Lue keskustelun säännöt.
Kätilöt: missä avautumisen vaiheessa olisi ideaaleinta tulla sairaalaan?
28.04.2013 |
Jos siis kivun suhteen pystyisi olemaan kotona vaikka ponnistusvaiheeseen asti.
Jos joku muukin kuin kätilö tietää vastauksen tähän, olisi kiinnostava kuulla. Itse tulin sairaalaan vasta ponnistusvaiheessa ja tämä oli ilmeisesti liian myöhään, kun olin ponnistanut jo kotona ja matkalla "väärin" ja kun saavuin sairaalaan, ei enää ollut voimia ponnistaa... Yritin tosin tulla jo 4 tuntia aikaisemmin, mutta tällöin minut lähetettiin takaisin kotiin, koska olin vasta sormelle auki.
Kommentit (26)
Niin ja tosiaan menin sairaalaan, kun supistukset tuli 5 min välein ja oli (mielestäni) jo todella kivuliaat. Silloin olin siis sormelle auki ja lähetettiin kotiin. Kysyin muistaakseni kätilöltä, milloin saan tulla takaisin sairaalaan ja vastaus oli, että sitten kun en enää kestä olla kotona. Toimin näin ja olin 10 cm auki kun saavuin sairaalaan (ja ponnistanut väärin jo tunnin)... miten itse olisitte toimineet tilanteessani?! Ehdin olla kotona ehkä 3 tuntia tuossa välissä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 10:41"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 10:37"]
No ei. Ohjeet annetaan supistusten tiheyden mukaan tai kivun mukaan. Näitä voi synnyttäjä itse tarkkailla.
[/quote]
No mites kun supistukset tuli 5 min välein koko sen ajan kun avauduin 0 sentistä 10 senttiin? Kivut tietenkin koveni koko ajan, mutta mistä ensisynnyttäjä voi tietää, miten koviksi ne vielä voi tulla?
ap
[/quote]
Kun ei sitä voikaan tietää.
Eikö ohjeet ole jotenkin että pari tuntia 2min välein (vai oliko se 5 min välein?). Mutta ei tietenkään voi jäädä odottamaan tiettyä ohjeiden mukaista kropan toimintaa, jos jo ponnistuttaa tai on muuten jo todella kipeä.
Ne ohjeet on siis sellaisia keskimääräisiä ohjeita, ei mitään totuuksia, jonka mukaan kaikilla menee samalla tavalla. Ja ei tosiaan niitä senttejä voi itse mitata, ellei ole tosi notkea ja tiedä mitä etsiä. Mä en ainakaan osais :D
Se täytyy vain hyväksyä, ettei ole mitään kaikenpätevää normia tuohon, milloin pitäis lähteä sairaalaan. Oman tuntemuksen mukaan, ohjeita soveltaen :)
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 10:47"]
Niin ja tosiaan menin sairaalaan, kun supistukset tuli 5 min välein ja oli (mielestäni) jo todella kivuliaat. Silloin olin siis sormelle auki ja lähetettiin kotiin. Kysyin muistaakseni kätilöltä, milloin saan tulla takaisin sairaalaan ja vastaus oli, että sitten kun en enää kestä olla kotona. Toimin näin ja olin 10 cm auki kun saavuin sairaalaan (ja ponnistanut väärin jo tunnin)... miten itse olisitte toimineet tilanteessani?! Ehdin olla kotona ehkä 3 tuntia tuossa välissä.
ap
[/quote] Olisin tuossa vaiheessa sanonut, että nyt en kestä enää olla kotona. Kerroit, että supistukset olivat kivuliaat....jotein nyt en ymmärrä...eikö ne olleetkaan kivuliaat?
Oli siis koko ajan kivuliaat, ja sanoin etten mene kotiin, jos en saa kivunlievitystä. Kätilö antoi jonkun tabun ja lähetti kotiin!
Ei siis olleet niin kivuliaat että olisin pyörtyillyt/tärissyt kivusta tms, mutta tosi kipeät kuitenkin!
ap
Kyllä minullakin ensisiynnyttäjänä oli tosi vaikea hahmottaa mihin aikaan nyt sitten pitää lähteä. Ei supistukset olleet missään vaiheessa niin kipeät etten olisi kestänyt. Nelisen tuntia niitä kuulostelin kotona, ja lähdin sairaalaan (matka oli lyhyt) kun luulin että ehkä lapsivettä tulee ja mielestäni supistukset oli aika tiheät ja voimistuneet. Siinä vaiheessa osui kymmeneen minuuttiin kolme tai neljä supistusta. Oli ne vähän tukalia mutta olo oli kuitenkin hyvä, kävelin ja hieroin selkää ja hengittelin niin hyvin ne kestin, ja ilman sitä lapsivesihommaa olisin pysynytkin kotona.
