Lue keskustelun säännöt.
Oletteko kuunnelleet sen Estonian onnettomuusyön radioliikennenauhoituksen? Minusta se on pahempi kuin kamalin kauhuelokuva :(
04.07.2020 |
Erityisesti siksi, että näiden pelastamaan menevien laivojen keskustelu on niin epätodellisen rauhallista ja asiallista. Meri myrskyää ympärillä, vähitellen alkavat tajuta, että jotain oikeasti kamalaa tapahtunut, ruumiita alkaa näkymään... silti kommunikointi on täysin rauhallista ja asiallista, kuin olisi ihan normipäivä... Itse menisin täyteen paniikkiin...
Kommentit (1306)
Tämä juttu on kyllä järkyttänyt kovasti, mutta janoan silti tietää lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä juttu on kyllä järkyttänyt kovasti, mutta janoan silti tietää lisää.
Esitä aiheesta joku kysymys, niin eiköhän tuo polloloidi siitä taas tee sivun mittaisen sepustuksen.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käsittänyt, että Estonian tapauksessa sitä imua ei juuri ollut. Jotkut pelkäsivät, että kun Estonia uppoaa, vedenpintaan tulee reikä, joka imee mukanaan. Sitten yllättyivät, kun näin ei tapahtunutkaan. Imu olisi tullut silloin, jos meren pinta olisi ollut tyyni.
Uppoavan laivan aikaansaama imu-ilmiö on ylipäätään vahvasti liioiteltu, varsinkin elokuvissa...
Tämä ”imu-suppilo” on todellisuudessa hämmästyttävän pieni pinta-alaltaan (paljon pienempi kuin uppoavan laivan vedenpintaan kohdistama pinta-ala).
Imun voimakkuus on toki suorassa suhteessa uppoamisnopeuden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattuuko Polloidi olemaan sinkku?
Kihloissa
minkä ikäinen polloidi on?
35+
Oliko niissä sukellusvideoissa ihan oikeasti näkyvissä vainajia tai niiden osia?
Olin näkevinäni jotain minkä tahtoisin kieltää nähneeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Estonia tilttasi vain yhdelle sivulle, joten siihen saattoi hiukan "tottua".
Estonia oli jo valmiiksi pari astetta kenollaan, jo heti satamasta lähdettyään, hiukan epätasaisesti täytetyn autokannen ansiosta.
Kun merenkäynti äityi yöllä pahaksi, keinui kippo puolelta toiselle sen verran rajusti ettei osa vapaavuorolla olevasta miehistöstäkään saanut unen päästä kiinni.
Kun keulavisiiri putosi, ja avasi mennessään ajorampin, alkoi välittömästi tämän jälkeen vettä tulla sisään sitä vauhtia, että vain muutaman kymmenen sekunnin kuluttua vettä oli kannella jo niin paljon, että laiva ei enää palautunut kölilinjalleen, vaan jäi 20...30 asteen kulmaan toiselle kyljelleen ”kohtalon aallon” osuessa siihen.
Tähän aaltoon, tai tarkemmin sen aiheuttamaan pysyvään kallistumaan suurin osa pelastuneista havahtui hyteissään.
Kun alus vuotaa, tietyssä kohtaa tapahtuu tämä kellahtaminen, käytännössä aina aallokon kulkusuuntaan.
Tässä vaiheessa laivan liikehdinnässä tapahtuu merkittävä muutos; laiva ei enää keinahtele yhtä ikävästi kuin hetkeä aiemmin, vaan tuntuu pysyvän hämmästyttävän stabiilisti samassa asennossa, vaikka aallokko lyö ulkona hurjana.
Tämä johtuu kahdesta seikasta:
1) Laivan massasta alkaa niin suuri osa olla vedenpinnan alapuolella, että aallokon voima ei enää riitä heiluttamaan yhä pienenevää pinnan päällä olevaa osuutta.
2) Johtuen rungon muodosta, ja laivan kallistumasta, laiva alkaa ottaa aaltoja vastaan yhä enenevässä määrin kölillään, ja yhä vähenevässä määrin kylkilinjallaan.
