Lue keskustelun säännöt.
Tutkimusmenetelmistä kyse
28.04.2013 |
Kun olen elämäkerta-analyysin keinoin lukenut ja tarkastellut elämäkerta-aineistoa ja nostanut sieltä esille keskeisimpiä teemoja elämäkertaa aukikirjoittaen, niin voisiko seuraava tutkimuskysymys olla, että millaisia elämänvaikeuksia tämä kirjoittaja on kohdannut elämässään ja kuinka niistä selviytynyt eteenpäin? Mikä menetelmä se siinä vaiheessa on?
Kommentit (27)
2, Eli tuolloinhan oletuksena on, että olen siis jo ainakin kertaalleen lukenut aineiston lävitse, vai kuinka? Olisiko se sitten koko ajan elämäkerta-analyysia, varmaankin. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 19:16"]
2, Eli tuolloinhan oletuksena on, että olen siis jo ainakin kertaalleen lukenut aineiston lävitse, vai kuinka? Olisiko se sitten koko ajan elämäkerta-analyysia, varmaankin. ap
[/quote]
Et voi tehdä tutkimusta siten, että pitkin matkaa valitset tutkimuskysymyksiä. Ne päätetään ensin ja aineisto luetaan siten, että etsitään vastauksia tehtyihin kysymyksiin. Kysymykset asetetaan siis ennen kuin olet lukenut sanaakaan aineistostasi.
Tietty voit edetä kuten nyt eli tehdä feikkitutkimusta, jota et saa välttämättä läpi, jos menet kertomaan, että tutkimuskysymykset laadit sen mukaan, mitä päiväkirjassa luki.
Siis miten minä voin määrittää tutkimuskysymyksiä, jos en tiedä mitä aineistossa lukee? ap
Lähtötilanne on siis kuin tabula rasa; eteen viskakaan paperinivaska ja sanotaan, että tee tuosta tutkimus. Näen, että nivaska on vanha päiväkirja tai elämäkerta silmäiltyäni tekstiä. Ja tämä on siis lähtötilanne. ap
Googlaa tällainen otsikko
Narratiivis-elämäkerrallinen tutkimusote metodologisena ratkaisuna
Jos sieltä vaikka löytyisi ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 19:57"]
Lähtötilanne on siis kuin tabula rasa; eteen viskakaan paperinivaska ja sanotaan, että tee tuosta tutkimus. Näen, että nivaska on vanha päiväkirja tai elämäkerta silmäiltyäni tekstiä. Ja tämä on siis lähtötilanne. ap
[/quote]
Miten se voi olla tutkimus, jos ensin etsit vastaukset ja sitten keksit kysymykset sen mukaan, mitä löysit?
7 Kiitos linkistä. Mulla on Vilma Hännisen väitöskirja omana ja siinä muistaakseni on myös tuosta menetelmästä kerrottu. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 Miten voi etukäteen määrittää tutkimuskysymyksiä, jos ei tiedä mitä aineisto sisältää, ennen kuin on alkanut sitä lukea? ap
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 20:39"]
8 Miten voi etukäteen määrittää tutkimuskysymyksiä, jos ei tiedä mitä aineisto sisältää, ennen kuin on alkanut sitä lukea? ap
[/quote]
Oletetaan, että tekisitkin haastattelututkimusta. Miten voit tehdä yhtäkään haastattelukysymystä, kun et tiedä, mitä he vastaavat?
Eli ihan samalla tavalla kuin ennen haastattelua sinä päätät, mitä kysyt ihmisiltä, voit tehdä sen päiväkirjan kanssa eli päätät sen asian, joka sinua kiinnostaa tyyliin "Miten päiväkirjassa kuvastuu 1800-luvun lopun maalaiselämä?" Päiväkirjassa joko kerrotaan siitä tai ei, ja se eikin on vastaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tiedät aikakauden ja kirjoittajan henkilöllisyyden voit keksiä vaikka kuinka monta tutkimuskysymystä
millaisen naiskuvan kirjoittaja antaa 1950-luvun naisesta?
mitkä maailmantapahtumat vuosien xx -xx päiväkirjoissa tulevat esiin (tarvitsisit tähän tietty useampia päiväkirjoja)?
miten x:n elämänkaari ilmenee päiväkirjassa y:n elämänkaariteorian mukaan?
Voi elämä sun kanssas, olet tosiaankin "poikkeustapaus", vai mitenkä tuota tilannettasi kuvailtkaan... :D Mihin olet edes päässyt opiskelemaan, saati sitten edennyt noin pitkälle? No, väliäkö sillä, sielläpä nyt tarvot.
Joko teit sen mind mapin, käsitekartan tms. tuosta aineistosta? Kuten yllä sanottiin, et voi valita tutkimuskysymystä ja vastata siihen pelkästään aineiston perusteella, eli EI näin:
"Mitä ongelmia Mirkku-Irmeillä oli?" -> "Mirkku-Irmelin mielenterveys järkkyi".
