Lue keskustelun säännöt.
Uskotko, että hyvinvointiyhteiskunta tulee jossain vaiheessa romahtamaan, ja esim. työttömät ei enää saakaan tukia?
04.07.2020 |
Minä uskon että näin tulee käymään, ahdistaa tulevaisuus kun ei voi tietää mikä ammatti työllistää 5, 10 tai 15 vuoden päästä. Tullaanko kuolemaan nälkään tai kylmyyteen?
Kommentit (253)
Omistava luokka, nykyisin kaikkein rikkaimmat, ovat aina epäilleet ihmisiä. Siksi taloudessa raha ei muka riitä hyvinvointiyhteiskuntaan. Ei ole luottamuksen yhteiskuntaa, joka on yhteiskunnan toiminnan edellytys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kovin hyvältä näytä, koska vassarit ovat viime aikoina oikein erikseen kokeneet tarvetta profiloitua antamaan kasvot jatkuvasti kasvavalle velan ottamiselle.
Nopeasti unohtuu esim kokoomuksen ottamat kymmenien miljardien lisävelat. Yleensä valuneet kaiken lisäksi heidän tovereilleen eikä auttaneet kansaa ollenkaan.
En muista, että yksikään kokoomuslainen olisi kuitenkaan mennyt niin pitkälle, että olisi kutsunut velkaantumisen arvostelua velkapopulismiksi. Vassarit ovat sen nyt tehneet selvästi koko puolueen linjauksena, koska niin moni on sitä tuonut esille.
Ja miksi se ei olisi sitä?
Ihan sama miksi sitä kutsuu. Tärkeämpää on miten velkaraha käytetään.Ihan päin helvettiähän se käytetään. Kaadetaan julkisen sektorin budjetteihin ja siellähän tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään surkeaa.
Ja sitäkö ei voida tai haluta kehittää?
Miten sen pitäisi tuottaa, kun kyse on pitkälti ylläpitävästä toiminnasta?
Kuntien ja kaupunkien isot yhtiöt on yksi epäonnistunut fiasko, joista pitäisi luopua. Ne eivät tuota, ihmiset eivät halua niihin töihin, kaikesta säästetään ja hommat leviävät käsiin.
Tarkoitus oli kuitenkin täysin päinvastainen.Järjen ääni. Kiitos.
Kaupungien ja kuntien pitäisi palata alkuperäiseen tehtäväänsä eli olla kuntalaisia varten ja liiketoiminta ja bisnes jättää yksityiselle sektorille.
Suomi on pullollaan epäonnistuneita ja verovaroin tuettuja julkisen sektorin bisneksiä.
Ole hyvä. Luulin jo huutavani tuuleen.
Esimerkki 1: syntymäkuntani myi ravitsemus- ja hoivapalvelut yksityiselle. Ennen vanhaan neljä ihmistä työllistänyt vanhainkodin keittiö muutettiin yhden hengen jakelukeittiöksi.
Raskasta ja yksinäistä työntekijälle, tuskin säästöä kunnalle kun ruokaa kuljetellaan
Asiakkaiden puolella hoidon taso meni siihen pisteeseen, että hoitajat tekivät itse valituksen heidän puolestaan. Aika ja resurssit loppuivat kesken.
Esimerkki 2: keväällä työskentelin naapurikaupungin isossa koululaitoksessa. Siellä ei ollut edellisen syksyn jälkeen ollut yhtään vakituista siivoojaa. He olivat joukolla irtisanoutuneet lakon päätteeksi.
Sijaisia haalittiin vuokrafirman kautta, ohjaaja teki pitkää päivää.
Vahtimestari ei pystynyt hoitamaan yksin kolmen töitä ja huoltomies lähti kesken päivää toiseen rakennukseen.Eli esimerkissä 1. aterioiden jakelu uudessa systeemissä on kauhea kustannus, mutta vanhassa raaka-aineiden jakelu moneen paikkaan ei sitä kuitenkaan ollut, koska se kulu oli hinnoissa sisällä ja ei näkynyt suoraan. Puhumattakaan investointitarpeista monen valmistuskeittiön osalta.
