Lue keskustelun säännöt.
Miksi 40-60 -luvuilla syntyneiden on niin vaikea ymmärtää sitä maailmaa, jossa nuoremmat nykyään elävät?
08.07.2020 |
Enkä siis tarkoita pelkästään lasten ja nuorten maailmaa, vaan myös kolmi- neli- viiskymppisten elämää.
Kommentit (362)
Vierailija kirjoitti:
Mun 40-luvulla syntyneet vanhempani ovat porskuttaneet pelkällä kansakoulupohjalla eläkkeelle asti. Töitä oli tehtaassa, sahalla ja missä milloinkin- vakituisia kokoaikaisia paikkoja. Talon ostivat kolmekymppisinä ja se oli maksettu alle 15 vuodessa.
Ei semmoisia "menee vaan töihin"- paikkoja nykyään enää saa, etenkään vakituisia.
Kuinka moni sellaiseen työhön enää menisi, etenkään vakituiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ja isä ovat ikänsä olleet vakivirassa. Sen sijaan mä joudun metsästämään keikkoja saamatta vakinaista paikkaa. Mua katottiin hämmästyneesti kun aloin kertomaan kevytyrittäjyydestä ja freelancerina olosta. Ihan utopiaa sellaisille millä on ollut yksi työpaikka noin 40 vuotta.
Mutta todella usein ne 40-vuotta on vietetty ihan jossain muissa töissä kuin siinä kivassa ja sopivasti haastavassa unelmatyössä, jota tämän päivän haahuilijat etsivät vuosikausia. Silloin mentiin tehtaaseen tai kauppaan tekemään monotonista, suorittavaa duunia. Oli pakko, kun ei ollut asumistukia yms. Lapsilisä tuli neljä kertaa vuodessa muistaakseni vuoteen -86 saakka. Asuntoon piti säästää ja lähdettiin yksiöstä liikkeelle, asuntolainan korko oli 10% huitteilla, 90-luvun lamassa omat vanhempani maksoivat pahimmillaan 16% korkoa asuntolainastaan.
No ennen oli mahdollista kaupan kassan ja tehdastyöntekijän ostaa talo, auto, mökki, vene ja tehdä pari lasta joiden kanssa sitten käydä Kanarialla ja Kreikassa lomilla ja toki sitten eläkepäivien koittaessa lähteä talviksi Espanjaan tai Portugaliin tai ainakin käydä Thaimaassa muutama viikko joka talvi.
Kaupan kassa nykypäivänä on välitysfirman kautta nollatuntisopparilla ja enemmän tienaavat maksavat hänelle asumistukea vuokrayksiöön. Tehdastyöläisiä ei enää ole. Eikä ole 10-20v päästä niitä kaupankassojakaan, työttömiksi muiden eläteiksi jäävät ne joilla ei ole korkeakoulutusta. Ja kun jo 4000 kuussa tienaavilla alkaa veroprosentti kaikkine eläkemaksuineen olla sen 50 niin eipä noillakaan tuloilla ostella uusia autoja tai hankita muuta luksusta mikä oli edelliselle sukupolvelle ihan peruskauraa nelikymppisenä.
Anteeksi kuinka? Tehdastöitä ei ole? Onhan meillä vaikka ja mitä. Lääketeollisuutta, metalliteollisuutta, elintarviketeollisuutta, autoteollisuutta alihankkijoineen esimerkkeinä. Kyllä meillä edelleen on tehdastöitä olemassa. Esim. yksin Turun telakalla on 20 tuhatta työntekijää ja vielä 10 tuhatta työntekijää alihankintatehtävissä. Missä ihmeen kuplassa sinä elät?
Joo tunnen useita telakalla työskenteleviä +50v. Niillä rahnoilla on tosiaan saatu okt:t Turusta/Naantalista/Kaarinasta, on ostettu perheeseen 2 autoa, matkustellaan säännöllisesti Keski-Euroopassa, Kaakkois-Aasiassa, Meksikossa jne. Elintaso on selvästi korkeampi kuin mitä mulla kohta 40-vuotiaana lääkärinä (bruttopalkka 3800/kk).
Sinä et tee täyttä työaikaa saati päivystyksiä jos edes lääkäri olet , että äläpä vääristele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se eläkeikäisten sukupolvi on ollut Suomen varakkain ikäryhmä jo sieltä 30 - 40-vuotiaasta asti, ja he tienaavat edelleen enemmän kuin alle 35-vuotiaat (enkä tarkoita nyt niitä vanhempia eläkeläisiä, joilla oli oikeasti raskasta ja jotka rakensivat tämän maan suurille ikäpolville).
Toivottavasti kukaan ei tosissaan väitä, että töiden saaminen oli aikaisemmin yhtä vaikeaa kuin nykyään. Kai tiedätte, miksi lomaltapaluuraha aikanaan kehitettiin?
Nykyisten nuorten on vaikea kuvitella, millaisessa pumpulissa vanhemmat ikäluokat ovat kasvaneet työelämän suhteen ja millaisia etuja ja lisiä heillä on ollut (ja on edelleen).
Vanhemmat ikäluokat taas eivät ymmärrä, että monet heille täysin normaalit ja automaattiset asiat eivät käytännössä enää koske monia nuorempia työntekijöitä, vaikka teoriassa ne edelleen osa työelämää ovatkin (esim. työterveyshuolto, lomat, oikeus vapaapäiviin, ylityökorvaukset, palkan maksu menetetystä vapaa-ajasta).
Valitettavasti oikeudenmukaisuus eri sukupolvien välillä ei toteudu eläkeläisten suurten määrän vuoksi, kun kukaan ei uskalla äänien menettämisen pelossa edes mainita, että eläkeläiset ovat maksaneet itse vain 25 % eläkkeestään loppuosan jäädessä meidän nuorempien sukupolvien harteille. Työelämää onkin sitten edessä sinne 70-vuotiaaksi asti - jos vanhuuseläkettä silloin on enää olemassakaan.
