkotiin muiden vastaavanlaisten lasten seuraan. Mitä sitten käytännössä tapahtuu? Lapsista tulee jo varhaislapsuudessa levottomia, kun oikea paikka olisi kotona äidin huomassa, mutta puhetaidoton lapsi joutuukin olemaan suurissa ryhmissä muiden lasten kanssa. Ja tämän levottomuus näkyy myöhemmin sitten esim. peruskoulussa, joissa levottomuus on sitä myötä lisääntynyt, kun äidit ovat siirtyneet työelämään lapsen ollessa liian pieni. [/quote]
Kirjoittaja on siis sitä mieltä, että lapsen paikka on äidin luona. Pätee varmasti myös erotilanteessa, vai mitä?
[/quote]
Osaatko lukea vai oletko muutoin vai dille? Lapsen paikka on kotona äidin luona siihen saakka kunnes lapsi oppii kommunikoimaan, joilloin lapsen voi turvallisesti laittaa päiväkotiin. Kasvatustiede sanoo aivan selkeästi, että varhaislapsuudessa lapsen tarvitsee yhden ja luotettavan pääkiintymyksen kohteen, joka on biologisista syistä johtuen äiti. Isän merkitys tulee esille sitten myöhemmin lapsuudessa ja nuoruudessa ja on erityisen merkityksellinen poikalapsen terveen henkisen kehityksen kannalta. Mikä tässä on nyt niin vaikeaa ymmärtää?
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 09:45"]
Tänään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan suomalaisten äitien asema on paras maailmassa. Entäpä suomalaisten isien asema, tuskin kovinkaan hyvä?
Isän aseman heikkous korostuu ja näkyy selvästi erotilanteissa ja erityisesti huoltajuuskiistoissa. Itsekin tämän prosessin läpikokeneena, voin todeta, että suomalaisella miehellä ei ole mitään saumaa saada lastensa (edes poikalapsensa) huoltajuutta, jos nainen sanoo ja ajattelee toisin.
Huoltajuuskiistoissa nainen voi valehdella ja haukkua lapsensa miestä esim. juopoksi ja väkivaltaiseksi yksilöksi, vaikka todellisuusdessa lapsen isä olisi normaali työssäkäyvä mies. Ja tämä menee aina vironomaisille läpi. Ja sitten kun nainen saa lastensa huoltajuuden, niin kiusanteko jatkuu. Esim. minun tapauksessa ex puoliso lapsineen muutti toiselle puolelle Suomea n. 500 km:n päähän, jotta lasteni tapaaminen olisi käytännössä erittäin hankalaa osaltani.
[/quote]
Siitä vaan miehet töihin sosiaalialalle tekemään niitä päätöksiä. Vai eikö mitätön palkka ja hirveä työmäärä kiinnosta? Kivempihan se on ruikuttaa nimettömänä nettipalstoilla, miten miehiä aina syrjitään. Kummallista muuten, että sos-terv.alalla ylimmät johtajat ovat usein miehiä, samoin eduskunnassa suurin osa.
Kannattaisikohan katsoa ensin peiliin: suurinta osaa miehistä eivät omat lapset eron jälkeen paljon kiinnosta, tai jos kiinnostavat, niin ehkä sen tunnin tai pari joka toinen viikonloppu.
[/quote]
Suomessa miehet tekevät keskimäärin 200-300 tuntia vuodessa enemmän palkkatyötä kuin naiset eli naiset ovat niitä vapaamatkustajia tässä asiassa (Tietenkin naisten tulisi saada samaa palkkaa kuin miehet vähemmällä työmäärällä). Mitä tulee kansanedustajiin, niin Suomessa on 42 % naiskansanedustajia mikä on kansainvälisesti valtavasti (vrt. esim. USA:ssa ko. % on 18). Puheesi on ristiriidassa faktojen kanssa.
[/quote]
Näitä "ylitöitä" tekeviä miehiä näkyy kyllä meidänkin työpaikalla. Tosiasiassa työpaikalla lähinnä notkutaan, koska kotona on väsynyt puoliso ja pari pientä kitisijää. Eli jälleen kerran: kantakaa miehet vastuunne. Ei teidän oikeasti ole pakko niin helvetisti tehdä töitä. Jos käytätte senkin ajan perheestänne huolen pitämiseen, on kaikilla asiat paremmin. Vaimo jaksaa paremmin ja itse saatte paremman suhteen lapsiinne.