Kiposta pelastautuvien kannelle poistumista vaikeuttava tekijä oli siis nimenomaan paha kallistuma, eikä varsinainen keinunta.
Suurin osa tai ainakin osa teistä muistanee Linnanmäen Vekkulan vinon huoneen? Sen kallistuma on kuulemma 27 astetta, eli samaa luokkaa kuin Estonialla. Siellä jo oli törkeän vaikea kävellä. Entäs sitten kun kaiteita ei ole tarjolla, tavara ja ihmiset liukuvat päin ja pitää yrittää päästä eteenpäin ruuhkassa?
En ole käynyt mutta Tykkimäen nurinkurin-talossa on hyvin samantapainen, lapset kiipeilee siitä kuin apinat ja minä roikun kaksin käsin kaiteessa pääsemättä mihinkään, huudellen "oottakaa äitiä!"
Tuo Avo Piht ja Herman Simm on kyllä niin saman näkösiä :O Onko ne sama henkilö?
Herman venäjän vakooja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo Avo Piht ja Herman Simm on kyllä niin saman näkösiä :O Onko ne sama henkilö?
Herman venäjän vakooja.
Ja Herman Simm näyttää Antti Rinteeltä :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Estonia tilttasi vain yhdelle sivulle, joten siihen saattoi hiukan "tottua".
Estonia oli jo valmiiksi pari astetta kenollaan, jo heti satamasta lähdettyään, hiukan epätasaisesti täytetyn autokannen ansiosta.
Kun merenkäynti äityi yöllä pahaksi, keinui kippo puolelta toiselle sen verran rajusti ettei osa vapaavuorolla olevasta miehistöstäkään saanut unen päästä kiinni.
Kun keulavisiiri putosi, ja avasi mennessään ajorampin, alkoi välittömästi tämän jälkeen vettä tulla sisään sitä vauhtia, että vain muutaman kymmenen sekunnin kuluttua vettä oli kannella jo niin paljon, että laiva ei enää palautunut kölilinjalleen, vaan jäi 20...30 asteen kulmaan toiselle kyljelleen ”kohtalon aallon” osuessa siihen.
Tähän aaltoon, tai tarkemmin sen aiheuttamaan pysyvään kallistumaan suurin osa pelastuneista havahtui hyteissään.
Kun alus vuotaa, tietyssä kohtaa tapahtuu tämä kellahtaminen, käytännössä aina aallokon kulkusuuntaan.
Tässä vaiheessa laivan liikehdinnässä tapahtuu merkittävä muutos; laiva ei enää keinahtele yhtä ikävästi kuin hetkeä aiemmin, vaan tuntuu pysyvän hämmästyttävän stabiilisti samassa asennossa, vaikka aallokko lyö ulkona hurjana.
Tämä johtuu kahdesta seikasta:
1) Laivan massasta alkaa niin suuri osa olla vedenpinnan alapuolella, että aallokon voima ei enää riitä heiluttamaan yhä pienenevää pinnan päällä olevaa osuutta.
2) Johtuen rungon muodosta, ja laivan kallistumasta, laiva alkaa ottaa aaltoja vastaan yhä enenevässä määrin kölillään, ja yhä vähenevässä määrin kylkilinjallaan.
Kiposta pelastautuvien kannelle poistumista vaikeuttava tekijä oli siis nimenomaan paha kallistuma, eikä varsinainen keinunta.
Suurin osa tai ainakin osa teistä muistanee Linnanmäen Vekkulan vinon huoneen? Sen kallistuma on kuulemma 27 astetta, eli samaa luokkaa kuin Estonialla. Siellä jo oli törkeän vaikea kävellä. Entäs sitten kun kaiteita ei ole tarjolla, tavara ja ihmiset liukuvat päin ja pitää yrittää päästä eteenpäin ruuhkassa?