Totta kai ne on varakkaita, kun ne on käyttäneet rahansa kokemusten sijaan asioihin, jotka on edelleen olemassa! Ei 50-luvulla syntyneet reissanneet kymmeniä vuosia kuten nykyisin noin 30v ikäiset. Ehei, rahat säästöön ja ostettiin asunto, sitten kesämökki ja joku osti metsääkin. Puhelinosake maksoi enemmän kuin nykypuhelimet, ilman sitä ei paljoa soiteltu! Säästäminen ja pieni sijoittaminen oli hyveitä, ennenaikaista kuolemaa ennakoiden otettiin säästöhenkivakuutus jo 2v iässä.
Eläkerahastoissa on jo nyt niin paljon varoja, että kaikkien ennen vuotta 1954 syntyneiden eläkkeet voidaan maksaa sieltä, vaikka eläkevakuutusmaksusysteemi lakkautettaisiin.Niin, koska me nyt töissä olevat olemme maksaneet ne sinne. Vieläkö suurten ikäluokkien sormet syhyää, vaikka ovat jo vieneet tuhkatkin pesästä. Teidän pesämunannehan on jo aikoja sitten syöty sieltä rahastoista. Nyt te syötte meidän nuorempien pöydässä.
Niin, nyt noin 30v ikäiset on olleet töissä 2-3 vuotta ja maksaneet sinä aikana noin 50 vuotta töissä olleiden eläkkeet? Täytyy sanoa, että mahtava homma kun ottaa huomioon sen, että ne 50 vuotta töissä olleet on koko sen ajan maksaneet eläkevakuutusmaksuja, mutta vasta 23 ikävuoden jälkeen tehdyt työvuodet otetaan eläkkeessä huomioon. Toisin on nuorilla, heillä kaikki työpätkät lasketaan mukaan.
Ihailen noin 30v ikäisten itsekkyyttä, sille ei löydy vertaa missään muussa aikaisemmassa sukupolvessa.Juuri näin. Eivät tee edes lapsia jotka vuorollaan maksaisivat eläkkeitä ja hoitaisivat vanhempaa sukupolvea.
Ei, kun nämä 30- v haluavat nyt heti vanhempien rahat ja vanhempien pitäisi elää kituuttamalla kun se on loukkaus jos nauttivat elämästä.
Aivan kuin 30- v. olisivat yhtään millään tavalla osallistuneet näiden elatukseen.Jep, tänäpäivänä, kun puolet ikäluokasta korkeakoulutetaan, niin he ovat tukevasti nettosaamisen puolella pitkälle kolmikymppisiksi. Osa vasta valmistuu kun kolmenkympin rajapyykillä ollaan ja sitten jo onkin aika siirtyä mammalomalle.
Aika pientä on isolla osalla veronmaksu ennen keski-ikää.Jep ja edelleenkään meillä ei ole enää niitä lähetin paikkoja ja erilaisten apumiesten paikkoja, joihin pääsi ilman kouluja jo teini-iässä. Samalla lailla se kesti 60 -luvullakin opiskella lääkäriksi tai juristiksi.
Kouluja kävivät ne, joilla siihen oli varaa. Monella ei ollut, niin että vähän pakkokin oli olla työtä johon pääsi ilman kouluja jo teininä.
Ennen myös oppikoulu oli maksullinen ja jos perheellä ei ollut vara laittaa lasta oppikouluun, oli lukio ja yliopisto-opinnot kokonaan pois laskuista. Jotain stipendipaikkoja saattoi olla, mutta ei niitä riittänyt kuin harvalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ja isä ovat ikänsä olleet vakivirassa. Sen sijaan mä joudun metsästämään keikkoja saamatta vakinaista paikkaa. Mua katottiin hämmästyneesti kun aloin kertomaan kevytyrittäjyydestä ja freelancerina olosta. Ihan utopiaa sellaisille millä on ollut yksi työpaikka noin 40 vuotta.
Mutta todella usein ne 40-vuotta on vietetty ihan jossain muissa töissä kuin siinä kivassa ja sopivasti haastavassa unelmatyössä, jota tämän päivän haahuilijat etsivät vuosikausia. Silloin mentiin tehtaaseen tai kauppaan tekemään monotonista, suorittavaa duunia. Oli pakko, kun ei ollut asumistukia yms. Lapsilisä tuli neljä kertaa vuodessa muistaakseni vuoteen -86 saakka. Asuntoon piti säästää ja lähdettiin yksiöstä liikkeelle, asuntolainan korko oli 10% huitteilla, 90-luvun lamassa omat vanhempani maksoivat pahimmillaan 16% korkoa asuntolainastaan.
No ennen oli mahdollista kaupan kassan ja tehdastyöntekijän ostaa talo, auto, mökki, vene ja tehdä pari lasta joiden kanssa sitten käydä Kanarialla ja Kreikassa lomilla ja toki sitten eläkepäivien koittaessa lähteä talviksi Espanjaan tai Portugaliin tai ainakin käydä Thaimaassa muutama viikko joka talvi.
Kaupan kassa nykypäivänä on välitysfirman kautta nollatuntisopparilla ja enemmän tienaavat maksavat hänelle asumistukea vuokrayksiöön. Tehdastyöläisiä ei enää ole. Eikä ole 10-20v päästä niitä kaupankassojakaan, työttömiksi muiden eläteiksi jäävät ne joilla ei ole korkeakoulutusta. Ja kun jo 4000 kuussa tienaavilla alkaa veroprosentti kaikkine eläkemaksuineen olla sen 50 niin eipä noillakaan tuloilla ostella uusia autoja tai hankita muuta luksusta mikä oli edelliselle sukupolvelle ihan peruskauraa nelikymppisenä.
