Saako vanhempi mielestäsi opettaa yläkoululaista?

Saa, jos pystyy eli jos nuori antaa. Toki nuoren on otettava itse vastuu, mutta se voi tarkoittaa myös sitä, että pyytää tarvitessaan apua.

Tietysti saa auttaa. Muakin autettiin.

Moni lukiolainen ottaa jopa yksityisiä lisätunteja vaikka matikassa ja kielissä.

Siis ehdottomasti kannattaa auttaa!

Minäkin sain muutaman kerran matikassa apua isältä, jolla ne asiat oli hallussa.

Kunpa vanhempani olisivat myös olleet aktiivisia vieraiden kielten sanojen kyselyssä niin niitä olisi tullut luettua. Olin yläasteella aika lapsellinen ja typerä enkä tajunnut opiskelujen merkitystä omalle tulevaisuudelleni!

No jo on kysymys! Minä autoin ja opetin veljeäni vielä yliopistossa, koska hän oli aika tehokkaasti inttivuotena unohtanut kaikki perusmatikat. Ja varmasti autan lapsianikin niin pitkään kuin on kompetenssia.

Autan, jos osaan. Meillä poika haluaa keskustella kansantaloustieteestä ohi oppikirjojen, joten toki yritän parhaani mukaan olla apuna. Ja jos pitää kirjoittaa essee, olen avuksi ja haen tietoa yliopiston tietokannasta, jonne hänelä ei ole pääsyä.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:02"]

No jo on kysymys! Minä autoin ja opetin veljeäni vielä yliopistossa, koska hän oli aika tehokkaasti inttivuotena unohtanut kaikki perusmatikat. Ja varmasti autan lapsianikin niin pitkään kuin on kompetenssia.

[/quote]

Täällä on mammoja, joiden mielestä koululaisen pitää ottaa itse vastuu koulunkäynnistä ja vanhemman ei pidä puuttua siihen. Niiden mammojen mielestä lapsen tulee itse kärsiä nahoissaan, jos ei tee läksyjä.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:03"]

Autan, jos osaan. Meillä poika haluaa keskustella kansantaloustieteestä ohi oppikirjojen, joten toki yritän parhaani mukaan olla apuna. Ja jos pitää kirjoittaa essee, olen avuksi ja haen tietoa yliopiston tietokannasta, jonne hänelä ei ole pääsyä.

[/quote]

Missä, minkä yliopiston tietokantoihin Suomessa ei ole julkista pääsyä? Toki moniin pitää hankkia kirjastokortti jne, mutta senhän saa jokainen, joka haluaa! Anna lapsesi hankkia oma kortti, äläkä sählää siinä välissä.

Jos vanhempi ei pysty auttamaan tai millään tavoin teiniä, niin nykykoulussa ja yhteiskunnassa teini on aika heikoilla. Kyllähän koulussa oppii sen minimin, mutta ei sitten välttämättä yhtään enempää.

Saa auttaa, auttaisin itsekin, jos teinini pyytäisi. Se on sitten jo arveluttavaa, jos äiti tai isä tarkistaa ns kirjoitelmaa ja merkkaa punakynällä kaikki virheet, jotka nuoren tulee korjata, ennenkuin palauttaa työn opettajalle. Silloin tulee vähän virheellinen arvio työstä.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:22"]

Saa auttaa, auttaisin itsekin, jos teinini pyytäisi. Se on sitten jo arveluttavaa, jos äiti tai isä tarkistaa ns kirjoitelmaa ja merkkaa punakynällä kaikki virheet, jotka nuoren tulee korjata, ennenkuin palauttaa työn opettajalle. Silloin tulee vähän virheellinen arvio työstä.

[/quote]

Entä jos merkkaa lyijykynällä...?

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:18"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:03"]

Autan, jos osaan. Meillä poika haluaa keskustella kansantaloustieteestä ohi oppikirjojen, joten toki yritän parhaani mukaan olla apuna. Ja jos pitää kirjoittaa essee, olen avuksi ja haen tietoa yliopiston tietokannasta, jonne hänelä ei ole pääsyä.

[/quote]

Missä, minkä yliopiston tietokantoihin Suomessa ei ole julkista pääsyä? Toki moniin pitää hankkia kirjastokortti jne, mutta senhän saa jokainen, joka haluaa! Anna lapsesi hankkia oma kortti, äläkä sählää siinä välissä.

[/quote]

Miksi äiti ei saisi hankkia lapselle lisää tietoa? Pelkäätkö, että tuon äidin lapsi voisi menestyä elämässään ja ryhtyä akateemiseksi?

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:18"]

Missä, minkä yliopiston tietokantoihin Suomessa ei ole julkista pääsyä? Toki moniin pitää hankkia kirjastokortti jne, mutta senhän saa jokainen, joka haluaa! Anna lapsesi hankkia oma kortti, äläkä sählää siinä välissä.

