Kehopositiivisuudesta on tullut ärsyttävää

Vierailija kirjoitti:

Muiden tulisi hyväksyä myös lyhyet ihmiset. Olen 155 cm ja näen itseni normaalina, vaikka olenkin tavallista lyhyempi. Elän tavallista elämää, pituuteni ei haittaa. Ainoastaan muiden ihmisten kommentit haittaavat, koska jostain syystä ihmisillä on tarve kommentoida pituuttani. On ollut ihmetteleviä, positiivisia ja negatiivisia kommentteja. Oudoin ja yleisin on: "ootpa sä lyhyt! Miten voit olla noin lyhyt?" Yleensä en vastaa mitään, koska kommentti on niin typerä. Pituuteni ei ole koskaan ollut ongelma, ja olen harrastanut vaikka mitä, myös kori- ja lentopalloa. Olen hyväksynyt pituuteni jo ala-asteella, koska muutkin perheenjäseneni ovat lyhyitä. Kunpa muutkin hyväksyisivät sen. En itsekään kommentoi koskaan keneenkään kokoa, vaikka saattaisin jotain ajatellakin.

Valitettavasti tämän maailman todellisuus on se, etteivät jotkut ihmiset välttämättä tule koskaan hyväksymään erilaisuutta. Et voi vaatia muita hyväksymään lyhyyttäsi. Monet ei koskaan hyväksy mitään itsestään, tai omasta viiteryhmästään poikkeavaa. Osa ihmisistä tulee aina olemaan törppöjä ja ikäviä. Ainoa mitä voit tehdä on olla välittämättä näistä ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tosiaan kääntynyt negatiiviseksi.

Ei ylipainoisia pitäisi "ihailla". Terveysriski. Toki tavoite tulisi olla että jokainen olisi tyytyväinen itseensä.

Itse asiassa pieni ylipaino ei ole terveysriski. Terveimpien ihmisten BMI on nykyään 27, kun se vielä joitakin vuosikymmeniä sitten oli 23. Samanaikaisesti ihmisten terveys kokonaisuudessaan on parantunut.

Eli sikäli olisi ihan viisasta päästä eroon ysärin katukuvan ihannoinnista. Parempi pyöreämpi ja liikkuva kuin hoikka sohvaperuna.

T. Ysärinuori.

Voisitko linkata tutkimukseen, jossa todetaan, että "terveimpien ihmisten BMI on nykyään 27".

Läski ylläpitää matala-asteista tulehdusta, mikä on riski moneen sairauteen. Sitä asiaa ei mikään kehopositiivisuus muuta.

Aivan. Se väite olikin ihan puppua. Millään mittarilla BMI27 ei ole "tervein". 

Tässä linkki. Ja pieneksi vinkiksi: samassa ajassa, jonka käytät vastaan inttämiseen, voisit googlata asian itsekin.

https://www.nhs.uk/news/obesity/bmi-categories-may-need-adjusting-argue…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tosiaan kääntynyt negatiiviseksi.

Ei ylipainoisia pitäisi "ihailla". Terveysriski. Toki tavoite tulisi olla että jokainen olisi tyytyväinen itseensä.

Itse asiassa pieni ylipaino ei ole terveysriski. Terveimpien ihmisten BMI on nykyään 27, kun se vielä joitakin vuosikymmeniä sitten oli 23. Samanaikaisesti ihmisten terveys kokonaisuudessaan on parantunut.

Eli sikäli olisi ihan viisasta päästä eroon ysärin katukuvan ihannoinnista. Parempi pyöreämpi ja liikkuva kuin hoikka sohvaperuna.

T. Ysärinuori.

Voisitko linkata tutkimukseen, jossa todetaan, että "terveimpien ihmisten BMI on nykyään 27".

Läski ylläpitää matala-asteista tulehdusta, mikä on riski moneen sairauteen. Sitä asiaa ei mikään kehopositiivisuus muuta.

Aivan. Se väite olikin ihan puppua. Millään mittarilla BMI27 ei ole "tervein". 