Anteeksi kuinka? Tehdastöitä ei ole? Onhan meillä vaikka ja mitä. Lääketeollisuutta, metalliteollisuutta, elintarviketeollisuutta, autoteollisuutta alihankkijoineen esimerkkeinä. Kyllä meillä edelleen on tehdastöitä olemassa. Esim. yksin Turun telakalla on 20 tuhatta työntekijää ja vielä 10 tuhatta työntekijää alihankintatehtävissä. Missä ihmeen kuplassa sinä elät?
Joo tunnen useita telakalla työskenteleviä +50v. Niillä rahnoilla on tosiaan saatu okt:t Turusta/Naantalista/Kaarinasta, on ostettu perheeseen 2 autoa, matkustellaan säännöllisesti Keski-Euroopassa, Kaakkois-Aasiassa, Meksikossa jne. Elintaso on selvästi korkeampi kuin mitä mulla kohta 40-vuotiaana lääkärinä (bruttopalkka 3800/kk).
Sinä et tee täyttä työaikaa saati päivystyksiä jos edes lääkäri olet , että äläpä vääristele.
Ja lisäänpä vielä että osa- aikaisuutesi ei johdu siitä etteikö töitä olisi.
Se on vaan sinun valintasi.
Miksi ihmeessä nuorempi sukupolvi luulee elävänsä eri maailmassa kuin vanhemmat sukupolvet?
Melkoista ylimielisyyttä ja toisaalta sokeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu, että nykynuoret kuvittelevat (ehkä alitajuisesti), että meillä boomereilla oli kaikki samat yhteiskunnan tarjoamat edut kuin heillä + siihen lisäksi vakinainen työpaikka, hyvä palkka ja varma eläke. No ei ollut. Ei ollut esim.
- opintotukea
- valtion takaamaa opintolainaa
- pitkiä vanhempainvapaita
- kotihoidontukea
- subjektiivista päivähoito-oikeutta
Noin alkajaisiksi, enemmänkin voisin luetella.
Kuvitelkaa mikä poru syntyisi jos nuo poistettaisiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Pitäähän se jossain näkyä jos olet 30-40 vuotta tehnyt töitä etkä ole laittanut tienaamiasi rahoja samantien haisemaan.
90-luvun alussa kun itsekin koulusta valmistuin oli työllistymisen kanssa aika surkeaa - pakko oli muuttaa silloin 400km lamapakolaiseksi Uudellemaalle. Vasta 5 vuoden jälkeen pääsin muuttamaan takaisin kotiseudulle mutta koulutukseni oli kuitenkin säilynyt työskentelyn ansiosta edelleen käyttökelpoisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se eläkeikäisten sukupolvi on ollut Suomen varakkain ikäryhmä jo sieltä 30 - 40-vuotiaasta asti, ja he tienaavat edelleen enemmän kuin alle 35-vuotiaat (enkä tarkoita nyt niitä vanhempia eläkeläisiä, joilla oli oikeasti raskasta ja jotka rakensivat tämän maan suurille ikäpolville).
Toivottavasti kukaan ei tosissaan väitä, että töiden saaminen oli aikaisemmin yhtä vaikeaa kuin nykyään. Kai tiedätte, miksi lomaltapaluuraha aikanaan kehitettiin?
Nykyisten nuorten on vaikea kuvitella, millaisessa pumpulissa vanhemmat ikäluokat ovat kasvaneet työelämän suhteen ja millaisia etuja ja lisiä heillä on ollut (ja on edelleen).
Vanhemmat ikäluokat taas eivät ymmärrä, että monet heille täysin normaalit ja automaattiset asiat eivät käytännössä enää koske monia nuorempia työntekijöitä, vaikka teoriassa ne edelleen osa työelämää ovatkin (esim. työterveyshuolto, lomat, oikeus vapaapäiviin, ylityökorvaukset, palkan maksu menetetystä vapaa-ajasta).
Valitettavasti oikeudenmukaisuus eri sukupolvien välillä ei toteudu eläkeläisten suurten määrän vuoksi, kun kukaan ei uskalla äänien menettämisen pelossa edes mainita, että eläkeläiset ovat maksaneet itse vain 25 % eläkkeestään loppuosan jäädessä meidän nuorempien sukupolvien harteille. Työelämää onkin sitten edessä sinne 70-vuotiaaksi asti - jos vanhuuseläkettä silloin on enää olemassakaan.
Totta kai ne on varakkaita, kun ne on käyttäneet rahansa kokemusten sijaan asioihin, jotka on edelleen olemassa! Ei 50-luvulla syntyneet reissanneet kymmeniä vuosia kuten nykyisin noin 30v ikäiset. Ehei, rahat säästöön ja ostettiin asunto, sitten kesämökki ja joku osti metsääkin. Puhelinosake maksoi enemmän kuin nykypuhelimet, ilman sitä ei paljoa soiteltu! Säästäminen ja pieni sijoittaminen oli hyveitä, ennenaikaista kuolemaa ennakoiden otettiin säästöhenkivakuutus jo 2v iässä.
Eläkerahastoissa on jo nyt niin paljon varoja, että kaikkien ennen vuotta 1954 syntyneiden eläkkeet voidaan maksaa sieltä, vaikka eläkevakuutusmaksusysteemi lakkautettaisiin.Niin, koska me nyt töissä olevat olemme maksaneet ne sinne. Vieläkö suurten ikäluokkien sormet syhyää, vaikka ovat jo vieneet tuhkatkin pesästä. Teidän pesämunannehan on jo aikoja sitten syöty sieltä rahastoista. Nyt te syötte meidän nuorempien pöydässä.