[/quote]
"Suomessa miehet tekevät keskimäärin 200-300 tuntia vuodessa enemmän palkkatyötä kuin naiset eli naiset ovat niitä vapaamatkustajia tässä asiassa (Tietenkin naisten tulisi saada samaa palkkaa kuin miehet vähemmällä työmäärällä)."
Hulvattomia yleistyksiä. Omalla työpaikallani käräjöitiin tänä talvena sen vuoksi että tasan samaa työtä tasan samalla tuntimäärällä ja koulutuksella tekevä mies sai huomattavasti enemmän palkkaa kuin naiset. Esimies lopulta myönsi nostaneensa miehen palkkaa jotta tämä viihtyisi matalapalkatulla naisvaltaisella alalla pidempään!!! Työ on raskasta 3-vuorotyötä ja olemme päivittäin työssämme vastuussa ihmisten hengistä. Tyypillistä naisvaltaisten alojen "laiskottelua" siis ;)
Nuo meuhkaavat miesasiamiehet muuten pilaavat ihan tavallisten, normaalijärkisten miestenkin maineen tällä palstalla, mikä on todella sääli.
[/quote]
Tuo hulvaton yleistys löytyy Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoista netistä eli se on ero miesten ja naisten aritmeettisessa keskiarvossa liittyen vuosityötunteihin. Eli kyseessä on tilastoitu fakta, ja sinä jauhat jostain yksittäistapauksesta ja yrität yleistää tämän tapauksen yleiseksi "faktaksi".
En ole mikään miesasiamies vaan antifeministi.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 15:59"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 09:45"]
Tänään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan suomalaisten äitien asema on paras maailmassa. Entäpä suomalaisten isien asema, tuskin kovinkaan hyvä?
Isän aseman heikkous korostuu ja näkyy selvästi erotilanteissa ja erityisesti huoltajuuskiistoissa. Itsekin tämän prosessin läpikokeneena, voin todeta, että suomalaisella miehellä ei ole mitään saumaa saada lastensa (edes poikalapsensa) huoltajuutta, jos nainen sanoo ja ajattelee toisin.
Huoltajuuskiistoissa nainen voi valehdella ja haukkua lapsensa miestä esim. juopoksi ja väkivaltaiseksi yksilöksi, vaikka todellisuusdessa lapsen isä olisi normaali työssäkäyvä mies. Ja tämä menee aina vironomaisille läpi. Ja sitten kun nainen saa lastensa huoltajuuden, niin kiusanteko jatkuu. Esim. minun tapauksessa ex puoliso lapsineen muutti toiselle puolelle Suomea n. 500 km:n päähän, jotta lasteni tapaaminen olisi käytännössä erittäin hankalaa osaltani.
[/quote]
Siitä vaan miehet töihin sosiaalialalle tekemään niitä päätöksiä. Vai eikö mitätön palkka ja hirveä työmäärä kiinnosta? Kivempihan se on ruikuttaa nimettömänä nettipalstoilla, miten miehiä aina syrjitään. Kummallista muuten, että sos-terv.alalla ylimmät johtajat ovat usein miehiä, samoin eduskunnassa suurin osa.
Kannattaisikohan katsoa ensin peiliin: suurinta osaa miehistä eivät omat lapset eron jälkeen paljon kiinnosta, tai jos kiinnostavat, niin ehkä sen tunnin tai pari joka toinen viikonloppu.
[/quote]
Suomessa miehet tekevät keskimäärin 200-300 tuntia vuodessa enemmän palkkatyötä kuin naiset eli naiset ovat niitä vapaamatkustajia tässä asiassa (Tietenkin naisten tulisi saada samaa palkkaa kuin miehet vähemmällä työmäärällä). Mitä tulee kansanedustajiin, niin Suomessa on 42 % naiskansanedustajia mikä on kansainvälisesti valtavasti (vrt. esim. USA:ssa ko. % on 18). Puheesi on ristiriidassa faktojen kanssa.