Tässä linkki. Ja pieneksi vinkiksi: samassa ajassa, jonka käytät vastaan inttämiseen, voisit googlata asian itsekin.

https://www.nhs.uk/news/obesity/bmi-categories-may-need-adjusting-argue…

Itse asiassa tuossa tutkimuksessa ei ollenkaan väitetä, että BMI 27 olisi tervein. Luepa analyysi uudelleen. 

Sama nainen on nyt jossain Ylellä puhumassa siitä miten luokittelee seksin parisuhteessa kotityöksi. On laskenut että jos kerran kvartaalissa harrastaa seksiä se riittää.

Ihan hyvä kolumni. Olen Nuorgamin samaa mieltä siitä että on typerää kuinka tätä kehopositiivisuutta mainostavat pääasiassa fitness tähdet ammattilaisten ottamilla kuvillaan. Ei tunnu uskottavalta ja vilpittömältä. Mutta Nuorgam myös mainitsi, että olisi hyvä että yhteiskunta muuttuisi niin ettei ulkonäöstä enää välitetä. Tämä ei mielestäni ole välttämättä koskaan mahdollista. Johtuen ihan siitä, että esimerkiksi kumppanin valinnassa ihminen valitsee vaistojensa varassa yleensä kumppanin joka on omasta mielestä terveen näköinen. Terve kumppani on nimittäin aina taannut terveet jälkeläiset. Ihminen ei edes huomaa itse ajattelevansa näin. On myös viitteitä siitä että ihminen valitsee kumppaninsa myös ominaishajun perusteella. Ja on myös psykologisesti todistettu sekin, että ihminen valitsee esimerkiksi kaupan kassoista mieluiten sen joka on kilteimmän ja neutraaleimman näköinen. Eli toisin sanoen sen, jolla ei ole tatuointeja tai lävistyksiä. Tämä liittyy turvallisuuden tunteeseen.

Kaikki ihmisen harjoittama vuorovaikutus toisten kanssa jotenkin nojaa siihen että ihminen tekee valintoja ulkonäön perusteella. Se tulee luonnostaan vaistonvaraisesti. Mutta tässäkin pitää muistaa se, että kauneus on katsojan silmässä, ja jokainen kokee eri asiat kauniina ja viehättävinä. Mutta en usko että ulkonäön suosiminen tulee poistumaan toimintatavoistamme välttämättä ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää sanojen väärinkäyttö. Selluliitti ja vatsamakkarat eivät ole kauniita, ylipainoinen kuntoilija ei ole urheilullinen, muotojen ja perskannikoitten paljastaminen julkisesti ei ole rohkeaa.

Tämän takia luovutin laihduttamisen suhteen. Kuntosalilla tuijotettiin ja naureskeltiin kun minä sentään yritin muuttaa elämäni suuntaa. Psykoterapiassa sentään yritän yhä käydä. 

N30 lohtusyöjä, taustalla hyväksikäyttöä ja koulukiusaamista. 164 cm ja 110 kg.

Ohis, mutta lenkkeily (kävely ja pyöräily) on parempaa liikuntaa laihdutukseen kuin kuntosali. Lihaskuntoakin voi treenata kotona aika helpoilla kehonpainoharjoituksilla. Ei oo mikään pakko mennä salille liikkuakseen.

Parasta on, että kehopositiivisuus alun perin luotiin mm. vammaisten hyvää ajatellen. Nyt sitten läskit rohminut sen oman läskiytensä puolustelemiseksi.