Niin, nyt noin 30v ikäiset on olleet töissä 2-3 vuotta ja maksaneet sinä aikana noin 50 vuotta töissä olleiden eläkkeet? Täytyy sanoa, että mahtava homma kun ottaa huomioon sen, että ne 50 vuotta töissä olleet on koko sen ajan maksaneet eläkevakuutusmaksuja, mutta vasta 23 ikävuoden jälkeen tehdyt työvuodet otetaan eläkkeessä huomioon. Toisin on nuorilla, heillä kaikki työpätkät lasketaan mukaan.
Ihailen noin 30v ikäisten itsekkyyttä, sille ei löydy vertaa missään muussa aikaisemmassa sukupolvessa.Juuri näin. Eivät tee edes lapsia jotka vuorollaan maksaisivat eläkkeitä ja hoitaisivat vanhempaa sukupolvea.
Ei, kun nämä 30- v haluavat nyt heti vanhempien rahat ja vanhempien pitäisi elää kituuttamalla kun se on loukkaus jos nauttivat elämästä.
Aivan kuin 30- v. olisivat yhtään millään tavalla osallistuneet näiden elatukseen.Jep, tänäpäivänä, kun puolet ikäluokasta korkeakoulutetaan, niin he ovat tukevasti nettosaamisen puolella pitkälle kolmikymppisiksi. Osa vasta valmistuu kun kolmenkympin rajapyykillä ollaan ja sitten jo onkin aika siirtyä mammalomalle.
Aika pientä on isolla osalla veronmaksu ennen keski-ikää.Jep ja edelleenkään meillä ei ole enää niitä lähetin paikkoja ja erilaisten apumiesten paikkoja, joihin pääsi ilman kouluja jo teini-iässä. Samalla lailla se kesti 60 -luvullakin opiskella lääkäriksi tai juristiksi.
Kouluja kävivät ne, joilla siihen oli varaa. Monella ei ollut, niin että vähän pakkokin oli olla työtä johon pääsi ilman kouluja jo teininä.
Ennen myös oppikoulu oli maksullinen ja jos perheellä ei ollut vara laittaa lasta oppikouluun, oli lukio ja yliopisto-opinnot kokonaan pois laskuista. Jotain stipendipaikkoja saattoi olla, mutta ei niitä riittänyt kuin harvalle.
Näin. Monikohan oikeasti olisi valmis vaihtamaan kohtalonsa sen "boomerin" kanssa, joka haaveili koulutuksesta, mutta jonka koulutie katkesi rahan takia jo varhain ja hän pääsi tuosta noin vain tekemään suorittavaa työtä loppuelämäkseen? Ne onnekkaat siat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se eläkeikäisten sukupolvi on ollut Suomen varakkain ikäryhmä jo sieltä 30 - 40-vuotiaasta asti, ja he tienaavat edelleen enemmän kuin alle 35-vuotiaat (enkä tarkoita nyt niitä vanhempia eläkeläisiä, joilla oli oikeasti raskasta ja jotka rakensivat tämän maan suurille ikäpolville).
Toivottavasti kukaan ei tosissaan väitä, että töiden saaminen oli aikaisemmin yhtä vaikeaa kuin nykyään. Kai tiedätte, miksi lomaltapaluuraha aikanaan kehitettiin?
Nykyisten nuorten on vaikea kuvitella, millaisessa pumpulissa vanhemmat ikäluokat ovat kasvaneet työelämän suhteen ja millaisia etuja ja lisiä heillä on ollut (ja on edelleen).
Vanhemmat ikäluokat taas eivät ymmärrä, että monet heille täysin normaalit ja automaattiset asiat eivät käytännössä enää koske monia nuorempia työntekijöitä, vaikka teoriassa ne edelleen osa työelämää ovatkin (esim. työterveyshuolto, lomat, oikeus vapaapäiviin, ylityökorvaukset, palkan maksu menetetystä vapaa-ajasta).
Valitettavasti oikeudenmukaisuus eri sukupolvien välillä ei toteudu eläkeläisten suurten määrän vuoksi, kun kukaan ei uskalla äänien menettämisen pelossa edes mainita, että eläkeläiset ovat maksaneet itse vain 25 % eläkkeestään loppuosan jäädessä meidän nuorempien sukupolvien harteille. Työelämää onkin sitten edessä sinne 70-vuotiaaksi asti - jos vanhuuseläkettä silloin on enää olemassakaan.
Totta kai ne on varakkaita, kun ne on käyttäneet rahansa kokemusten sijaan asioihin, jotka on edelleen olemassa! Ei 50-luvulla syntyneet reissanneet kymmeniä vuosia kuten nykyisin noin 30v ikäiset. Ehei, rahat säästöön ja ostettiin asunto, sitten kesämökki ja joku osti metsääkin. Puhelinosake maksoi enemmän kuin nykypuhelimet, ilman sitä ei paljoa soiteltu! Säästäminen ja pieni sijoittaminen oli hyveitä, ennenaikaista kuolemaa ennakoiden otettiin säästöhenkivakuutus jo 2v iässä.
Eläkerahastoissa on jo nyt niin paljon varoja, että kaikkien ennen vuotta 1954 syntyneiden eläkkeet voidaan maksaa sieltä, vaikka eläkevakuutusmaksusysteemi lakkautettaisiin.Niin, koska me nyt töissä olevat olemme maksaneet ne sinne. Vieläkö suurten ikäluokkien sormet syhyää, vaikka ovat jo vieneet tuhkatkin pesästä. Teidän pesämunannehan on jo aikoja sitten syöty sieltä rahastoista. Nyt te syötte meidän nuorempien pöydässä.