En ole käynyt mutta Tykkimäen nurinkurin-talossa on hyvin samantapainen, lapset kiipeilee siitä kuin apinat ja minä roikun kaksin käsin kaiteessa pääsemättä mihinkään, huudellen "oottakaa äitiä!"
Lapsilla olisikin Estonialla ollut varmaan parhaat mahdollisuudet elleivät ihmiset olisi rynnineet päälle ja tavaraa tippunut niskaan. Samoin pienikokoisilla notkeilla aikuisilla. Eikös joku pelastunut, lyhyt nainen pujotellutkin ihmisten jalkojen välistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käsittänyt, että Estonian tapauksessa sitä imua ei juuri ollut. Jotkut pelkäsivät, että kun Estonia uppoaa, vedenpintaan tulee reikä, joka imee mukanaan. Sitten yllättyivät, kun näin ei tapahtunutkaan. Imu olisi tullut silloin, jos meren pinta olisi ollut tyyni.
Uppoavan laivan aikaansaama imu-ilmiö on ylipäätään vahvasti liioiteltu, varsinkin elokuvissa...
Tämä ”imu-suppilo” on todellisuudessa hämmästyttävän pieni pinta-alaltaan (paljon pienempi kuin uppoavan laivan vedenpintaan kohdistama pinta-ala).
Imun voimakkuus on toki suorassa suhteessa uppoamisnopeuden kanssa.
Niin, Titanicissa sellainen varmaan syntyikin, koska laiva (tai sen puolikas) nousi pystyasentoon, pomppi siinä hetken, ja sitten syöksyi pystysuorana kilometrien matkan. Tosiaan meren tyyneys vaikutti asiaan myös.
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käsittänyt, että Estonian tapauksessa sitä imua ei juuri ollut. Jotkut pelkäsivät, että kun Estonia uppoaa, vedenpintaan tulee reikä, joka imee mukanaan. Sitten yllättyivät, kun näin ei tapahtunutkaan. Imu olisi tullut silloin, jos meren pinta olisi ollut tyyni.
Uppoavan laivan aikaansaama imu-ilmiö on ylipäätään vahvasti liioiteltu, varsinkin elokuvissa...
Tämä ”imu-suppilo” on todellisuudessa hämmästyttävän pieni pinta-alaltaan (paljon pienempi kuin uppoavan laivan vedenpintaan kohdistama pinta-ala).
Imun voimakkuus on toki suorassa suhteessa uppoamisnopeuden kanssa.
Hevonp*sk*generaattori ei vaikene, ei sitten millään :-/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mariellan kapteeni kuulosti lopussa järkyttyneeltä rauhallisuutensa takana.
Niin kuulosti ja oli aika nuori kaveri vielä silloin. On selvästi kiihtyneen oloinen silloin kun tuli Estonian kohdalle ja näki vain niitä valoja, jotka ovat siis pelastuslauttoja ja pelastusliivejä ja tajusi että laiva on syvyyksissä.
Minusta Estonian kaikki äänessä olleet työntekijät ovat myös ymmärrettävästi kiihtyneen ja suorastaan kauhistuneen oloisia. Myös siitä "hyvää huomenta puhutko sä suomea" lauseesta lähtien. Oliko niin, että Estonia oli yrittänyt jo pidemmän aikaa ottaa yhteyttä muihin laivoihin hätäviestin välittämiseksi mutta se ei ollut onnistunut? Estoniahan oli jo pahasti kallellaan kun yhteys saatiin Europaan.
Ei se tainnut yrittää ottaa, mikä mielestäni on käsittämätöntä, koska jo kymmentä minuuttia ennen Mayday-viestiä laiva oli niin kallellaan, että loukkaantuneita ja ehkä kuolleitakin laivassa jo oli. Ne, jotka ottivat hätäviestin vastaan olivat rauhallisia, ja puheen sävyllään varmaan yrittivät rauhoitella Estonian hermostuneita puhujia.
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Estonia tilttasi vain yhdelle sivulle, joten siihen saattoi hiukan "tottua".