Kuuntelin podcastia jossa puhuivat tästä aiheesta ja siitä miten vaikka herkkujen syömisen rajoittaminen tiettyyn päivään viikossa on syömishäiriökäyttäytymistä. Tai tiettyjen ruoka-aineiden välttely. Ymmärrän pointin, että kun ihmisellä on syömishäiriötaustaa, pitää ruokaan liittyvästä ahdistuksesta opetella eroon, mutta toisaalta tuo syömisen rajoittaminen voi olla ihan normaalia painonhallintaa. Osa lähtee tälle syö ilman syyllisyyttä -linjalle ja lihoo - ja sitten siihen lihomiseen ei saa ihminen itsekään mitenkään puuttua koska se olisi aatteen vastaista ja olet ihana lihavanakin jne. Esimerkiksi tämä bopo-aatteen tunnetuimpiin keulakuviin kuuluva bodyposipanda lihoo jatkuvasti, ja jos se puuttuisi asiaan ja laihduttaisi, se saisi bopo-väeltä kritiikkiä siitä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tosiaan kääntynyt negatiiviseksi.

Ei ylipainoisia pitäisi "ihailla". Terveysriski. Toki tavoite tulisi olla että jokainen olisi tyytyväinen itseensä.

Itse asiassa pieni ylipaino ei ole terveysriski. Terveimpien ihmisten BMI on nykyään 27, kun se vielä joitakin vuosikymmeniä sitten oli 23. Samanaikaisesti ihmisten terveys kokonaisuudessaan on parantunut.

Eli sikäli olisi ihan viisasta päästä eroon ysärin katukuvan ihannoinnista. Parempi pyöreämpi ja liikkuva kuin hoikka sohvaperuna.

T. Ysärinuori.

Nykyisin iso osa BMI:n mukaan ylipainoisista harrastaa kuitenkin säännöllisesti liikuntaa. Ja tosiaan ohut rasvakerros lihasten päällä ei vielä ole mikään terveysriski. 

Sen sijaan ihminen, joka näyttää olevan nälkäkuoleman partaalla ei kyllä ole millään mittarilla kovin viehättävä. 

Tämä!

Katsoin juuri Yleltä tv-sarjan Salisburyn myrkytykset. Pääosassa oli näyttelijä Anne-Marie Duff, joka näytti juuri ja juuri olevan elävien kirjoissa, koska oli niin riutuneen laiha. Eihän se voi muuta näytelläkään kuin huolien täyttämää ihmistä, koska kasvoissa ei ole lihaa ollenkaan. Sitten viimeisen osan lopussa esiteltiin oikeat ihmiset, joita näyttelijät sarjassa näyttelivät, ja oikean elämän Tracy Daszkiewicz on ihan kunnon kokoinen ja nätti ihminen, miksi hänestä tehtiin sarjassa niin surkeannäköinen? Sarjan tapahtumat eivät olisi vaikuttaneet tarpeeksi vakavilta, jos roolissa olisi ollut ihan tavallisen näköinen näyttelijä?

Minä olen niin hieno ihminen, etten kommentoi kenenkään läskeyttä. Suon korkeintaan myötätuntoisen katseen.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä kolumni. Olen Nuorgamin samaa mieltä siitä että on typerää kuinka tätä kehopositiivisuutta mainostavat pääasiassa fitness tähdet ammattilaisten ottamilla kuvillaan. Ei tunnu uskottavalta ja vilpittömältä. Mutta Nuorgam myös mainitsi, että olisi hyvä että yhteiskunta muuttuisi niin ettei ulkonäöstä enää välitetä. Tämä ei mielestäni ole välttämättä koskaan mahdollista. Johtuen ihan siitä, että esimerkiksi kumppanin valinnassa ihminen valitsee vaistojensa varassa yleensä kumppanin joka on omasta mielestä terveen näköinen. Terve kumppani on nimittäin aina taannut terveet jälkeläiset. Ihminen ei edes huomaa itse ajattelevansa näin. On myös viitteitä siitä että ihminen valitsee kumppaninsa myös ominaishajun perusteella. Ja on myös psykologisesti todistettu sekin, että ihminen valitsee esimerkiksi kaupan kassoista mieluiten sen joka on kilteimmän ja neutraaleimman näköinen. Eli toisin sanoen sen, jolla ei ole tatuointeja tai lävistyksiä. Tämä liittyy turvallisuuden tunteeseen.

