Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tutkimusmenetelmistä kyse
28.04.2013 |
Kun olen elämäkerta-analyysin keinoin lukenut ja tarkastellut elämäkerta-aineistoa ja nostanut sieltä esille keskeisimpiä teemoja elämäkertaa aukikirjoittaen, niin voisiko seuraava tutkimuskysymys olla, että millaisia elämänvaikeuksia tämä kirjoittaja on kohdannut elämässään ja kuinka niistä selviytynyt eteenpäin? Mikä menetelmä se siinä vaiheessa on?
Kommentit (27)
Mina olen mukana alasajossa ja ylpea siita! Vain sarkynyt voi tulla ehjaksi, kuten joku taalla aiemmin totesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 22:13"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 21:54"]
Mieleeni ei ollut jäänyt, että ap on aiemmin kertonut päiväkirjan käsittelevän juuri tuon ajan maalaiselämää.
Vastasin nro 11:lle, joka nimenomaan oli sitä mieltä, että voi päättää ennalta tutkivansa 1800-luvun maalaiselämää, ja että jos päiväkirja EI sitten kerrokaan siitä, niin se eikin on vastaus. Minusta se ei ole järkevä lähtökohta.
"Miten päiväkirjassa kuvataan 1800-luvun maalaiselämää" on kenties parempi tutkimuskysymys kuin "mitä päiväkirjassa lukee", mutta ei merkittävästi parempi. Lähes yhtä löysä ja epämääräinen se on. Ehkä se voi olla ensimmäinen liikkeellelähtökysymys, mutta vaatii tarkennusta ja fokusointia, joka käytännössä tapahtunee sen mukaan kun aineistoon perehdytään? Tutkimuskysymysten täsmentyminen pitkin matkaa on yleistä laadullisessa tutkimuksessa. Ainakin jos liikuskellaan narratiivisen tutkimuksen tietämillä. Mitä aloja te muut vastaajat edustatte kun olette noin tarkkoja siitä, että tutkimuskysymys ei saisi "elää" matkalla?
[/quote]
Ap on kertonut tässä viime viikkojen aikana, että päiväkirja kertoo tuosta ajasta. Tutkimuskysymys saa elää matkan aikana, mutta ei ole kovinkaan hedelmällistä lukea päiväkirjaa, teemoittaa sitä ja sitten tehdä kysymykset sen mukaan, mitä on löytänyt, koska tällöin ei tee tutkimusta vaan referoi materiaalia.
Riippuen tieteenalasta maalaiselämän kuvaus on tai ei ole löysä ja epämääräinen. Jos gradussa haluaa paneutua nimenomaan kieleen ja sen erityiskysymyksiin, ei tuo tietenkään riitä.
[/quote]
Öö, sivuutan nuo outoudet. Minua kiinnostaa edelleen nämä tieteenalojen erot tutkimuskysymysten muotoilussa. Siis vilpittömästi kiinnostaa, en tarkoita haastaa riitaa tai ärsyttää. Olet, nro 20, varmaan oikeassa siinä, että ap:n suunnitelma ei ollut hedelmällisin. Jotkut reaktiot siihen vain kuulostivat minusta jo ylijyrkiltä. Mutta... Eikö "Miten päiväkirjassa kuvaillaan maalaiselämää" ole oikeasti aika epämääräinen ja ikäänkuin yleinen kysymys? Millä alalla kysymykset ovat tämäntapaisia? Onko kielen tutkimus ainoa ala, jossa esitetää tarkempia kysymyksiä? Ja tarkoitatko kieleen paneutumisella suomen kielen alaa, diskurssianalyysia vai jotain muuta? Vai näitä kaikkia?
25 tarkentaa, että tarkoitin outouksilla tietysti kommentteja 21-23.
Vaikka kun nyt tarkemmin mietin, niin en ole varma pitäisikö niitä sivuuttaa. Koska alkaahan tämä oikeasti vaikuttaa aika surulliselta. Ap, jos sinulla on joitain sellaisia omia murheita ja ongelmia, jotka estävät sinua tekemästä graduasi järkevällä tavalla ja oikeassa ohjauksessa, niin ole kiltti ja keskity niiden hoitamiseen. Se on sinulle tärkeämpää juuri nyt.
Tai sitten tämä on erikoinen ja tavallista parempi provo, jolla on tarkkaan rajattu kohderyhmä...
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 09:03"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 22:13"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 21:54"]
Mieleeni ei ollut jäänyt, että ap on aiemmin kertonut päiväkirjan käsittelevän juuri tuon ajan maalaiselämää.
Vastasin nro 11:lle, joka nimenomaan oli sitä mieltä, että voi päättää ennalta tutkivansa 1800-luvun maalaiselämää, ja että jos päiväkirja EI sitten kerrokaan siitä, niin se eikin on vastaus. Minusta se ei ole järkevä lähtökohta.