Estonia oli jo valmiiksi pari astetta kenollaan, jo heti satamasta lähdettyään, hiukan epätasaisesti täytetyn autokannen ansiosta.
Kun merenkäynti äityi yöllä pahaksi, keinui kippo puolelta toiselle sen verran rajusti ettei osa vapaavuorolla olevasta miehistöstäkään saanut unen päästä kiinni.
Kun keulavisiiri putosi, ja avasi mennessään ajorampin, alkoi välittömästi tämän jälkeen vettä tulla sisään sitä vauhtia, että vain muutaman kymmenen sekunnin kuluttua vettä oli kannella jo niin paljon, että laiva ei enää palautunut kölilinjalleen, vaan jäi 20...30 asteen kulmaan toiselle kyljelleen ”kohtalon aallon” osuessa siihen.
Tähän aaltoon, tai tarkemmin sen aiheuttamaan pysyvään kallistumaan suurin osa pelastuneista havahtui hyteissään.
Kun alus vuotaa, tietyssä kohtaa tapahtuu tämä kellahtaminen, käytännössä aina aallokon kulkusuuntaan.
Tässä vaiheessa laivan liikehdinnässä tapahtuu merkittävä muutos; laiva ei enää keinahtele yhtä ikävästi kuin hetkeä aiemmin, vaan tuntuu pysyvän hämmästyttävän stabiilisti samassa asennossa, vaikka aallokko lyö ulkona hurjana.
Tämä johtuu kahdesta seikasta:
1) Laivan massasta alkaa niin suuri osa olla vedenpinnan alapuolella, että aallokon voima ei enää riitä heiluttamaan yhä pienenevää pinnan päällä olevaa osuutta.
2) Johtuen rungon muodosta, ja laivan kallistumasta, laiva alkaa ottaa aaltoja vastaan yhä enenevässä määrin kölillään, ja yhä vähenevässä määrin kylkilinjallaan.
Kiposta pelastautuvien kannelle poistumista vaikeuttava tekijä oli siis nimenomaan paha kallistuma, eikä varsinainen keinunta.
Suurin osa tai ainakin osa teistä muistanee Linnanmäen Vekkulan vinon huoneen? Sen kallistuma on kuulemma 27 astetta, eli samaa luokkaa kuin Estonialla. Siellä jo oli törkeän vaikea kävellä. Entäs sitten kun kaiteita ei ole tarjolla, tavara ja ihmiset liukuvat päin ja pitää yrittää päästä eteenpäin ruuhkassa?
Erittäin hyvä vertaus tämä Vekkulan vino huone. Olen käynyt siinä aikuisiällä ja muistan, miten se kaltevuus tuntui ihan mahassa saakka ja tuli fyysisesti huono olo. Kamala ajatella, että vielä mahdollisesti isompi kallistuma, ei kaiteita etenkään molemmin puolin, hirveä ryysis ja irtonaista tavaraa törmäilemässä... minulla ei olisi mitään mahdollisuuksia selviytyä ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mariellan kapteeni kuulosti lopussa järkyttyneeltä rauhallisuutensa takana.
Niin kuulosti ja oli aika nuori kaveri vielä silloin. On selvästi kiihtyneen oloinen silloin kun tuli Estonian kohdalle ja näki vain niitä valoja, jotka ovat siis pelastuslauttoja ja pelastusliivejä ja tajusi että laiva on syvyyksissä.
Minusta Estonian kaikki äänessä olleet työntekijät ovat myös ymmärrettävästi kiihtyneen ja suorastaan kauhistuneen oloisia. Myös siitä "hyvää huomenta puhutko sä suomea" lauseesta lähtien. Oliko niin, että Estonia oli yrittänyt jo pidemmän aikaa ottaa yhteyttä muihin laivoihin hätäviestin välittämiseksi mutta se ei ollut onnistunut? Estoniahan oli jo pahasti kallellaan kun yhteys saatiin Europaan.