[/quote]

Ai että minkä yliopiston... No öö...kaikkien. Nykyään yliopistoilla on olemassa muitakin tietokantoja kuin pölyiset kirjat kirjaston hyllyissä. Tuolla bittiavaruudessa, jonne usein vaaditaan käyttäjätunnus ja salasana... ;)

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:18"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:03"]

Autan, jos osaan. Meillä poika haluaa keskustella kansantaloustieteestä ohi oppikirjojen, joten toki yritän parhaani mukaan olla apuna. Ja jos pitää kirjoittaa essee, olen avuksi ja haen tietoa yliopiston tietokannasta, jonne hänelä ei ole pääsyä.

[/quote]

Missä, minkä yliopiston tietokantoihin Suomessa ei ole julkista pääsyä? Toki moniin pitää hankkia kirjastokortti jne, mutta senhän saa jokainen, joka haluaa! Anna lapsesi hankkia oma kortti, äläkä sählää siinä välissä.

[/quote]

Miksi äiti ei saisi hankkia lapselle lisää tietoa? Pelkäätkö, että tuon äidin lapsi voisi menestyä elämässään ja ryhtyä akateemiseksi?

[/quote]

Pelkään, että jos äiti välissä sähläämällä estää yläkouluikäistä etsimästä tietoa itse, pojasta ei tosiaan tule itsestään akateemista. Sen sijaan kannattaisin kovasti, jos äiti tekisi kuten minä: veisi lapsensa kirjaston asiakaspalvelutiskille ja pyytäisi tälle kirjasto kortin (jonkun yliopistossa kuka tahansa saa, lystinhän on veronmaksajien rahoilla maksettua) ja opettaisi sitten käyttämään tietokannan hakuohjelmaa. jos yläkouluikäinen lapsi on kykenevä käyttämään akateemisen tason tietoa (surveytutkimuksia, tilastoja tai oikeita tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita) hän on kykenevä myös hakemaan tietoa itse. Äidin sählääminen välissä on tällöin lähinnä saatavilla olevan tiedon kaventamista ja sensurointia. Siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä. Lapselta jää vain oppimatta se, miten tietoa oikeasti haetaan. (vaikka no, olihan kerran aamulehdessä juttu siitä, miten eri tavoin tietoa voi hakea ja toimittaja testasi tapojen nopeutta. Soitto äidille tuotti jutun mukaan oikean vastauksen kysymykseen vain puoli minuttia googlea hitaammin. Toisaalta kyse oli yksittäisestä yksityiskohtaa koskevasta kysymyksestä, ei jostain laajaa ymmärtämystä ja kokoavaa soveltamista vaativasta teemasta.).

Sen sijaan asioiden soveltaminen ja käytäntöön pano ovat asioita, joissa tämmöistä kykenevääkin lasta kannattaa auttaa. Siis tehdä niitä projekteja, kommentoida kotiesseitä, harjoitella matikantehtäviä ja keskustella asioista, niiden pohjalta luotavista mielipiteistä jne.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:37"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:18"]

Missä, minkä yliopiston tietokantoihin Suomessa ei ole julkista pääsyä? Toki moniin pitää hankkia kirjastokortti jne, mutta senhän saa jokainen, joka haluaa! Anna lapsesi hankkia oma kortti, äläkä sählää siinä välissä.

[/quote]

Ai että minkä yliopiston... No öö...kaikkien. Nykyään yliopistoilla on olemassa muitakin tietokantoja kuin pölyiset kirjat kirjaston hyllyissä. Tuolla bittiavaruudessa, jonne usein vaaditaan käyttäjätunnus ja salasana... ;)

[/quote]

Tuota, kun ne käyttäjätunnukset ja salasanat saa kuka vaan tavis, kun kävelee kyseisen ylioipstokirjaston minkä tahansa yksikön palvelutiskille. Meillä on sellainen laki Suomesssa, että pitää saada. Osaa palveluista (kansainväliset e-kirjastot, stakesin tilastoaineistot yms) voi tosin käyttää vain kampuksella, mutta sitä vartenhan siellä yliopistokirjastossa on niitä asiakaspäätteitä.

Normaalilla järjellä varustetun koululaisen pitäisi selvitä yläkoulun läksyistä ilman apua.

Jos on joku asia jota ei ole tunnilla hiffannu niin voi tietty auttaa kotona, mutta kyllä pääsääntöisesti läksyt pitäisi tulla tehdyksi ilman patistamista ja auttamista.

Se on vastuun kantamisen ja ongelmien ratkaisun oppimista.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:38"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:18"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:03"]

Autan, jos osaan. Meillä poika haluaa keskustella kansantaloustieteestä ohi oppikirjojen, joten toki yritän parhaani mukaan olla apuna. Ja jos pitää kirjoittaa essee, olen avuksi ja haen tietoa yliopiston tietokannasta, jonne hänelä ei ole pääsyä.