"Miten päiväkirjassa kuvataan 1800-luvun maalaiselämää" on kenties parempi tutkimuskysymys kuin "mitä päiväkirjassa lukee", mutta ei merkittävästi parempi. Lähes yhtä löysä ja epämääräinen se on. Ehkä se voi olla ensimmäinen liikkeellelähtökysymys, mutta vaatii tarkennusta ja fokusointia, joka käytännössä tapahtunee sen mukaan kun aineistoon perehdytään? Tutkimuskysymysten täsmentyminen pitkin matkaa on yleistä laadullisessa tutkimuksessa. Ainakin jos liikuskellaan narratiivisen tutkimuksen tietämillä. Mitä aloja te muut vastaajat edustatte kun olette noin tarkkoja siitä, että tutkimuskysymys ei saisi "elää" matkalla?
[/quote]
Ap on kertonut tässä viime viikkojen aikana, että päiväkirja kertoo tuosta ajasta. Tutkimuskysymys saa elää matkan aikana, mutta ei ole kovinkaan hedelmällistä lukea päiväkirjaa, teemoittaa sitä ja sitten tehdä kysymykset sen mukaan, mitä on löytänyt, koska tällöin ei tee tutkimusta vaan referoi materiaalia.
Riippuen tieteenalasta maalaiselämän kuvaus on tai ei ole löysä ja epämääräinen. Jos gradussa haluaa paneutua nimenomaan kieleen ja sen erityiskysymyksiin, ei tuo tietenkään riitä.
[/quote]
Öö, sivuutan nuo outoudet. Minua kiinnostaa edelleen nämä tieteenalojen erot tutkimuskysymysten muotoilussa. Siis vilpittömästi kiinnostaa, en tarkoita haastaa riitaa tai ärsyttää. Olet, nro 20, varmaan oikeassa siinä, että ap:n suunnitelma ei ollut hedelmällisin. Jotkut reaktiot siihen vain kuulostivat minusta jo ylijyrkiltä. Mutta... Eikö "Miten päiväkirjassa kuvaillaan maalaiselämää" ole oikeasti aika epämääräinen ja ikäänkuin yleinen kysymys? Millä alalla kysymykset ovat tämäntapaisia? Onko kielen tutkimus ainoa ala, jossa esitetää tarkempia kysymyksiä? Ja tarkoitatko kieleen paneutumisella suomen kielen alaa, diskurssianalyysia vai jotain muuta? Vai näitä kaikkia?
[/quote]
"Miten päiväkirjassa kuvataan maalaiselämää" on pääkysymys, joka jaetaan alakysymyksiin sen mukaan, mihin tutkija haluaa paneutua. Alakysymyksiä voivat olla vaikka luokkajaon ilmeneminen, naisten asema eri yhteiskuntaluokissa, miesten työt ja naisten työt, iltamaperinne, kansakoululaitoksen merkitys kylän harrastustoiminnalle, kansalaissodan enteet, piikaidentiteetin synty, hautajaisperinne jne. Kaikki nämä vaativat vastinparikseen aikaisempaa tutkimusta ja teoriaa sen mukaan, mistä suunnasta asiaa tarkastelee eli pelkkä päiväkirja ja sen referointi ei riitä.
Jos taas tekee graduaan suomen kielestä, voi tutkimuskysymys olla vaikka "Miten sivulauseita käytettiin 1800-luvun lopun päiväkirjassa" tms. sisältöön liittymätönsä.
Ap on esittänyt kysymyksensä moneen kertaan, koska hänellä ei nähtävästi ole uskallusta tehdä gradua yliopiston ohjauksessa. Graduseminaarit olisivat paikkoja, joissa asiasta keskustellaan, mutta ap ei uskalla niihin mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos 27, tämä selvensi. Itse miellän nuo mahdolliset alakysymykset niiksi tutkimuskysymyksiksi. Se, mihin milläkin termillä täsmällisesti viitataan, vaihtelee selvästikin hieman eri alojen välillä. Minua kiinnostavat nämä erot.
Niin, ap ei jostakin syystä kykene menemään graduseminaariin eikä hankkimaan ohjaajaa. Jokin henkilökohtainen ongelma hänellä täytyy olla. Se on sen verran hälyttävää, että oikeasti toivon hänen hoitavan tätä ongelmaansa. Muuten ei ensinnäkään gradusta tule mitään, vain turhaa energiantuhlausta ja pahaa mieltä. Puhumattakaan siitä, että yksityiselämäkin saattaa kärsiä pahasti.
Mutta se psykologisoinnista. Mistäpä me tietäisimme, mistä oikeastaan on kysymys.
Alue: Aihe vapaa
Onhan se niin, että tätä maata ajetaan alas kovaa vauhtia, enkä tietenkään haluaisi olla yksi heistä. ap