Kaikki ihmisen harjoittama vuorovaikutus toisten kanssa jotenkin nojaa siihen että ihminen tekee valintoja ulkonäön perusteella. Se tulee luonnostaan vaistonvaraisesti. Mutta tässäkin pitää muistaa se, että kauneus on katsojan silmässä, ja jokainen kokee eri asiat kauniina ja viehättävinä. Mutta en usko että ulkonäön suosiminen tulee poistumaan toimintatavoistamme välttämättä ikinä.

Ja sitten on meitä muita, jotka valitsemme kumppanimme ihan muilla perusteilla, koska emme aio jälkelöityä. Kumpikaan meistä ei ole ollut millään muotoa kaunis, mutta niin vain olemme olleet yhdessä 31 vuotta. Ja koska jälkeläisiä emme aikoneet tehdä, niin meille oli tärkeämpää se, että viihdyimme - ja viihdymme - hyvin yhdessä. Ei ole tarvinnut eksäillä eikä nyksäillä! Ehkä hieman rumempina ollaankin onnellisempia, kun ei tarvitse aina olla miellyttämässä muiden silmää? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää sanojen väärinkäyttö. Selluliitti ja vatsamakkarat eivät ole kauniita, ylipainoinen kuntoilija ei ole urheilullinen, muotojen ja perskannikoitten paljastaminen julkisesti ei ole rohkeaa.

Tämän takia luovutin laihduttamisen suhteen. Kuntosalilla tuijotettiin ja naureskeltiin kun minä sentään yritin muuttaa elämäni suuntaa. Psykoterapiassa sentään yritän yhä käydä. 

N30 lohtusyöjä, taustalla hyväksikäyttöä ja koulukiusaamista. 164 cm ja 110 kg.

Ohis, mutta lenkkeily (kävely ja pyöräily) on parempaa liikuntaa laihdutukseen kuin kuntosali. Lihaskuntoakin voi treenata kotona aika helpoilla kehonpainoharjoituksilla. Ei oo mikään pakko mennä salille liikkuakseen.

Mutta näillä on aina joku tekosyy. Kirjoitetaan oma elämäkerrassa itsestään se sankari ja kaikista muista syypäitä kaikkiin niihin omin ongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden tulisi hyväksyä myös lyhyet ihmiset. Olen 155 cm ja näen itseni normaalina, vaikka olenkin tavallista lyhyempi. Elän tavallista elämää, pituuteni ei haittaa. Ainoastaan muiden ihmisten kommentit haittaavat, koska jostain syystä ihmisillä on tarve kommentoida pituuttani. On ollut ihmetteleviä, positiivisia ja negatiivisia kommentteja. Oudoin ja yleisin on: "ootpa sä lyhyt! Miten voit olla noin lyhyt?" Yleensä en vastaa mitään, koska kommentti on niin typerä. Pituuteni ei ole koskaan ollut ongelma, ja olen harrastanut vaikka mitä, myös kori- ja lentopalloa. Olen hyväksynyt pituuteni jo ala-asteella, koska muutkin perheenjäseneni ovat lyhyitä. Kunpa muutkin hyväksyisivät sen. En itsekään kommentoi koskaan keneenkään kokoa, vaikka saattaisin jotain ajatellakin.

Pituutesi ei ole mikään ongelma, mutta kuitenkin tulet lihavuutta koskevaan keskusteluun julistamaan omaa agendaasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden tulisi hyväksyä myös lyhyet ihmiset. Olen 155 cm ja näen itseni normaalina, vaikka olenkin tavallista lyhyempi. Elän tavallista elämää, pituuteni ei haittaa. Ainoastaan muiden ihmisten kommentit haittaavat, koska jostain syystä ihmisillä on tarve kommentoida pituuttani. On ollut ihmetteleviä, positiivisia ja negatiivisia kommentteja. Oudoin ja yleisin on: "ootpa sä lyhyt! Miten voit olla noin lyhyt?" Yleensä en vastaa mitään, koska kommentti on niin typerä. Pituuteni ei ole koskaan ollut ongelma, ja olen harrastanut vaikka mitä, myös kori- ja lentopalloa. Olen hyväksynyt pituuteni jo ala-asteella, koska muutkin perheenjäseneni ovat lyhyitä. Kunpa muutkin hyväksyisivät sen. En itsekään kommentoi koskaan keneenkään kokoa, vaikka saattaisin jotain ajatellakin.