[/quote]
Näitä "ylitöitä" tekeviä miehiä näkyy kyllä meidänkin työpaikalla. Tosiasiassa työpaikalla lähinnä notkutaan, koska kotona on väsynyt puoliso ja pari pientä kitisijää. Eli jälleen kerran: kantakaa miehet vastuunne. Ei teidän oikeasti ole pakko niin helvetisti tehdä töitä. Jos käytätte senkin ajan perheestänne huolen pitämiseen, on kaikilla asiat paremmin. Vaimo jaksaa paremmin ja itse saatte paremman suhteen lapsiinne.
[/quote]
Olen itse ollut koko työhistorian ajan töissä pienissä yrityksissä, joissa ihan oikeasti tehdään lujasti duunia, että ylipäänsä firma pysyisi pystyssä. Siitä on mukava notkuilu kaukana. Naiset välttelevät näitä yrityksiä, jottei tarvitsisi rehkiä kovasti töissä, ja valitsevat usein valtion ja kunnan hommia, jossa työntekemisen mentaliteetti on sitä sun tätä.
Suomalaiset miehet ovat pääosin kunnollisia perheenisiä ja ottavat nykyisin vakavasti lapsensa hyvinvoinnin. Ei niitä naisia juuri näy futiskentiltä tai jäähalleissa käyttämässä ja kannustamassa jälkikasvuaan, vaan kyllä ne ovat juuri niitä vastuuttomia miehiä, joista puhut.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 10:05"]Ei se ihan noinkaan ole. Eräässä sos.toimistossa tehtiin tutkimusta ja sen mukaan huoltajuutta suositeltiin 50% tapauksissa isille ja 50% äideille. Tuo on ihan myytti, että isiä sorrettaan. Tosiasissa kyse siitä, että isät eivät halua lähihuoltajiksi. Ja paljon isompi ongelma ovat isät jotka laiminlyövät velvoitteensa lapsia kohtaan, eivät maksa elatusmaksuja tai tapaa lapsiaan - siis eivät itse halua tavata lapsiaan. Kukaan ei vaan koskaan elämöi tästä asiasta.[/quote]
Vai että ihan sosiaalitoimistossa tehty tutkimus... *tirsk* No mitäs muutakaan ne sieltä saisivat omista sotkuistansa selvitettyä? On kyllä niin rojaalisti pielessä, että joko siellä on ollut tasan kaksi asiakasperhettä: toisessa narkkiäiti ja toisessa narkki-isä, kummassakin perheessä se toinen puoliso normaali; tai sitten koko sosku on yksi helvetin iso mätäpaise jossa korruptio rehottaa.
Kuka olisi niin hullu etäisä, että hakisi lapset viikonlopuksi tietäen, että se exä kiduttaa henkisesti sitten kaiken muun ajan, vain siksi että halusivat mennä isänsä luo? Tällaista tuli todistettua ihan vierestä, sosiaalitoimisto antoi avuksi jopa läpimädän kodinhoitajan (10v sitten) joka auttoi kiusaamaan lapsia. Parin vuoden taistelun jälkeen kodinhoitaja sai kirjallisen varoituksen ja äiti lapsineen karkasi ulkomaille, huoltajuus oli just menossa uusiksi. Siellä ovat vieläkin.
Oli kyllä hienoa seurata miten "hienosti" sosku hoiti tämän asian 50/50.... Perseestä koko lafka, lopettaa voisi koko viraston.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:14"]Toinen malliesimerkki Suomessa siitä, kuinka naisten oikeudet ja tasa-arvo menee lapsen etujen ohi, on varhaiskasvatus. Kasvatustieteellisesti on erittäin haitallista laittaa alle 3-vuotias ja kommunikointikyvytön lapsi päiväkotiin muiden vastaavanlaisten lasten seuraan. Mitä sitten käytännössä tapahtuu? Lapsista tulee jo varhaislapsuudessa levottomia, kun oikea paikka olisi kotona äidin huomassa, mutta puhetaidoton lapsi joutuukin olemaan suurissa ryhmissä muiden lasten kanssa. Ja tämän levottomuus näkyy myöhemmin sitten esim. peruskoulussa, joissa levottomuus on sitä myötä lisääntynyt, kun äidit ovat siirtyneet työelämään lapsen ollessa liian pieni. [/quote]
Kirjoittaja on siis sitä mieltä, että lapsen paikka on äidin luona. Pätee varmasti myös erotilanteessa, vai mitä?