[/quote]

Missä, minkä yliopiston tietokantoihin Suomessa ei ole julkista pääsyä? Toki moniin pitää hankkia kirjastokortti jne, mutta senhän saa jokainen, joka haluaa! Anna lapsesi hankkia oma kortti, äläkä sählää siinä välissä.

[/quote]

Miksi äiti ei saisi hankkia lapselle lisää tietoa? Pelkäätkö, että tuon äidin lapsi voisi menestyä elämässään ja ryhtyä akateemiseksi?

[/quote]

Pelkään, että jos äiti välissä sähläämällä estää yläkouluikäistä etsimästä tietoa itse, pojasta ei tosiaan tule itsestään akateemista. Sen sijaan kannattaisin kovasti, jos äiti tekisi kuten minä: veisi lapsensa kirjaston asiakaspalvelutiskille ja pyytäisi tälle kirjasto kortin (jonkun yliopistossa kuka tahansa saa, lystinhän on veronmaksajien rahoilla maksettua) ja opettaisi sitten käyttämään tietokannan hakuohjelmaa. jos yläkouluikäinen lapsi on kykenevä käyttämään akateemisen tason tietoa (surveytutkimuksia, tilastoja tai oikeita tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita) hän on kykenevä myös hakemaan tietoa itse. Äidin sählääminen välissä on tällöin lähinnä saatavilla olevan tiedon kaventamista ja sensurointia. Siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä. Lapselta jää vain oppimatta se, miten tietoa oikeasti haetaan. (vaikka no, olihan kerran aamulehdessä juttu siitä, miten eri tavoin tietoa voi hakea ja toimittaja testasi tapojen nopeutta. Soitto äidille tuotti jutun mukaan oikean vastauksen kysymykseen vain puoli minuttia googlea hitaammin. Toisaalta kyse oli yksittäisestä yksityiskohtaa koskevasta kysymyksestä, ei jostain laajaa ymmärtämystä ja kokoavaa soveltamista vaativasta teemasta.).

Sen sijaan asioiden soveltaminen ja käytäntöön pano ovat asioita, joissa tämmöistä kykenevääkin lasta kannattaa auttaa. Siis tehdä niitä projekteja, kommentoida kotiesseitä, harjoitella matikantehtäviä ja keskustella asioista, niiden pohjalta luotavista mielipiteistä jne.

[/quote]

Aivan. Pointtihan on just se että koulussa opetellaan hankkimaan tietoa, eikä se että äippä etsii ne lapsen puolesta.

Omassa tuttavapiirissä on pari sellaista jota ei nuorena koulunkäynti kiinnostanut ja ne aikuisenakin sellaisia etteivät osaa edes pierasta ilman että pitää ensin soittaa ja kysyä joltakin sellaiselta joka osaa.

Siis on aivan eri asia opettaa ja ohjata kuin tehdä puolesta. Vanhempi voi kysyä illalla onhan läksyt tehty, vanhempi ei voi (normaalin lapsen kyseessä ollessa) mennä selailemaan kirjoja, että onko merkattu läksyjä, joita ei kuitenkaan ole tehty. Jos lapsi ei ymmärrä matikan tai kemian tehtävää, on ihan ok, että lapsi sanoo mä en tajuu tätä ja vanhempi selittää = opettaa periaatteen, auttaa ymmärtämään mitä kysytään ja miten vastaus saadaan selville. Mutta se, että vanhempi laskee ko. laskun vaikka malliksi, katso näin se lasketaan ja oppilas sitten vaan kopio sen, ei ole ok. Jos pitää kirjoittaa aine, ja siinä on hirveästi kirjoitusvirheitä, on ok sanoa, että kannattaisi vielä lukea se läpi ja korjata kaikki virheet, jotka löytää. Mutta ei ole ok näyttää, että tuosta puuttuu t-viiva ja tuosta i-piste ja tuossa kuuluisi olla pilkku jne...

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:38"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:18"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:03"]

Autan, jos osaan. Meillä poika haluaa keskustella kansantaloustieteestä ohi oppikirjojen, joten toki yritän parhaani mukaan olla apuna. Ja jos pitää kirjoittaa essee, olen avuksi ja haen tietoa yliopiston tietokannasta, jonne hänelä ei ole pääsyä.

[/quote]

Missä, minkä yliopiston tietokantoihin Suomessa ei ole julkista pääsyä? Toki moniin pitää hankkia kirjastokortti jne, mutta senhän saa jokainen, joka haluaa! Anna lapsesi hankkia oma kortti, äläkä sählää siinä välissä.

[/quote]

Miksi äiti ei saisi hankkia lapselle lisää tietoa? Pelkäätkö, että tuon äidin lapsi voisi menestyä elämässään ja ryhtyä akateemiseksi?