Ne, joiden äidinkieli on viro ja ovat opetelleet suomen, puhuvat yleensä suomea nopeasti, koska viroakin puhutaan. Se siis osittain selittää näiden työntekijöiden puheen nopeuden, mutta kyllä puheesta kuuluu sekin, että he ovat hädissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Estonia tilttasi vain yhdelle sivulle, joten siihen saattoi hiukan "tottua".
Estonia oli jo valmiiksi pari astetta kenollaan, jo heti satamasta lähdettyään, hiukan epätasaisesti täytetyn autokannen ansiosta.
Kun merenkäynti äityi yöllä pahaksi, keinui kippo puolelta toiselle sen verran rajusti ettei osa vapaavuorolla olevasta miehistöstäkään saanut unen päästä kiinni.
Kun keulavisiiri putosi, ja avasi mennessään ajorampin, alkoi välittömästi tämän jälkeen vettä tulla sisään sitä vauhtia, että vain muutaman kymmenen sekunnin kuluttua vettä oli kannella jo niin paljon, että laiva ei enää palautunut kölilinjalleen, vaan jäi 20...30 asteen kulmaan toiselle kyljelleen ”kohtalon aallon” osuessa siihen.
Tähän aaltoon, tai tarkemmin sen aiheuttamaan pysyvään kallistumaan suurin osa pelastuneista havahtui hyteissään.
Kun alus vuotaa, tietyssä kohtaa tapahtuu tämä kellahtaminen, käytännössä aina aallokon kulkusuuntaan.
Tässä vaiheessa laivan liikehdinnässä tapahtuu merkittävä muutos; laiva ei enää keinahtele yhtä ikävästi kuin hetkeä aiemmin, vaan tuntuu pysyvän hämmästyttävän stabiilisti samassa asennossa, vaikka aallokko lyö ulkona hurjana.
Tämä johtuu kahdesta seikasta:
1) Laivan massasta alkaa niin suuri osa olla vedenpinnan alapuolella, että aallokon voima ei enää riitä heiluttamaan yhä pienenevää pinnan päällä olevaa osuutta.
2) Johtuen rungon muodosta, ja laivan kallistumasta, laiva alkaa ottaa aaltoja vastaan yhä enenevässä määrin kölillään, ja yhä vähenevässä määrin kylkilinjallaan.
Kiposta pelastautuvien kannelle poistumista vaikeuttava tekijä oli siis nimenomaan paha kallistuma, eikä varsinainen keinunta.
Suurin osa tai ainakin osa teistä muistanee Linnanmäen Vekkulan vinon huoneen? Sen kallistuma on kuulemma 27 astetta, eli samaa luokkaa kuin Estonialla. Siellä jo oli törkeän vaikea kävellä. Entäs sitten kun kaiteita ei ole tarjolla, tavara ja ihmiset liukuvat päin ja pitää yrittää päästä eteenpäin ruuhkassa?
Erittäin hyvä vertaus tämä Vekkulan vino huone. Olen käynyt siinä aikuisiällä ja muistan, miten se kaltevuus tuntui ihan mahassa saakka ja tuli fyysisesti huono olo. Kamala ajatella, että vielä mahdollisesti isompi kallistuma, ei kaiteita etenkään molemmin puolin, hirveä ryysis ja irtonaista tavaraa törmäilemässä... minulla ei olisi mitään mahdollisuuksia selviytyä ulos.
Onko tai onko ollut sellainen vino huone myös Särkänniemessä? Muistan käyneeni siellä sellaisessa joskus 90-luvulla. Vaikea sellaisessa oli kävellä lapsenakin ylöspäin, ja toisaalta pääsi tai joutui vauhdilla alaspäin (jossa oli pehmeä seinä vastassa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin tuntuu yhtä kylmäävältä kuin silloin merellä, ja kuunnellessa tulee jotenkin hyytävä tunne.
Estonian puhuja ei ollut kapteeni. Jos kuuntelette tarkkaan, huomaatte pientä paniikkia siinä vaiheessa, kun Estonialta kysytään jotain "oletteko tulossa". "Joo, joo, mutta meidän täytyy saada teidän sijainti" vastaa joku. Ja homma jatkuu, sijainti määritetään hetkessä ja ilmoitetaan pelastajille.