Niin, nyt noin 30v ikäiset on olleet töissä 2-3 vuotta ja maksaneet sinä aikana noin 50 vuotta töissä olleiden eläkkeet? Täytyy sanoa, että mahtava homma kun ottaa huomioon sen, että ne 50 vuotta töissä olleet on koko sen ajan maksaneet eläkevakuutusmaksuja, mutta vasta 23 ikävuoden jälkeen tehdyt työvuodet otetaan eläkkeessä huomioon. Toisin on nuorilla, heillä kaikki työpätkät lasketaan mukaan.
Ihailen noin 30v ikäisten itsekkyyttä, sille ei löydy vertaa missään muussa aikaisemmassa sukupolvessa.Juuri näin. Eivät tee edes lapsia jotka vuorollaan maksaisivat eläkkeitä ja hoitaisivat vanhempaa sukupolvea.
Ei, kun nämä 30- v haluavat nyt heti vanhempien rahat ja vanhempien pitäisi elää kituuttamalla kun se on loukkaus jos nauttivat elämästä.
Aivan kuin 30- v. olisivat yhtään millään tavalla osallistuneet näiden elatukseen.Jep, tänäpäivänä, kun puolet ikäluokasta korkeakoulutetaan, niin he ovat tukevasti nettosaamisen puolella pitkälle kolmikymppisiksi. Osa vasta valmistuu kun kolmenkympin rajapyykillä ollaan ja sitten jo onkin aika siirtyä mammalomalle.
Aika pientä on isolla osalla veronmaksu ennen keski-ikää.Jep ja edelleenkään meillä ei ole enää niitä lähetin paikkoja ja erilaisten apumiesten paikkoja, joihin pääsi ilman kouluja jo teini-iässä. Samalla lailla se kesti 60 -luvullakin opiskella lääkäriksi tai juristiksi.
Kouluja kävivät ne, joilla siihen oli varaa. Monella ei ollut, niin että vähän pakkokin oli olla työtä johon pääsi ilman kouluja jo teininä.
Ennen myös oppikoulu oli maksullinen ja jos perheellä ei ollut vara laittaa lasta oppikouluun, oli lukio ja yliopisto-opinnot kokonaan pois laskuista. Jotain stipendipaikkoja saattoi olla, mutta ei niitä riittänyt kuin harvalle.
Oppikoulu ei enää ollut niin kallis sotien jälkeen, koska olivat enimmäkseen valtion ja kunnan kouluja, ei yksityisiä. Vapaaoppilasjärjestelmän kautta varattomien oppilaiden oli mahdollista päästä oppikouluun.
Muistaakseni 1970-luvulla keskikoulu oli ilmainen. Lukiossa oli sitten lukukausimaksu, josta saattoi vähävaraisena saada vapautuksen. Muistan tämän siitä, että kaikille jaettiin luokassa sama maksukuitti, mun kuitissa luki vaan summana 0,0 markkaa. Kirjat piti kuitenkin maksa itse.
Että kyllä ainakin mun elämän aikana (synt. 1960) jokaisella oli teoreettinen mahdollisuus valmistua ylioppilaaksi. Toki keskikouluun piti pyrkiä ja lukioonkin oli oltava tietty keskiarvo.
Mun ikäluokasta kaikki kävi keskikoulun. Lukiossa meillä oli 3 rinnakkaisluokkaa, joten aika moni jatkoi lukioonkin. Tämä pk-seudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se eläkeikäisten sukupolvi on ollut Suomen varakkain ikäryhmä jo sieltä 30 - 40-vuotiaasta asti, ja he tienaavat edelleen enemmän kuin alle 35-vuotiaat (enkä tarkoita nyt niitä vanhempia eläkeläisiä, joilla oli oikeasti raskasta ja jotka rakensivat tämän maan suurille ikäpolville).
Toivottavasti kukaan ei tosissaan väitä, että töiden saaminen oli aikaisemmin yhtä vaikeaa kuin nykyään. Kai tiedätte, miksi lomaltapaluuraha aikanaan kehitettiin?
Nykyisten nuorten on vaikea kuvitella, millaisessa pumpulissa vanhemmat ikäluokat ovat kasvaneet työelämän suhteen ja millaisia etuja ja lisiä heillä on ollut (ja on edelleen).
Vanhemmat ikäluokat taas eivät ymmärrä, että monet heille täysin normaalit ja automaattiset asiat eivät käytännössä enää koske monia nuorempia työntekijöitä, vaikka teoriassa ne edelleen osa työelämää ovatkin (esim. työterveyshuolto, lomat, oikeus vapaapäiviin, ylityökorvaukset, palkan maksu menetetystä vapaa-ajasta).
Valitettavasti oikeudenmukaisuus eri sukupolvien välillä ei toteudu eläkeläisten suurten määrän vuoksi, kun kukaan ei uskalla äänien menettämisen pelossa edes mainita, että eläkeläiset ovat maksaneet itse vain 25 % eläkkeestään loppuosan jäädessä meidän nuorempien sukupolvien harteille. Työelämää onkin sitten edessä sinne 70-vuotiaaksi asti - jos vanhuuseläkettä silloin on enää olemassakaan.
Totta kai ne on varakkaita, kun ne on käyttäneet rahansa kokemusten sijaan asioihin, jotka on edelleen olemassa! Ei 50-luvulla syntyneet reissanneet kymmeniä vuosia kuten nykyisin noin 30v ikäiset. Ehei, rahat säästöön ja ostettiin asunto, sitten kesämökki ja joku osti metsääkin. Puhelinosake maksoi enemmän kuin nykypuhelimet, ilman sitä ei paljoa soiteltu! Säästäminen ja pieni sijoittaminen oli hyveitä, ennenaikaista kuolemaa ennakoiden otettiin säästöhenkivakuutus jo 2v iässä.