[/quote]

Pelkään, että jos äiti välissä sähläämällä estää yläkouluikäistä etsimästä tietoa itse, pojasta ei tosiaan tule itsestään akateemista. Sen sijaan kannattaisin kovasti, jos äiti tekisi kuten minä: veisi lapsensa kirjaston asiakaspalvelutiskille ja pyytäisi tälle kirjasto kortin (jonkun yliopistossa kuka tahansa saa, lystinhän on veronmaksajien rahoilla maksettua) ja opettaisi sitten käyttämään tietokannan hakuohjelmaa. jos yläkouluikäinen lapsi on kykenevä käyttämään akateemisen tason tietoa (surveytutkimuksia, tilastoja tai oikeita tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita) hän on kykenevä myös hakemaan tietoa itse. Äidin sählääminen välissä on tällöin lähinnä saatavilla olevan tiedon kaventamista ja sensurointia. Siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä. Lapselta jää vain oppimatta se, miten tietoa oikeasti haetaan. (vaikka no, olihan kerran aamulehdessä juttu siitä, miten eri tavoin tietoa voi hakea ja toimittaja testasi tapojen nopeutta. Soitto äidille tuotti jutun mukaan oikean vastauksen kysymykseen vain puoli minuttia googlea hitaammin. Toisaalta kyse oli yksittäisestä yksityiskohtaa koskevasta kysymyksestä, ei jostain laajaa ymmärtämystä ja kokoavaa soveltamista vaativasta teemasta.).

Sen sijaan asioiden soveltaminen ja käytäntöön pano ovat asioita, joissa tämmöistä kykenevääkin lasta kannattaa auttaa. Siis tehdä niitä projekteja, kommentoida kotiesseitä, harjoitella matikantehtäviä ja keskustella asioista, niiden pohjalta luotavista mielipiteistä jne.

[/quote]

niin että perse edellä puuhun vain? Mitä varten Suomessa ylipäätään on koulu, kun sekin rajoittaa lapsen omatoimista tiedonhankintaa.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:40"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:37"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:18"]

Missä, minkä yliopiston tietokantoihin Suomessa ei ole julkista pääsyä? Toki moniin pitää hankkia kirjastokortti jne, mutta senhän saa jokainen, joka haluaa! Anna lapsesi hankkia oma kortti, äläkä sählää siinä välissä.

[/quote]

Ai että minkä yliopiston... No öö...kaikkien. Nykyään yliopistoilla on olemassa muitakin tietokantoja kuin pölyiset kirjat kirjaston hyllyissä. Tuolla bittiavaruudessa, jonne usein vaaditaan käyttäjätunnus ja salasana... ;)

[/quote]

Tuota, kun ne käyttäjätunnukset ja salasanat saa kuka vaan tavis, kun kävelee kyseisen ylioipstokirjaston minkä tahansa yksikön palvelutiskille. Meillä on sellainen laki Suomesssa, että pitää saada. Osaa palveluista (kansainväliset e-kirjastot, stakesin tilastoaineistot yms) voi tosin käyttää vain kampuksella, mutta sitä vartenhan siellä yliopistokirjastossa on niitä asiakaspäätteitä.

[/quote]

Kaikki eivät muuten asu yliopistokaupungeissa.

pieni sivuhuomautus. Nyt silti mennään mielestäni ohi kysymyksen aiheen.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 15:49"]

Siis on aivan eri asia opettaa ja ohjata kuin tehdä puolesta. Vanhempi voi kysyä illalla onhan läksyt tehty, vanhempi ei voi (normaalin lapsen kyseessä ollessa) mennä selailemaan kirjoja, että onko merkattu läksyjä, joita ei kuitenkaan ole tehty. Jos lapsi ei ymmärrä matikan tai kemian tehtävää, on ihan ok, että lapsi sanoo mä en tajuu tätä ja vanhempi selittää = opettaa periaatteen, auttaa ymmärtämään mitä kysytään ja miten vastaus saadaan selville. Mutta se, että vanhempi laskee ko. laskun vaikka malliksi, katso näin se lasketaan ja oppilas sitten vaan kopio sen, ei ole ok. Jos pitää kirjoittaa aine, ja siinä on hirveästi kirjoitusvirheitä, on ok sanoa, että kannattaisi vielä lukea se läpi ja korjata kaikki virheet, jotka löytää. Mutta ei ole ok näyttää, että tuosta puuttuu t-viiva ja tuosta i-piste ja tuossa kuuluisi olla pilkku jne...

[/quote]

Ei opettajilla ole aikaa korjata kirjoitusvirheitä. Kuka sitten puuttuu niihin, jos opettajatkaan eivät puutu? Eihän lapsi ikinä opi, jos hänen virheisiinsä ei puututa.