[/quote]
Osaatko lukea vai oletko muutoin vai dille? Lapsen paikka on kotona äidin luona siihen saakka kunnes lapsi oppii kommunikoimaan, joilloin lapsen voi turvallisesti laittaa päiväkotiin. Kasvatustiede sanoo aivan selkeästi, että varhaislapsuudessa lapsen tarvitsee yhden ja luotettavan pääkiintymyksen kohteen, joka on biologisista syistä johtuen äiti. Isän merkitys tulee esille sitten myöhemmin lapsuudessa ja nuoruudessa ja on erityisen merkityksellinen poikalapsen terveen henkisen kehityksen kannalta. Mikä tässä on nyt niin vaikeaa ymmärtää?
[/quote]
Nykyisten kasvatustieteellisten oppien mukaan on se ja sama onko se yksi pääkiintymyksen kohde isä vaiko äiti. Sori vaan. Kannattaisi ehkä päivittää tiedot. Vai soskuko täällä puoltaa omia virheellisiä päätöksiään?
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 19:23"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:14"]Toinen malliesimerkki Suomessa siitä, kuinka naisten oikeudet ja tasa-arvo menee lapsen etujen ohi, on varhaiskasvatus. Kasvatustieteellisesti on erittäin haitallista laittaa alle 3-vuotias ja kommunikointikyvytön lapsi päiväkotiin muiden vastaavanlaisten lasten seuraan. Mitä sitten käytännössä tapahtuu? Lapsista tulee jo varhaislapsuudessa levottomia, kun oikea paikka olisi kotona äidin huomassa, mutta puhetaidoton lapsi joutuukin olemaan suurissa ryhmissä muiden lasten kanssa. Ja tämän levottomuus näkyy myöhemmin sitten esim. peruskoulussa, joissa levottomuus on sitä myötä lisääntynyt, kun äidit ovat siirtyneet työelämään lapsen ollessa liian pieni. [/quote]
Kirjoittaja on siis sitä mieltä, että lapsen paikka on äidin luona. Pätee varmasti myös erotilanteessa, vai mitä?
[/quote]
Osaatko lukea vai oletko muutoin vai dille? Lapsen paikka on kotona äidin luona siihen saakka kunnes lapsi oppii kommunikoimaan, joilloin lapsen voi turvallisesti laittaa päiväkotiin. Kasvatustiede sanoo aivan selkeästi, että varhaislapsuudessa lapsen tarvitsee yhden ja luotettavan pääkiintymyksen kohteen, joka on biologisista syistä johtuen äiti. Isän merkitys tulee esille sitten myöhemmin lapsuudessa ja nuoruudessa ja on erityisen merkityksellinen poikalapsen terveen henkisen kehityksen kannalta. Mikä tässä on nyt niin vaikeaa ymmärtää?
[/quote]
Nykyisten kasvatustieteellisten oppien mukaan on se ja sama onko se yksi pääkiintymyksen kohde isä vaiko äiti. Sori vaan. Kannattaisi ehkä päivittää tiedot. Vai soskuko täällä puoltaa omia virheellisiä päätöksiään?
[/quote]
Höpö höpö. Nainen synnyttää ja imettää lapsen. Biologinen fakta ja evoluution tulos. Nämä ovat juuri niitä oleellisia asioita pääkiintymyksen osalta. Miehet ja naiset ovat ihan oikeasti erilaisia: Mies ei voi ottaa naiselle luontaisesti kuuluvaa paikkaa ja vice versa. Mutta usko sinä omiin feministisiin satuihin, minä uskon terveeseen järkeen ja evoluutioon tässä asiassa.
26 jatkaa: Välinpitämättömät ja väkivaltaiset äidit ovat tabu edelleen. Äiti on aina hyvä, ei kieroile koskaan eikä tietenkään ajattele eksästään mitään pahaa. Isät ovat renttuja ja juoppoja tai sitten vaan oma työura kiinnostaa enemmän kun lapset.
En sanonut että kaikki naiset kieroilevat, mutta näköjään antipatiat ovat minun puolellani täällä. Ihan vaan koska uskallan myöntää että sellaisiakin naisia on. Huonojakin äitejä on.
Ja olen itse nainen.