Eläkerahastoissa on jo nyt niin paljon varoja, että kaikkien ennen vuotta 1954 syntyneiden eläkkeet voidaan maksaa sieltä, vaikka eläkevakuutusmaksusysteemi lakkautettaisiin.Niin, koska me nyt töissä olevat olemme maksaneet ne sinne. Vieläkö suurten ikäluokkien sormet syhyää, vaikka ovat jo vieneet tuhkatkin pesästä. Teidän pesämunannehan on jo aikoja sitten syöty sieltä rahastoista. Nyt te syötte meidän nuorempien pöydässä.
Niin, nyt noin 30v ikäiset on olleet töissä 2-3 vuotta ja maksaneet sinä aikana noin 50 vuotta töissä olleiden eläkkeet? Täytyy sanoa, että mahtava homma kun ottaa huomioon sen, että ne 50 vuotta töissä olleet on koko sen ajan maksaneet eläkevakuutusmaksuja, mutta vasta 23 ikävuoden jälkeen tehdyt työvuodet otetaan eläkkeessä huomioon. Toisin on nuorilla, heillä kaikki työpätkät lasketaan mukaan.
Ihailen noin 30v ikäisten itsekkyyttä, sille ei löydy vertaa missään muussa aikaisemmassa sukupolvessa.Juuri näin. Eivät tee edes lapsia jotka vuorollaan maksaisivat eläkkeitä ja hoitaisivat vanhempaa sukupolvea.
Ei, kun nämä 30- v haluavat nyt heti vanhempien rahat ja vanhempien pitäisi elää kituuttamalla kun se on loukkaus jos nauttivat elämästä.
Aivan kuin 30- v. olisivat yhtään millään tavalla osallistuneet näiden elatukseen.Jep, tänäpäivänä, kun puolet ikäluokasta korkeakoulutetaan, niin he ovat tukevasti nettosaamisen puolella pitkälle kolmikymppisiksi. Osa vasta valmistuu kun kolmenkympin rajapyykillä ollaan ja sitten jo onkin aika siirtyä mammalomalle.
Aika pientä on isolla osalla veronmaksu ennen keski-ikää.Jep ja edelleenkään meillä ei ole enää niitä lähetin paikkoja ja erilaisten apumiesten paikkoja, joihin pääsi ilman kouluja jo teini-iässä. Samalla lailla se kesti 60 -luvullakin opiskella lääkäriksi tai juristiksi.
Kouluja kävivät ne, joilla siihen oli varaa. Monella ei ollut, niin että vähän pakkokin oli olla työtä johon pääsi ilman kouluja jo teininä.
Ennen myös oppikoulu oli maksullinen ja jos perheellä ei ollut vara laittaa lasta oppikouluun, oli lukio ja yliopisto-opinnot kokonaan pois laskuista. Jotain stipendipaikkoja saattoi olla, mutta ei niitä riittänyt kuin harvalle.
Näin. Monikohan oikeasti olisi valmis vaihtamaan kohtalonsa sen "boomerin" kanssa, joka haaveili koulutuksesta, mutta jonka koulutie katkesi rahan takia jo varhain ja hän pääsi tuosta noin vain tekemään suorittavaa työtä loppuelämäkseen? Ne onnekkaat siat.
Mun vanhemmat olivat suuria ikäluokkia edeltävää sukupolvea, syntyneet 1930-luvulla. Heillä oli kummallakin mahdollisuus valmistua ylioppilaaksi vaikka eivät olleet varkakkaista perheistä.
Kumpikin pääsi yliopistoon ns. kävelemällä sisään, mitään pääsykokeita ei ollut. Kumpikin jätti opinnot kesken. Isä sen takia että töitä sai muutenkin. Äiti pyrki toiseen koulutukseen, jonne oli alunperin halunnut, joten keskeytti yliopiston, mutta joutui sitten luopumaan toivelansa opinnoista, koska tuli raskaaksi (siihen aikaan ei saanut vastaanottaa opiskelupaikka jos oli raskaana).
Kumpikin meni sitten töihin pelkkänä ylioppilaana ja kumpikin pääsi työuralle, jossa päätyivät keskijohtoon nelikymppisinä. Äiti oli samassa työpaikassa koko elämänsä, isä oli vakituisissa työpaikoissa 3 eri suuryrityksessä Suomessa.
Ei tuollaisesta työurasta voinut kukaan enää kuvitella mun ikäluokasta eli 60-70 -luvuilla syntyneistä.
Oppikoulu ei enää ollut niin kallis sotien jälkeen, koska olivat enimmäkseen valtion ja kunnan kouluja, ei yksityisiä. Vapaaoppilasjärjestelmän kautta varattomien oppilaiden oli mahdollista päästä oppikouluun.
Muistaakseni 1970-luvulla keskikoulu oli ilmainen. Lukiossa oli sitten lukukausimaksu, josta saattoi vähävaraisena saada vapautuksen. Muistan tämän siitä, että kaikille jaettiin luokassa sama maksukuitti, mun kuitissa luki vaan summana 0,0 markkaa. Kirjat piti kuitenkin maksa itse.
Että kyllä ainakin mun elämän aikana (synt. 1960) jokaisella oli teoreettinen mahdollisuus valmistua ylioppilaaksi. Toki keskikouluun piti pyrkiä ja lukioonkin oli oltava tietty keskiarvo.
Mun ikäluokasta kaikki kävi keskikoulun. Lukiossa meillä oli 3 rinnakkaisluokkaa, joten aika moni jatkoi lukioonkin. Tämä pk-seudulla.[/quote]
--
Myös valtion oppikouluissa oli lukukausimaksut, aikana 1969-1974 muistaakseni 150/lukukausi eli 300 lukuvuosi. Lisäksi oppikirjat, matkat ym. tarvikkeet piti maksaa itse. Myös ruokailu oli maksullinen. Niitä vapaaoppilaspaikkoja oli todella vähän, ehkä 2/luokka.