Ja esimerkissä 2. on kyse oikein klassisesta hommasta, jossa kannattaa ehdottomasti ulkoistaa kilpailuttamalla toissijaisia työtehtäviä kiinteiden kulujen haalimisen sijaan. Ei koulujen siisteyden tarvitse olla minkään sairaalan tasolla, joten kyse on tietysti osittain ns. riittävän laadun määrittämisestä.
Vanhainkodista tuli asiakkaille kallis Attendon vaivaistalo, jossa hoitajatkin voivat huonosti. Raaka-aineiden jaeltu määrä pysyi maltillisena, kun tiedettiin päivittäinen käyttäjämäärä ja asiakkaiden mieltymykset. Ei tarvinnut tilata liikaa. Kunta maksaa valmiin ruuan kuskaamisesta yhtä lailla.
Onko se riittävää laatua, että yhden siivoojan aika ei riitä päivittäiseen työpanokseen, vessat ovat rikki ja toimiston työntekijät käyttävät omakustanteisia astmalääkkeitä koska lahon talon ilmastointi ei toimi?
Ajattelepa omalle kohdalle.
Niin kauan kuin on talonsa tuntevaa, omistautunutta henkilökuntaa, rakennukset pysyvät kunnossa ja rahaa säästyy.
Mätä talo on monessa mielessä hirveä kuluerä.
Tulee romahtamaan ihan lähitulevaisuudessa, mutta tästä tulee kärsimään myös ns. rikkaat.
Kusekaa vaan omiin muroihinne. Hyvää hiljaa tulee 👍
Vierailija kirjoitti:
Tulee romahtamaan ihan lähitulevaisuudessa, mutta tästä tulee kärsimään myös ns. rikkaat.
Kusekaa vaan omiin muroihinne. Hyvää hiljaa tulee 👍
Suomi on liian hyvin toimiva äkkinäiseen romahdukseen. On toimimattomia osia, mutta eivät ne yksin riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kansalaispalkka tulee, koska työn määrä vähenee automaation myötä. Suhde rahaan muuttuu.
Kansalaispalkka tulee byrokratian oikaisemiseksi. Tekemätöntä työtä kyllä riittää
ja sen teettämisestä pitää tehdä kannattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kovin hyvältä näytä, koska vassarit ovat viime aikoina oikein erikseen kokeneet tarvetta profiloitua antamaan kasvot jatkuvasti kasvavalle velan ottamiselle.
Nopeasti unohtuu esim kokoomuksen ottamat kymmenien miljardien lisävelat. Yleensä valuneet kaiken lisäksi heidän tovereilleen eikä auttaneet kansaa ollenkaan.
En muista, että yksikään kokoomuslainen olisi kuitenkaan mennyt niin pitkälle, että olisi kutsunut velkaantumisen arvostelua velkapopulismiksi. Vassarit ovat sen nyt tehneet selvästi koko puolueen linjauksena, koska niin moni on sitä tuonut esille.
Ja miksi se ei olisi sitä?
Ihan sama miksi sitä kutsuu. Tärkeämpää on miten velkaraha käytetään.Ihan päin helvettiähän se käytetään. Kaadetaan julkisen sektorin budjetteihin ja siellähän tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään surkeaa.
Ja sitäkö ei voida tai haluta kehittää?
Miten sen pitäisi tuottaa, kun kyse on pitkälti ylläpitävästä toiminnasta?
Kuntien ja kaupunkien isot yhtiöt on yksi epäonnistunut fiasko, joista pitäisi luopua. Ne eivät tuota, ihmiset eivät halua niihin töihin, kaikesta säästetään ja hommat leviävät käsiin.
Tarkoitus oli kuitenkin täysin päinvastainen.Järjen ääni. Kiitos.
Kaupungien ja kuntien pitäisi palata alkuperäiseen tehtäväänsä eli olla kuntalaisia varten ja liiketoiminta ja bisnes jättää yksityiselle sektorille.
Suomi on pullollaan epäonnistuneita ja verovaroin tuettuja julkisen sektorin bisneksiä.
Ole hyvä. Luulin jo huutavani tuuleen.
Esimerkki 1: syntymäkuntani myi ravitsemus- ja hoivapalvelut yksityiselle. Ennen vanhaan neljä ihmistä työllistänyt vanhainkodin keittiö muutettiin yhden hengen jakelukeittiöksi.