VAAN
"Miten [tämän aikakauden] nuori nainen sai elantonsa?" -> "Elanto saatiin [kaiken tämän MUUN keräämäni aineiston perusteella] näin, joten tässä päiväkirjassa kuvailtu tapaus x ja elannonkeruu y ja elämänvaiheet f, z, b ja ö kohtaavat/eivät kohtaa aikakautensa tämän ikäisten naisten elämänvaiheita".
Paitsi jos teet jotain muunlaista tutkimusta, jolloin tutkimusongelmien asettelu saattaa liittyä hyvinkin vahvasti analysointimenetelmään. Joko olet lukenut soveltuvaa menetelmäkirjallisuutta ja pohtinut, millä menetelmällä aiot aineistoa lähestyä?
Ja voisitko PLIIS PLIIS PLIIS PLIIIIIIIS lopettaa tuon jankkaamisen näistä aiheista:
- mää kirjoitan tätä päiväkirjaa auki, eiks se oo jo ihan merkittävää työtä ja eiks kaikki muut mailman ihmiset hyödy siitä että mä teen näin hirveesti duunia
- mulla on tämmöinen päiväkirja, niin että mikä tutkimusmenetelmä mulla sit on
- hei sit tällä tyypillä ois näitä elämänvaikeuksia, niin eiks se oo niinku tutkimuksen tulos, tutkimusmenetelmä, viitekehys, lähdemateriaali ja sit se ois kans tää tutkimuskysymyskin
- nii mut ku tää on musta tosi tärkee tää päiväkirja, ku tää on vanha
- missä vaiheessa mä nyt oon ja mitä mä niinku nyt oon tekemässä, ku teen jotain tällaista hei
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 20:39"]
8 Miten voi etukäteen määrittää tutkimuskysymyksiä, jos ei tiedä mitä aineisto sisältää, ennen kuin on alkanut sitä lukea? ap
[/quote]
Oletetaan, että tekisitkin haastattelututkimusta. Miten voit tehdä yhtäkään haastattelukysymystä, kun et tiedä, mitä he vastaavat?
Eli ihan samalla tavalla kuin ennen haastattelua sinä päätät, mitä kysyt ihmisiltä, voit tehdä sen päiväkirjan kanssa eli päätät sen asian, joka sinua kiinnostaa tyyliin "Miten päiväkirjassa kuvastuu 1800-luvun lopun maalaiselämä?" Päiväkirjassa joko kerrotaan siitä tai ei, ja se eikin on vastaus.
[/quote]
Onhan haastatteluaineisto nyt tietysti eri asia. Siinä haastateltavat puhuvat oletettavasti suunnilleen siitä aiheesta, mitä haastattelut koskevat, eivätkä mistä tahansa randomaalisesta asiasta. En tiedä mitä aloja te vastaajat edustatte, mutta ei minusta ole välttämätöntä laatia tutkimuskysymystä täysin sokkona suhteessa aineistoon. Kyllä sen minusta voi lukea läpi ja muodostaa kysymyksensä niin että niillä ja aineistolla on toisiinsa jokin mielekäs suhde. Ei se ole sama kuin päättää tutkimustuloksiaan ennalta. Voihan kirjallisuudentutkijakin alkaa tutkia vaikka Shakespearen näytelmiä, vaikka tunteekin ne jo ennalta.
Tämän erikoisen kyselijän kohdalla vaan tuntuu siltä, että hän on fiksoitunut nimenomaan aineistoon, eikä hänellä ole motivaatiota edes laatia tutkimuskysymystä. Hän haluaisi, että kysymykseksi kävisi "mitä päiväkirjassa lukee", ja että graduksi riittäisi sen referointi.
Nro 14 jatkaa ja tarkentaa vielä. Ei ole järkeä tehdä tutkimusta niin, että päättää tutkia 1800-luvun maalaiselämää ja valitsee summamutikassa aineiston. "Tämä aineisto ei sattunut kertomaan 1800-luvun maalaiselämstä" ei kyllä ole mikään tutkimustulos, tai ainakin se on sellaiseksi aivan absurdi ja hyödytön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei nyt hyvä ihminen alkaa riittämään! Onko sinulla yliopiston puolesta ohjaajaa? Käänny hänen puoleensa!!
Tai voisitko jatkossa edes keskittää nämä kysymykset YHTEEN ketjuun. Jumalauta en kestä joka päivä näitä aloituksia.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 21:14"]
Tämän erikoisen kyselijän kohdalla vaan tuntuu siltä, että hän on fiksoitunut nimenomaan aineistoon, eikä hänellä ole motivaatiota edes laatia tutkimuskysymystä. Hän haluaisi, että kysymykseksi kävisi "mitä päiväkirjassa lukee", ja että graduksi riittäisi sen referointi.
