Voiko suhde onnistua, jos toinen haluaa asua maalla ja toinen kaupungissa

Eivät yhteiset elämänarvot (uskovaisuus) ole niin tärkeä asia, että sen varjolla saa sitten olla millainen nipottaja tahansa.

Kyllä kumppanin täytyy muiltakin tavoiltaan olla ihmismäinen.

Ei pelkkä uskovaisuus pelasta suhdetta.

Jos mies haluaa muuttaa juurilleen 20-30 v jälkeen, kun on asunut tässä välissä Helsingissä, sanon routa porsaan ajaa kotiin.

Sano ettei missään nimessä osta, menee vuodeksi vuokralle.

Vuoden päästä on valmis palaamaan.

Älä muuta.

Mies ei halua muuttaa yksin aivan itsekkäistä syistä, koska olisihan se nyt kätevämpää, kun olisi joku joka siivoaa, kokkaa, hoitaa mummoja ja antaa seksiä.

Mitä kertoo siitä siellä asumisesta, ettei sitä voi yksin tehdä?

Häntä ei nyt yhtään kiinnosta mikä sinulle on hyväksi, ja sinun lapselle.

Edullisia asuntoja on vaikka Ähtärissä, ei sinne silti sen takia muuteta. Ei isoja päätöksiä tehdä sillä että tämä on nyt halvin.

Jos ei aikuinen ihminen halua yhtään tehdä kompromissia, niin olkoon tekemättä ja muuttaa sinne yksin.

Ja jos ei pysty elämään seurusteluelämää kahdessa asunnossa, kun ei ole edes yhteisiä lapsia, niin etsiköön sinne sitten jonkun emännän.

Itsekin taidat tietää ettei tuolla ole tulevaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme eläneet jo yli 20 vuotta kahdessa eri osoitteessa, toinen maalla ja toinen kaupungissa. Ei mitään ongelmia! Hyvä parisuhde (etenkään aikuisena) ei edellytä sitä, että ollaan kyljessä kiinni.

Tosi hyvä! Olen ehdottanut miehelle, että hankkii asunnon sieltä sukunsa läheltä ja luopuu Helsingin vuokra-asunnostaan. Siten voi olla siellä niin paljon kuin haluaa, ja sitten meidän pienessä kodissamme muuten. Ainoa huono puoli on se, että vaikka käyn töissä, minulla ei ole varaa kovin isoon asuntoon haluamallani asuinalueella, ja nykyinen kotimme olisi vähän liian ahdas kolmelle.

Mies ei kuitenkaan halua muuttaa maalle yksin, vaan pitää olla kumppani mukana, koska siellä ei kuulemma pysty olemaan yksin. Ihmetyttää se, että jos siellä ei kerran voi olla yksin, niin miksi raahata toinen sinne kurjaan synkkyyteen mukaan :D Että eikö pitäisi etsiä sellainen paikka ja tila, missä itse viihtyy ja sitten ottaa toinen siihen viihtymään ohelle. Näin ainakin itse olin suunnitellut (mutta ei se nyt sitten ihan näin mennyt).

Ap

No musta toi sun suunnitelma kuulostaa hyvältä kompromissilta, varsinkin, jos sitten välillä kävisit(te) siellä miehen luona lyhyempiä aikoja. Asunnon koko on tietty yksi asia, mutta ehkä aluksi kuitenkin pärjäisitte pienemmässäkin ne ajat, mitä mies kaupungissa olisi. Rahatilanteesta riippuen säästämisen voisi ehkä aloittaa saman tien ja sitten hankkia isomman asunnon, jos järjestely toimii ja suhde kestää. Jos taas ei kestä, niin tuskin säästöistä silti haittaa olisi.

Tosin kuulostaa myös, että mies ei syystä tai toisesta ole valmis mihinkään kompromissiin, mikä on aika huono merkki.

Ystäväni rakastui/seurusteli vakavasti kanadalaisen kanssa. Kummalekkaan ei ollut mahdollista jättää kotimaataan. Ainoa vaihtoehto oli erota kyynelten kanssa ja nuolla haavat ajan kanssa. Järki voitti tunteet.

Huh. Oikein hiukset nousee pystyyn kun ajattelee että tuollaisen ukon kanssa joutuisi olemaan. Pisteenä i päälle vielä lahkouskovaisuus ja elämä peräkorven Suomi-Filmissä. Kannattaisi tuon miehen etsiä puoliso jostain seurakunnan kokouksesta, niissä on kuulemma enemmän naimattomia naisia.

Mulla on tuttu joka asuu Helsingistä n 400 km päässä maalla. Hänellä mies joka viikot töissä Helsingissä. Ajaa viikonlopuksi vaimon ja lasten luo kotiin. Hyvin toimii heillä. Esikoinen jo parikymppinen.

Mulla oli mies joka otti alkoholi a ja sitten katui krapulassa, ja pyysi että komennan ja kontrolloin häntä ettei hän ottaisi.