Kyllä tilanne on tasan tarkkaan tiedossa, koska laiva oli kallistunut ja siellä oli black out. Viimeinen repliikki taitaa olla "näyttää todella pahalta". Se tosin lausutaan jäätävän rauhallisesti.
Estonian lähetyksissä taustalla kuuluu hälytysääni, ihmisten huutoa ja loppua kohti ryminää, kun jokin huonekalu kaatuu tai liukuu lattiaa pitkin.
Minä en mitään ihmisten huutoa ole onnistunut kuulemaan (paitsi sen kun toinen työntekijä huutaa niitä koordinaatteja hätäpuhelun soittajalle. Missä kohdassa on sellaista?
Sekin oli kyllä se kuulutus ihan hirveä surullinen, vapisevalla äänellä pelästynyt naisääni ilmoittaa häire, laival on häire. Se selviytynyt virolainen tanssityttöhän kertoi juosseensa infotiskille, ketään ei näkynyt, mutta infotiskin takaa löytyi naispuolinen työntekijä lattialta hengettömänä, veri suusta valuen. Oli vain loikattava hänen ylitseen, kertoi hän.
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käsittänyt, että Estonian tapauksessa sitä imua ei juuri ollut. Jotkut pelkäsivät, että kun Estonia uppoaa, vedenpintaan tulee reikä, joka imee mukanaan. Sitten yllättyivät, kun näin ei tapahtunutkaan. Imu olisi tullut silloin, jos meren pinta olisi ollut tyyni.
Uppoavan laivan aikaansaama imu-ilmiö on ylipäätään vahvasti liioiteltu, varsinkin elokuvissa...
Tämä ”imu-suppilo” on todellisuudessa hämmästyttävän pieni pinta-alaltaan (paljon pienempi kuin uppoavan laivan vedenpintaan kohdistama pinta-ala).
Imun voimakkuus on toki suorassa suhteessa uppoamisnopeuden kanssa.
Hevonp*sk*generaattori ei vaikene, ei sitten millään :-/
Mitä väärää tuossa 1092-kommentissa on? Tuo pinta-ala-asiako?
Vierailija kirjoitti:
Sekin oli kyllä se kuulutus ihan hirveä surullinen, vapisevalla äänellä pelästynyt naisääni ilmoittaa häire, laival on häire. Se selviytynyt virolainen tanssityttöhän kertoi juosseensa infotiskille, ketään ei näkynyt, mutta infotiskin takaa löytyi naispuolinen työntekijä lattialta hengettömänä, veri suusta valuen. Oli vain loikattava hänen ylitseen, kertoi hän.
Oletko kuullut sen kuulutuksen? Onko se jossain? Epäilemättä oli paha kuulutus.
Minä olen lukenut, että häire-kuulutuksen lausuja olisi jäänyt limsa-automaatin alle. Hänen piti lukea kuulutus viroksi, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta jäi kesken.
Miksi muuten tanssitytön piti mennä infotiskin taakse? Onko siellä toisaalta limsa-automaatti, joka olisi voinut tappaa kuulutuksen lukijan
Niin kuulosti ja oli aika nuori kaveri vielä silloin. On selvästi kiihtyneen oloinen silloin kun tuli Estonian kohdalle ja näki vain niitä valoja, jotka ovat siis pelastuslauttoja ja pelastusliivejä ja tajusi että laiva on syvyyksissä.
Minusta Estonian kaikki äänessä olleet työntekijät ovat myös ymmärrettävästi kiihtyneen ja suorastaan kauhistuneen oloisia. Myös siitä "hyvää huomenta puhutko sä suomea" lauseesta lähtien. Oliko niin, että Estonia oli yrittänyt jo pidemmän aikaa ottaa yhteyttä muihin laivoihin hätäviestin välittämiseksi mutta se ei ollut onnistunut? Estoniahan oli jo pahasti kallellaan kun yhteys saatiin Europaan.