Raskasta ja yksinäistä työntekijälle, tuskin säästöä kunnalle kun ruokaa kuljetellaan
Asiakkaiden puolella hoidon taso meni siihen pisteeseen, että hoitajat tekivät itse valituksen heidän puolestaan. Aika ja resurssit loppuivat kesken.
Esimerkki 2: keväällä työskentelin naapurikaupungin isossa koululaitoksessa. Siellä ei ollut edellisen syksyn jälkeen ollut yhtään vakituista siivoojaa. He olivat joukolla irtisanoutuneet lakon päätteeksi.
Sijaisia haalittiin vuokrafirman kautta, ohjaaja teki pitkää päivää.
Vahtimestari ei pystynyt hoitamaan yksin kolmen töitä ja huoltomies lähti kesken päivää toiseen rakennukseen.Eli esimerkissä 1. aterioiden jakelu uudessa systeemissä on kauhea kustannus, mutta vanhassa raaka-aineiden jakelu moneen paikkaan ei sitä kuitenkaan ollut, koska se kulu oli hinnoissa sisällä ja ei näkynyt suoraan. Puhumattakaan investointitarpeista monen valmistuskeittiön osalta.
Ja esimerkissä 2. on kyse oikein klassisesta hommasta, jossa kannattaa ehdottomasti ulkoistaa kilpailuttamalla toissijaisia työtehtäviä kiinteiden kulujen haalimisen sijaan. Ei koulujen siisteyden tarvitse olla minkään sairaalan tasolla, joten kyse on tietysti osittain ns. riittävän laadun määrittämisestä.
Vanhainkodista tuli asiakkaille kallis Attendon vaivaistalo, jossa hoitajatkin voivat huonosti. Raaka-aineiden jaeltu määrä pysyi maltillisena, kun tiedettiin päivittäinen käyttäjämäärä ja asiakkaiden mieltymykset. Ei tarvinnut tilata liikaa. Kunta maksaa valmiin ruuan kuskaamisesta yhtä lailla.
Onko se riittävää laatua, että yhden siivoojan aika ei riitä päivittäiseen työpanokseen, vessat ovat rikki ja toimiston työntekijät käyttävät omakustanteisia astmalääkkeitä koska lahon talon ilmastointi ei toimi?
Ajattelepa omalle kohdalle.
Kuulostaa johtamisongelmalta, eikä syyltä pitää siivoojia tai talonmiehiä omilla palkkalistoilla. Julkinen sektori on kieltämättä myös huonosti johdettu. Olen ollut töissä sekä teollisuudessa, että yksityisellä sosiaalialalla ja voin vakuuttaa, että ero työnjohdon tasossa on huimaava, verrataan siis vaikka teollisuuden mestaria palvelutalon vastaavaan ohjaajaan. Eroa on toki palkoissakin ja reilusti, mutta niin on tuottavuudessakin ja asenteessa tehdä työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä työttömien tuissa onkin aivan helkkaristi pudotettavaa. On aivan käsittämätöntä, että tuet ovat niin ruhtinaalliset, ettei sen vuoksi kannata ottaa vastaan esim. pienipalkkaista työtä. Tukien suuruus mahdollistaa monille työttömille asumisen esim. kasvukeskusten keskustoissa. Mutta sellainen vääristää vuokramarkkinoita ja pahasti! Sen vuoksi kasvukeskusten keskustoissa asuntojen vuokrat ja hintataso nousevat pilviin ja aiheuttaa myös asuntopulaa, jonka vuoksi monet työn perässä muuttavat eivät sitten sinne muutakaan. Nykyiset liian suuret tuet mahdollistavat myös sen, että monet työttömät muuttavat kasvukeskuksiin vain hengailemaan, vaikka aikomustakaan työllistyä.
Työttömät voitaisiin majoittaa telttoihin tai parakkeihin. Valtio voisi kustantaa teltat. Lisäksi voitaisiin kustantaa telttoihin kamiinat, polttopuita ja sytytysnestettä. Niillä pärjäisi talvipakkasissakin. Tai sitten työttömät voitaisiin majoittaa muuttotappiopaikkakunnille. Niissä asuntojen hintataso ja vuokrataso ovat niin paljon kasvukeskuksia alempia, että tukien maksu sinne tulisi paljon nykyistä halvemmaksi.