Ensinnäkin jos ei voi itse kontrolloida, on alkoholisti. Älä ryhdy alkoholistiin.

Toiseksi jos sanoo että vahdi sinä, ja silti ottaa, on se sinun syy kun hän otti. Hänen ongelmasta tuli teidän yhteinen ongelma, hokkuspokkus.

Sinä alat keskittyä vain yhä enemmän vahtimaan hänen alkoholinkäyttöä, niin että unohdat keskittyä itseesi tai lapsesi asioihin. Teidän elämä alkaa pyöriä miehen alkoholinkäytön ympärillä.

Alat ajatella että voit pelastaa hänet tai hän voi muuttua. Näin ei tietysti tapahdu mutta olet keskittynyt siihen nnin että menee vuosia ja vuodisr.

Lopulta vaikka tajuaisit tapahtuneen, olette tässä vaiheessa olleet yhdessä Kymmenen - viisitoista vuotta, ja elämässäsi ei enää ole muuta kuin miehen vahtiminen.

Kyllä kaikki varotusvalot vilkkuu tässä, että kukaan mies haluaa viedä sut ihan toimivasta arjesta jonnekin missä et tunne ketään eikä sulla ole mitään, edes työtä.

Itsekäs sellainen ihminen, ja muutenkin nuo ei ole hyvän suhteen avaimet.

Mieti miksi niin kovasti haluaisit että tämä olisi nyt juuri se oikea mies, koska hän tosi paljon nyt kuulostaa väärältä.

Jos tuntuu ettei pysty eroamaankaan, niin riittää ettet muuta minnekään eikä hänkään muuta sinulle. Jos hän oli sinulle hyvä mies, hän kyllä keksii hyvän kompromissin ja ratkaisun eikä painosta sinua jättämään kaikkea.

Jos hän kuitenkin alkaa painostaa ja uhkailla erolla, tiedät kyllä sitten että hän ei ollut oikea sinulle ja hänellä oli ihan oma suunnitelma jossa hänellä oli sinulle sopiva osa - eikä niin kuin pitäisi että on teidän yhteinen suunnitelma joka sopii myös sinun suunnitelmiin.

Ap mitkä tunnelmat?

No eihän ne tunnelmat nyt ihan katossa näiden pohdintojen jälkeen ole. Yllättävän moni on sitä mieltä, että tässä suhteessa on asuinpaikkaa isompiakin riskitekijöitä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Älä muuta.

Mies ei halua muuttaa yksin aivan itsekkäistä syistä, koska olisihan se nyt kätevämpää, kun olisi joku joka siivoaa, kokkaa, hoitaa mummoja ja antaa seksiä.
Mitä kertoo siitä siellä asumisesta, ettei sitä voi yksin tehdä?

Häntä ei nyt yhtään kiinnosta mikä sinulle on hyväksi, ja sinun lapselle.

Edullisia asuntoja on vaikka Ähtärissä, ei sinne silti sen takia muuteta. Ei isoja päätöksiä tehdä sillä että tämä on nyt halvin.

Jos ei aikuinen ihminen halua yhtään tehdä kompromissia, niin olkoon tekemättä ja muuttaa sinne yksin.

Ja jos ei pysty elämään seurusteluelämää kahdessa asunnossa, kun ei ole edes yhteisiä lapsia, niin etsiköön sinne sitten jonkun emännän.

Itsekin taidat tietää ettei tuolla ole tulevaisuutta.

Tämäpä juuri. Jos ei edes itse kestä asua siellä yksin, miten se sen kummempaa kahdestaan olisi?

Ap

Älä muuta, lapsen takia vähintäänkin ja toki isesibtki myöskin. Iso shokki lapselle olisi muuttaa jonnekin missä ei tunne ketään. Varsinkin Helsingistä. Stadilaisia vihataan joka paikassa. Jos mies ei halua muuttaa yksin, sitten ei auta kuin hyväksyä hänen se asia tai etsiä uusi puoliso joka suostuu muuttamaan. Sieltä hornantuutista sitä tuskin löytyy sopivaa naista. Kakkosasunto voisi toimia, eikö niitä jaeta suurin piirtein ilmatteeksi. Sitten hän voisi luopua kodistaan täällä ja olla sun luona kun on käymässä. Itse vetoisin lapseen ja sanoisin että kun lapsi on täysi-ikäinen, voin harkita uudelleen.

*itsesi

Minä vetosin lapseen. Eräs miesystävä pyysi muuttamaan pitkän matkan päähän luokseen, en ollut ollenkaan varma halusinko olla edes hänen kanssaan muutenkaan. Sanoin, etten voi lapsen takia muuttaa, mikä sekin oli kyllä totta.