Kuntien rooli oppikouluissa oli pieni, vain muutamassa isommassa kaupungissa.
Varsinainen keskikoulu ei ole koskaan ollut ilmainen, vasta peruskoulun myötä 1970-luvulla Lapista alaspäin.
Enkä usko, että kaikki ikäluokastasi kävi keskikoulun, ei niitä paikkoja kaikille ollut, vain 10 % pääsi oppariin.
Näin muualla Suomessa kuin pk-seudulla.
Tämä vain vertailuksi vastaukseesi. vm 1958.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppikoulu ei enää ollut niin kallis sotien jälkeen, koska olivat enimmäkseen valtion ja kunnan kouluja, ei yksityisiä. Vapaaoppilasjärjestelmän kautta varattomien oppilaiden oli mahdollista päästä oppikouluun.
Muistaakseni 1970-luvulla keskikoulu oli ilmainen. Lukiossa oli sitten lukukausimaksu, josta saattoi vähävaraisena saada vapautuksen. Muistan tämän siitä, että kaikille jaettiin luokassa sama maksukuitti, mun kuitissa luki vaan summana 0,0 markkaa. Kirjat piti kuitenkin maksa itse.
Että kyllä ainakin mun elämän aikana (synt. 1960) jokaisella oli teoreettinen mahdollisuus valmistua ylioppilaaksi. Toki keskikouluun piti pyrkiä ja lukioonkin oli oltava tietty keskiarvo.
Mun ikäluokasta kaikki kävi keskikoulun. Lukiossa meillä oli 3 rinnakkaisluokkaa, joten aika moni jatkoi lukioonkin. Tämä pk-seudulla.[/quote]
--
Myös valtion oppikouluissa oli lukukausimaksut, aikana 1969-1974 muistaakseni 150/lukukausi eli 300 lukuvuosi. Lisäksi oppikirjat, matkat ym. tarvikkeet piti maksaa itse. Myös ruokailu oli maksullinen. Niitä vapaaoppilaspaikkoja oli todella vähän, ehkä 2/luokka.
Kuntien rooli oppikouluissa oli pieni, vain muutamassa isommassa kaupungissa.
Varsinainen keskikoulu ei ole koskaan ollut ilmainen, vasta peruskoulun myötä 1970-luvulla Lapista alaspäin.
Enkä usko, että kaikki ikäluokastasi kävi keskikoulun, ei niitä paikkoja kaikille ollut, vain 10 % pääsi oppariin.
Näin muualla Suomessa kuin pk-seudulla.
Tämä vain vertailuksi vastaukseesi. vm 1958.
Oppikoulu ei enää ollut niin kallis sotien jälkeen, koska olivat enimmäkseen valtion ja kunnan kouluja, ei yksityisiä. Vapaaoppilasjärjestelmän kautta varattomien oppilaiden oli mahdollista päästä oppikouluun.
Muistaakseni 1970-luvulla keskikoulu oli ilmainen. Lukiossa oli sitten lukukausimaksu, josta saattoi vähävaraisena saada vapautuksen. Muistan tämän siitä, että kaikille jaettiin luokassa sama maksukuitti, mun kuitissa luki vaan summana 0,0 markkaa. Kirjat piti kuitenkin maksa itse.
Että kyllä ainakin mun elämän aikana (synt. 1960) jokaisella oli teoreettinen mahdollisuus valmistua ylioppilaaksi. Toki keskikouluun piti pyrkiä ja lukioonkin oli oltava tietty keskiarvo.
Mun ikäluokasta kaikki kävi keskikoulun. Lukiossa meillä oli 3 rinnakkaisluokkaa, joten aika moni jatkoi lukioonkin. Tämä pk-seudulla.[/quote]
--
Myös valtion oppikouluissa oli lukukausimaksut, aikana 1969-1974 muistaakseni 150/lukukausi eli 300 lukuvuosi. Lisäksi oppikirjat, matkat ym. tarvikkeet piti maksaa itse. Myös ruokailu oli maksullinen. Niitä vapaaoppilaspaikkoja oli todella vähän, ehkä 2/luokka.
Kuntien rooli oppikouluissa oli pieni, vain muutamassa isommassa kaupungissa.
Varsinainen keskikoulu ei ole koskaan ollut ilmainen, vasta peruskoulun myötä 1970-luvulla Lapista alaspäin.
Enkä usko, että kaikki ikäluokastasi kävi keskikoulun, ei niitä paikkoja kaikille ollut, vain 10 % pääsi oppariin.
Näin muualla Suomessa kuin pk-seudulla.
Tämä vain vertailuksi vastaukseesi. vm 1958.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Eipäs yleistetä TAAS.
Ainakin Helsingissä 90-luvulla laman keskellä sadattuhannet ihmiset menettivät työpaikkansa, eivätkä ole sittemmin päässeet enää oikein mihinkään kunnon hommiin - se on sitä pätkä siellä, toinen täällä, suurinosa jotain hanttihommia ja välillä opiskelua ja taas hanttia, kun yhtäkkiä merkonomit ei kelvanneetkaan enää minnekään, piti olla jo tradenomi jne.
Että harvat ne on rikastumaan päässeet ainakaan 60-luvulla syntyneet.
Asuttuani Tampereella muutaman vuoden, kuulin, ettei heillä ollut siellä kaupungin hommissa mitään lamaa koskaan ollutkaan, kaikilla oli vakipaikat säilyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Ei työllistyminen sen helpompaa ollut. Monet muuttivat ulkomaille töiden perässä.
Tottakai ikänsä tienanneet kuusikymppiset ovat varakkaampia kuin nuoret.
Suurin osa nykyisistä kuuskymppisistä EIVÄT ole olleet aina vakkaritöissä - muista 90-luvun lama, jolloin tuhannet ihmiset menettivät KAIKEN ja myös työpaikkansa sekä terveytensä.