Huomatkaa minutkin...

Kehopositiivisuus on vaarallista. Ylipaino on terveysriski vaikka olisi kuinka saatanan positiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden tulisi hyväksyä myös lyhyet ihmiset. Olen 155 cm ja näen itseni normaalina, vaikka olenkin tavallista lyhyempi. Elän tavallista elämää, pituuteni ei haittaa. Ainoastaan muiden ihmisten kommentit haittaavat, koska jostain syystä ihmisillä on tarve kommentoida pituuttani. On ollut ihmetteleviä, positiivisia ja negatiivisia kommentteja. Oudoin ja yleisin on: "ootpa sä lyhyt! Miten voit olla noin lyhyt?" Yleensä en vastaa mitään, koska kommentti on niin typerä. Pituuteni ei ole koskaan ollut ongelma, ja olen harrastanut vaikka mitä, myös kori- ja lentopalloa. Olen hyväksynyt pituuteni jo ala-asteella, koska muutkin perheenjäseneni ovat lyhyitä. Kunpa muutkin hyväksyisivät sen. En itsekään kommentoi koskaan keneenkään kokoa, vaikka saattaisin jotain ajatellakin.

Huomatkaa minutkin...

Siitähän tässä nyt onkin kysymys :D Normaalipainoiset(lyhyet) ihmiset ei saa riittävästi sitä palsta tilaa. Ei muuta, kuin tissit esille ja torille hakemaan sitä huomiota sille omalle kipupisteelle kuten nämä kehopositiiviset nyt tekee eli he tekee asialle jotakin, eivätkä vain heittäydy pahimmaksi marttyyriksi sitten jeesuksen.

Vierailija kirjoitti:

Voiko kehopositiivisuus oikeasti toimia?

Aivan.

Ylipainoiset hokee keho"positiivisuutta", vaikka kaikki tiedämme, että ylipaino aiheuttaa sairauksia kuten diabeteksen yms.

-En siis näe mitään positiivista ylipainossa ja tämän sanan ovatkin lanseeranneet ylipainoiset, joita ei laihdutus tai terveys kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Kehopositiivisuutta ei tarvittaisi, jos toisten kehoja ei haukuttaisi.

Tai ylipäätään arvosteltaisi, niin hyvässä kuin pahassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni kehopositiivisuudessa häiritsee, että sen on kaapanneet lähes kokonaan läskiaktivistit. Eli he, jotka ovat esimerkiksi tulipalossa saaneet pahoja ihovammoja, menettäneet rinnat rintasyövän takia tai on paha akne, on sysätty kokonaan liikkeen ulkopuolelle. Kaikki pyörii vain reilusti ylipainoisten ympärillä.

Ja siis ymmärrän, mitä liike ajaa, mutta olisi kiva, jos se olisi vähän moninaisempi.

Rintansa menettäneitä rohkaistaan laitattamaan uudet rinnat heti kun mahdollista. Ei ympäristö viestitä, että olisi ok ilman rintoja.

Itse reagoisin väkivallalla, jos paljastuisi sänkypuuhien aloitushetkellä, että naisella ei ole tissiä, vaan se hirveä arpi siinä tilalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehopositiivisuutta ei tarvittaisi, jos toisten kehoja ei haukuttaisi.

Tai ylipäätään arvosteltaisi, niin hyvässä kuin pahassa. 

Laihoja saa kuitenkin jatkossakin ylipainoisten toimesta haukkua, esim "tikuiksi" tai "rääpäleiksi" tai "henkareiksi", tämä on kuitenkin mielestäsi oiken, eikö olekin?