Vierailija kirjoitti:

Älä muuta, lapsen takia vähintäänkin ja toki isesibtki myöskin. Iso shokki lapselle olisi muuttaa jonnekin missä ei tunne ketään. Varsinkin Helsingistä. Stadilaisia vihataan joka paikassa. Jos mies ei halua muuttaa yksin, sitten ei auta kuin hyväksyä hänen se asia tai etsiä uusi puoliso joka suostuu muuttamaan. Sieltä hornantuutista sitä tuskin löytyy sopivaa naista. Kakkosasunto voisi toimia, eikö niitä jaeta suurin piirtein ilmatteeksi. Sitten hän voisi luopua kodistaan täällä ja olla sun luona kun on käymässä. Itse vetoisin lapseen ja sanoisin että kun lapsi on täysi-ikäinen, voin harkita uudelleen.

Tässä on totuuden siemen. Työkaveri oli lapsena joutunut muuttamaan Töölöstä jonnekin Keski-Suomeen pariksi vuodeksi, ja koulussa oli kiusattu armottomasti "hesalaista". Sitten kun palasi Helsinkiin, oli taas kiusattu, koska oli nyt "bönde". Parempi pysyä vaan stadissa, täällä on ihanaa <3

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli mies joka otti alkoholi a ja sitten katui krapulassa, ja pyysi että komennan ja kontrolloin häntä ettei hän ottaisi.

Ensinnäkin jos ei voi itse kontrolloida, on alkoholisti. Älä ryhdy alkoholistiin.

Toiseksi jos sanoo että vahdi sinä, ja silti ottaa, on se sinun syy kun hän otti. Hänen ongelmasta tuli teidän yhteinen ongelma, hokkuspokkus.

Sinä alat keskittyä vain yhä enemmän vahtimaan hänen alkoholinkäyttöä, niin että unohdat keskittyä itseesi tai lapsesi asioihin. Teidän elämä alkaa pyöriä miehen alkoholinkäytön ympärillä.

Alat ajatella että voit pelastaa hänet tai hän voi muuttua. Näin ei tietysti tapahdu mutta olet keskittynyt siihen nnin että menee vuosia ja vuodisr.

Lopulta vaikka tajuaisit tapahtuneen, olette tässä vaiheessa olleet yhdessä Kymmenen - viisitoista vuotta, ja elämässäsi ei enää ole muuta kuin miehen vahtiminen.

En tajua miksi suostuit vahtimaan. Itselleni alkoholisti-kumppani esitti vähän samaa, että auttaisin häntä vähentämään juomista. Tein selväksi että en ole hoitaja, hän tarttee ammattiapua. Ei sitä toki ikinä hakenut...

Vierailija kirjoitti:

Huh. Oikein hiukset nousee pystyyn kun ajattelee että tuollaisen ukon kanssa joutuisi olemaan. Pisteenä i päälle vielä lahkouskovaisuus ja elämä peräkorven Suomi-Filmissä. Kannattaisi tuon miehen etsiä puoliso jostain seurakunnan kokouksesta, niissä on kuulemma enemmän naimattomia naisia.

Olen uskossa, enkä ikinä ottaisi tuollaista miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän Suomessa edes ole kaupunkeja. Ongelma ratkaistu.

:D Voimme siis jäädä Helsinkiin, loistavaa!

Ap

Tarkoittaa sitä, että se on ihan sama missä asutte, sun kaupungissa asumisen unelma ei toteudu Suomessa. Toisin sanoen on ihan sama missä päin maaseutua te asutte.

Hehe, jos Suomessa ei ole kaupunkia, niin sittenhän Helsinki käy maaseudusta. Win-win!

Ap

Lose-lose

Jos otat riskin ja muutat maalle niin mieti varmuuden vuoksi seuraavaa. Jaksatko jos eroat pikkulapsivaiheessa tästä miehestä? Sinulle jää yksi alakoululainen ja yksi taapero. Taaperon isä asuu esim. 400 km päässä ja lapsen tapaamiset on vaikka vain kesälomalla tai jos viikoittain tai kuukausittain niin matkustaminen on lapselle ja sinullekin kuljettajana rankkaa. Siellä on sitten takuuvarmasti uusi vaimo vaikka kehitysmaasta joka voi olla ilkeä lapsellesi. Olet nuoremman totaaliyksinhuoltaja lähes samaan tapaan kuin isä olisi spermapankista. Oletko niin varmalla alalla töissä että saat töitä nelivitosena Helsingistä vaikka teit maaseutulenkin? Onko säästöjä? Onko tukiverkkoja vai joudut itse myös hoitamaan vaikka sairasta äitiäsi? Mies voi kelpotella itsensä pois elatusvelvollisuudesta. Asiat voi toki mennä hyvinkin jos löydät työpaikan maalta ja alat viihtyä siellä. Uskovaisissa piireissä uuden miehen löytäminen on vielä vaikeampaa jos sinulla on kaksi lasta ja olet kaksi kertaa eronnut. Jos itse lähdet avioliitosta ilman että toinen pettää olet monen silmissä avionrikkoja ja syy on sinun vaikka olisit joutunut henkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi. En sano että luovu tästä miehestä mutta tiedosta riskit jotta sinulla on olemassa suunnitelma B.