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla syntyneet eivät saa eläkettä alle 23-vuotiaana tehdystä työstä
60-luvulla syntyneet maksoivat vuosikausia hammashoidosta täyden korvauksen heti täytettyään 17 vuotta
60-luvulla syntyneet olivat juuri päässeet työelämän syrjään, kun tuli lama ja työttömiä tuli satojatuhansia
60-luvulla syntyneet maksoivat asunnoista lainaa parhaimmillaan 20 % ja ennen kuin mitään lainaa sai, piti olla henkilötakaajia tai isot säästöt
60-luvulla syntyneiden eläkeikä on noussutKyllä tätä kaikkea kelpaa kadehtia!
Kyllä vaan - ja tätä Ap ei tunnu tajuavan, ei sitten millään!
Vierailija kirjoitti:
Boomerit ei tajua kuolla. Te olette jo käyttäneet oman osanne pallon resursseista ja happi olisi arvokkaampaa toisilla.
Olisit kyllä sietänyt saada tukkapöllyä kasvattajiltasi tuosta lohkaisustasi!
Varro vaan, ei se 'Kalmasen Kake' jätä suakaan hakematta, että vuorollasi lähdet sinäkin ( ja luultavasti vastaavien meno- toivotusten saattelemana tulevalta ,nyt vielä lapsena kasvamassa olevalta nuorisolta ja sitten ei sanotakaan muuta kuin että 'hähhähhää, siinäs menit ja hyvä kun et enää ole paremmiltas täällä happea tuhlaamassa....') .
Eli 'mitta mitasta' ja sitä saa mitä kylvää.
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ei enää ollut niin kallis sotien jälkeen, koska olivat enimmäkseen valtion ja kunnan kouluja, ei yksityisiä. Vapaaoppilasjärjestelmän kautta varattomien oppilaiden oli mahdollista päästä oppikouluun.
Muistaakseni 1970-luvulla keskikoulu oli ilmainen. Lukiossa oli sitten lukukausimaksu, josta saattoi vähävaraisena saada vapautuksen. Muistan tämän siitä, että kaikille jaettiin luokassa sama maksukuitti, mun kuitissa luki vaan summana 0,0 markkaa. Kirjat piti kuitenkin maksa itse.
Että kyllä ainakin mun elämän aikana (synt. 1960) jokaisella oli teoreettinen mahdollisuus valmistua ylioppilaaksi. Toki keskikouluun piti pyrkiä ja lukioonkin oli oltava tietty keskiarvo.
Mun ikäluokasta kaikki kävi keskikoulun. Lukiossa meillä oli 3 rinnakkaisluokkaa, joten aika moni jatkoi lukioonkin. Tämä pk-seudulla.
--
Myös valtion oppikouluissa oli lukukausimaksut, aikana 1969-1974 muistaakseni 150/lukukausi eli 300 lukuvuosi. Lisäksi oppikirjat, matkat ym. tarvikkeet piti maksaa itse. Myös ruokailu oli maksullinen. Niitä vapaaoppilaspaikkoja oli todella vähän, ehkä 2/luokka.
Kuntien rooli oppikouluissa oli pieni, vain muutamassa isommassa kaupungissa.
Varsinainen keskikoulu ei ole koskaan ollut ilmainen, vasta peruskoulun myötä 1970-luvulla Lapista alaspäin.
Enkä usko, että kaikki ikäluokastasi kävi keskikoulun, ei niitä paikkoja kaikille ollut, vain 10 % pääsi oppariin.
Näin muualla Suomessa kuin pk-seudulla.
Tämä vain vertailuksi vastaukseesi. vm 1958.
Ja pitää muistaa että oppikouluja tai ammattikoulujakaan ei ollut joka kunnassa
Monien piti saada asunto , yleensä alivuokralaisasunto, ja asua viikot vieraalla paikkakunnalla jos lähti lukioon tai ammattikouluun.
Sekin maksoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Katsoin juuri Seinfeldiä ja siinä Eleine, George, Newman tekee avustavia hanttihommia, eikä kukaan valita ettei ole päässyt unelmiensa duuniin, että joutuu tekemään paskaduunia. Semmoista käsitettä ei ennen ollut kuin paskaduuni. Automaattista odotusta luksuksesta ei ollut.
OT, mutta tää oli oudoin vertaus kyllä minkä olen lukenut kuukausiin. Seinfeld esimerkkinä tyytymisestä avustaviin hanttihommiin? Seinfeld ei ole mikään Amerikan Metsolat, joka kertoisi tavallisten amerikkalaisten elämästä vaurastuvassa maassa, vaan puhdsasverinen komediasarja. Seinfeld ei ole mikään kuvaus yhteiskunnasta, vaan kuten sen tekijätkin totesivat "a show about nothing".
Mitä aiheeseen tulee, niin ei kai täällä ole kenelläkään koskaan helppoa ollut. Olen syntynyt -88, ja ärsyttää tosi paljon nyt eläköityneet, jotka luulevat Suomen nykyisen vaurauden olevan heidän erinomaisuutensa seurausta. Onneksi on myös paljon avarakatseisia vanhempia ihmisiä, jotka ymmärtävät että se mitä Suomessa tapahtuu on aina ollut, ja tulee jatkossakin olemaan tiukasti sidottua siihen mitä maailmalla tapahtuu.
Kirjoittaja on toki -71 lähihoitaja, mutta näin nuoret tuntuvat tosiaan ajattelevan. Some kelpaa paremmaksi lähteeksi maailmankuvalle kuin "korruptoitoitunut/ummehtunut/setämiesten" yle, tai "korporaatio/riistäjä" maikkari. Somevaikuttajat epäselvine sukupuolineen ovat samanikäisiä ja söpöjä, siksi luotettavia.