[/quote]
Tämähän se tilanne taitaa olla ja kuvaavaa on myös se, ettei kukaan halua häntä ohjata.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 21:22"]
Nro 14 jatkaa ja tarkentaa vielä. Ei ole järkeä tehdä tutkimusta niin, että päättää tutkia 1800-luvun maalaiselämää ja valitsee summamutikassa aineiston. "Tämä aineisto ei sattunut kertomaan 1800-luvun maalaiselämstä" ei kyllä ole mikään tutkimustulos, tai ainakin se on sellaiseksi aivan absurdi ja hyödytön.
[/quote]
AP on jo aikaisemmin kertonut, että tuo päiväkirja käsittelee kutakuinkin tuon ajanjakson elämää maalla, joten kysymys on mielestäni täysin relevantti. Huomattavasti enemmän se on tieteellinen kuin ap:n ehdottama "mistä päiväkirja kertoo".
Mieleeni ei ollut jäänyt, että ap on aiemmin kertonut päiväkirjan käsittelevän juuri tuon ajan maalaiselämää.
Vastasin nro 11:lle, joka nimenomaan oli sitä mieltä, että voi päättää ennalta tutkivansa 1800-luvun maalaiselämää, ja että jos päiväkirja EI sitten kerrokaan siitä, niin se eikin on vastaus. Minusta se ei ole järkevä lähtökohta.
"Miten päiväkirjassa kuvataan 1800-luvun maalaiselämää" on kenties parempi tutkimuskysymys kuin "mitä päiväkirjassa lukee", mutta ei merkittävästi parempi. Lähes yhtä löysä ja epämääräinen se on. Ehkä se voi olla ensimmäinen liikkeellelähtökysymys, mutta vaatii tarkennusta ja fokusointia, joka käytännössä tapahtunee sen mukaan kun aineistoon perehdytään? Tutkimuskysymysten täsmentyminen pitkin matkaa on yleistä laadullisessa tutkimuksessa. Ainakin jos liikuskellaan narratiivisen tutkimuksen tietämillä. Mitä aloja te muut vastaajat edustatte kun olette noin tarkkoja siitä, että tutkimuskysymys ei saisi "elää" matkalla?
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 21:54"]
Mieleeni ei ollut jäänyt, että ap on aiemmin kertonut päiväkirjan käsittelevän juuri tuon ajan maalaiselämää.
Vastasin nro 11:lle, joka nimenomaan oli sitä mieltä, että voi päättää ennalta tutkivansa 1800-luvun maalaiselämää, ja että jos päiväkirja EI sitten kerrokaan siitä, niin se eikin on vastaus. Minusta se ei ole järkevä lähtökohta.
"Miten päiväkirjassa kuvataan 1800-luvun maalaiselämää" on kenties parempi tutkimuskysymys kuin "mitä päiväkirjassa lukee", mutta ei merkittävästi parempi. Lähes yhtä löysä ja epämääräinen se on. Ehkä se voi olla ensimmäinen liikkeellelähtökysymys, mutta vaatii tarkennusta ja fokusointia, joka käytännössä tapahtunee sen mukaan kun aineistoon perehdytään? Tutkimuskysymysten täsmentyminen pitkin matkaa on yleistä laadullisessa tutkimuksessa. Ainakin jos liikuskellaan narratiivisen tutkimuksen tietämillä. Mitä aloja te muut vastaajat edustatte kun olette noin tarkkoja siitä, että tutkimuskysymys ei saisi "elää" matkalla?
[/quote]
Ap on kertonut tässä viime viikkojen aikana, että päiväkirja kertoo tuosta ajasta. Tutkimuskysymys saa elää matkan aikana, mutta ei ole kovinkaan hedelmällistä lukea päiväkirjaa, teemoittaa sitä ja sitten tehdä kysymykset sen mukaan, mitä on löytänyt, koska tällöin ei tee tutkimusta vaan referoi materiaalia.
Riippuen tieteenalasta maalaiselämän kuvaus on tai ei ole löysä ja epämääräinen. Jos gradussa haluaa paneutua nimenomaan kieleen ja sen erityiskysymyksiin, ei tuo tietenkään riitä.
Onhan se niin, että tätä maata ajetaan alas kovaa vauhtia, enkä tietenkään haluaisi olla yksi heistä. ap
Ei voi, koska olet sen ensimmäisessä kysymyksenä teemana nostanut esille. Et voi tehdä kysymyksiä siten, että ne vastaavat löytämiisi teemoihin vaan ensin on oltava kysymykset, sitten teemoitus. Et voi laatia uusia kysymyksiä sitä mukaan kun ne teemoina nousevat esille.