Olivat sairaalassa sitten vähän että niin, mitä asiaa... Ilmeisesti olisi pitänyt riuhtoa ovet karmeineen ja kaatua kirkuen lattialle, että olisi näyttänyt (ensi)synnyttäjältä :). Ensimmäiseksi testattiin oliko tullut lapsivettä, ei se ollut sitä tai oli ehkä juuri ja juuri lapsivettä, sitten katsottiin että ahaa, oletkin 5 cm auki. No, kun olet noin hyvä vointinen ja koska synnytystapa-arviossa silloin ja silloin olet jo ollut jonkin verran auki, niin ei nyt oikein voi tietää onko tämä eteneminen tapahtunut tänään vai muutaman viikon aikana, mutta no, jää nyt sitten tähän käyrille.
Oli hiljainen aika, joten päästiin sitten jonkun tunnin odottelun jälkeen synnytyssaliin, jossa pyysin epiduraalin, ei siksi etten olisi kestänyt niitä kipuja, vaan koska olin tosi väsynyt ja minäkin ajattelin että tämä on nyt vasta tätä alkua, että tää menee varmaan tosi paljon pahemmaksi. Sain sen epiduraalin ja kun supistuskipu hävisi, huomasin että tällaista outoa painon tunnetta tuntuu, onko normaalia. Oli kuulemma, mutta että tiedän kyllä sitten kun alkaa ponnistusvaihe. Selvä, nukkumaan sitten. Heräsin kolme tuntia sairaalaan tulon jälkeen siihen kun epiduraalista huolimatta jalat oli tosi kipeät, painontunne oli edelleen ihan sama. Kokeilin nousta vähän liikuskelemaan ja saman tien kun nousin makuuasennosta, ne vedet lopulta oikeasti meni. Silloin tarkastettiin sitten kohdunsuun tilanne, vasta toista kertaa siis, ja hups, 10 cm auki, mitenkäs eikö ole tuntunut ponnistamisen tarvetta...? No on joo, siitä asti kun sain epiduraalin, mutta sanottiin että se kuuluu asiaan. Ja sitten sain ruveta ponnistelemaan, ja hups vauva oli jo tulossa, syntyi neljä tuntia sairaalaan tulon jälkeen, käytännössä muutamalla ponnistuksella. Epäilen että siinä vaiheessa kun epiduraali annettiin, olin jo "liikaa" auki. Jos olisi tarkastettu kohdunsuu, en olisi saanut epiduraalia vaan olisi sanottu että nousepa vaikka kävelemään, kohta voit alkaa ponnistella mutta älä vielä. Ja jos en olisi maannut laverilla ja nukkunut, vaan kävellyt, vauva olisi syntynyt aiemmin.
Eli. Se ohje, että tule sairaalaan kun et kestä kotona, tai että kyllä sen sitten tietää kun on pakko lähteä sairaalaan, oli huono. Vauva olisi syntynyt joko kotiin tai autoon, jos olisin käveleksinyt kotona ja odotellut että koskas en enää kestä. Toinen ohje tai "sääntö", että avautuminen ensisynnyttäjällä on hidasta joten ei tarvitse "jatkuvasti" olla tarkastelemassa kohdunsuuta, kun pari tuntia sitten se katsottiin, oli huono ohje. Voisihan sen tarkistaa vaikka kaksi kertaa tunnin sisään, niin saisi jotain käsitystä siitä onko tosiaan eteneminen tapahtunut "viikkotolkulla" hitaasti vai muutaman tunnin sisään, ja sitten vasta päättää tarvitseeko taas kohta tarkistaa vai ei. Ja se ohje. että kyllä sen sitten tietää kun ponnistamisvaihe alkaa, no eihän sitä ensikertalainen tiedä, varsinkaan jos sanotaan kun kysyy, että ei se nyt tämä ole vielä, huomaat sitten kun se tunne voimistuu. (Ei se tunne voimistunut, ennen kuin aloin luvan kanssa ponnistaa, silloin vasta tunsin sen voimakkuuden.)
AP:lle siis sympatiat, harmi että et ole tiennyt mistä on kyse, mutta jos ammattilaiset sanoo yhtä, niin kyllä sitä helposti siinä mielentilassa uskoo heitä, vaikka omat tuntemukset ei sitä ihan vastaisikaan. Ensisynnyttäjänä minä ainakaan en ollut ihan terävimmilläni. Tietysti jotkut ihmiset on sellaisia, että herkemmin väittävät vastaan, mutta ei kukaan voi sanoa että olisi kyllä itse toisen sijassa mennyt väkisin sinne synnyttämään... Toivottavasti teillä ei käynyt suurempaa vahinkoa. Minulla oli lievempi tilanne, mutta kyllä minäkin olen miettinyt pitkittyikö joku vaihe siinä lopussa sen epiduraalin ja nukkumisen eli liikkumattomuuden vuoksi, ja olisiko vauvan "pitänyt" syntyä aiemmin.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 10:37"]
No ei. Ohjeet annetaan supistusten tiheyden mukaan tai kivun mukaan. Näitä voi synnyttäjä itse tarkkailla.
[/quote]
No mites kun supistukset tuli 5 min välein koko sen ajan kun avauduin 0 sentistä 10 senttiin? Kivut tietenkin koveni koko ajan, mutta mistä ensisynnyttäjä voi tietää, miten koviksi ne vielä voi tulla?
ap