Uskon tämän tapahtuvan mikäli suomalaiset eivät suostu hyväksymään sitä missä tilassa maamme talous on. Eikä mikään viittaa siihen, että suomalaiset olisivat asiaa millään tasolla hyväksyneet. 90-luvun lama on huono vertailukohta, koska talous nousi laman jälkeen niin nopeasti erityisesti Nokian vetämänä. 2000-luvun alussa taloudellinen hybris oli ihan eri luokkaa kuin tänään.
Meillä yritetään ylläpitää samankaltaista ja osittain laajempaa hyvinvointivaltiota kuin Ruotsissa vaikka bkt/asukas on Suomessa noin 20% pienempi. Ruotsin kauppatase on 15 miljardia euroa ylijäämäinen, kun Suomella se heiluu nollan tuntumassa. Muistutuksena, että vuonna 2000 Suomen kauppatase oli yli 15 miljardia ylijäämäinen, joka on erittäin iso luku kun sen suhteuttaa asukasmäärään. Ruotsissa asukasmäärähän on puolet suurempi. Siksi 90-luvun lamaan vertaaminen ei ole oikein järkevää. Me olemme pyörineet lakonisessa tilassa kohta 12 vuotta ja mitään muutosta ei ole näkyvissä.
Suomella ei mene hyvin. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi rahoittaa itseään, vaan se on lopulta rahoitettava työnteolla. Nyt otetaan velkaa, mutta velka pitää joko maksaa takaisin tai kuitata velka talouskasvulla. Nyt talous ei kasva ja velan määrä kasvaa vuosi toisensa jälkeen.
Nähdäkseni meillä on muutama mahdollisuus. Voimme joko uudistaa yhteiskuntaa niin, että se on kestävä, eli emme tarvitse merkittävää lainanottoa rahoittaaksemme yhteiskuntamme toimintaa. Viimeisen 10 vuoden aikana on ollut yksi tällainen vuosi. Nyt hallituksen puheissa puhutaan siitä, että talous olisi tasapainossa vuonna 2030. Tämä tarkoittaa siis tasaista velanottoa vuodesta 2008 vuoteen 2030. Poikkeuksena siis yksi vuosi Sipilän aikana jolloin lisävelkaa ei otettu. Toinen vaihtoehto on se, että pistämme päämme pensaaseen ja kuvittelemme, että valtionvelkaa ei tarvitse koskaan maksaa pois, eikä yhteiskuntaa tarvitse muuttaa.
Voi olla, että käy hyvin ja voi olla, että ei käy. Kun tavoite tasapainosta asetetaan noinkin kauas on täysin mahdotonta sanoa taloudesta yhtään mitään. Kreikka joutui velkansa järjestelemään uusiksi ja silloin päätöksiä ei tehnyt kansan valitsemat poliitikot, vaan kansainväliset rahoituslaitokset, jotka kuorivat kermat päältä ja laittoivat lihoiksi sen mitä pystyy laittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon, että suomessa saa aina ruoan ja katon pään päälle. Voi olla, jos oikein tiukille menee, että annetaan tavarana eikä rahana.
Luultavasti tulee PIENI perustulo mikä riittää juuri perustarpeisiin ei enempään. Sori laiskat, huvirahat pitää itse tienata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kovin hyvältä näytä, koska vassarit ovat viime aikoina oikein erikseen kokeneet tarvetta profiloitua antamaan kasvot jatkuvasti kasvavalle velan ottamiselle.
Nopeasti unohtuu esim kokoomuksen ottamat kymmenien miljardien lisävelat. Yleensä valuneet kaiken lisäksi heidän tovereilleen eikä auttaneet kansaa ollenkaan.
En muista, että yksikään kokoomuslainen olisi kuitenkaan mennyt niin pitkälle, että olisi kutsunut velkaantumisen arvostelua velkapopulismiksi. Vassarit ovat sen nyt tehneet selvästi koko puolueen linjauksena, koska niin moni on sitä tuonut esille.
Ja miksi se ei olisi sitä?
Ihan sama miksi sitä kutsuu. Tärkeämpää on miten velkaraha käytetään.Ihan päin helvettiähän se käytetään. Kaadetaan julkisen sektorin budjetteihin ja siellähän tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään surkeaa.
Ja sitäkö ei voida tai haluta kehittää?
Miten sen pitäisi tuottaa, kun kyse on pitkälti ylläpitävästä toiminnasta?
Kuntien ja kaupunkien isot yhtiöt on yksi epäonnistunut fiasko, joista pitäisi luopua. Ne eivät tuota, ihmiset eivät halua niihin töihin, kaikesta säästetään ja hommat leviävät käsiin.
Tarkoitus oli kuitenkin täysin päinvastainen.Järjen ääni. Kiitos.
Kaupungien ja kuntien pitäisi palata alkuperäiseen tehtäväänsä eli olla kuntalaisia varten ja liiketoiminta ja bisnes jättää yksityiselle sektorille.
Suomi on pullollaan epäonnistuneita ja verovaroin tuettuja julkisen sektorin bisneksiä.
Ole hyvä. Luulin jo huutavani tuuleen.
Esimerkki 1: syntymäkuntani myi ravitsemus- ja hoivapalvelut yksityiselle. Ennen vanhaan neljä ihmistä työllistänyt vanhainkodin keittiö muutettiin yhden hengen jakelukeittiöksi.
Raskasta ja yksinäistä työntekijälle, tuskin säästöä kunnalle kun ruokaa kuljetellaan
Asiakkaiden puolella hoidon taso meni siihen pisteeseen, että hoitajat tekivät itse valituksen heidän puolestaan. Aika ja resurssit loppuivat kesken.
Esimerkki 2: keväällä työskentelin naapurikaupungin isossa koululaitoksessa. Siellä ei ollut edellisen syksyn jälkeen ollut yhtään vakituista siivoojaa. He olivat joukolla irtisanoutuneet lakon päätteeksi.
Sijaisia haalittiin vuokrafirman kautta, ohjaaja teki pitkää päivää.
Vahtimestari ei pystynyt hoitamaan yksin kolmen töitä ja huoltomies lähti kesken päivää toiseen rakennukseen.Eli esimerkissä 1. aterioiden jakelu uudessa systeemissä on kauhea kustannus, mutta vanhassa raaka-aineiden jakelu moneen paikkaan ei sitä kuitenkaan ollut, koska se kulu oli hinnoissa sisällä ja ei näkynyt suoraan. Puhumattakaan investointitarpeista monen valmistuskeittiön osalta.
Ja esimerkissä 2. on kyse oikein klassisesta hommasta, jossa kannattaa ehdottomasti ulkoistaa kilpailuttamalla toissijaisia työtehtäviä kiinteiden kulujen haalimisen sijaan. Ei koulujen siisteyden tarvitse olla minkään sairaalan tasolla, joten kyse on tietysti osittain ns. riittävän laadun määrittämisestä.
Vanhainkodista tuli asiakkaille kallis Attendon vaivaistalo, jossa hoitajatkin voivat huonosti. Raaka-aineiden jaeltu määrä pysyi maltillisena, kun tiedettiin päivittäinen käyttäjämäärä ja asiakkaiden mieltymykset. Ei tarvinnut tilata liikaa. Kunta maksaa valmiin ruuan kuskaamisesta yhtä lailla.
Onko se riittävää laatua, että yhden siivoojan aika ei riitä päivittäiseen työpanokseen, vessat ovat rikki ja toimiston työntekijät käyttävät omakustanteisia astmalääkkeitä koska lahon talon ilmastointi ei toimi?
Ajattelepa omalle kohdalle.Kuulostaa johtamisongelmalta, eikä syyltä pitää siivoojia tai talonmiehiä omilla palkkalistoilla. Julkinen sektori on kieltämättä myös huonosti johdettu. Olen ollut töissä sekä teollisuudessa, että yksityisellä sosiaalialalla ja voin vakuuttaa, että ero työnjohdon tasossa on huimaava, verrataan siis vaikka teollisuuden mestaria palvelutalon vastaavaan ohjaajaan. Eroa on toki palkoissakin ja reilusti, mutta niin on tuottavuudessakin ja asenteessa tehdä työtä.
Kokeile seuraavaksi Turun kaupunkia, lupaan että saat Never forget -kokemuksen. Onhan sinulla varaa yksityiseen traumaterapiaan?
Suosittelen erityisesti siivousta, josta näytät olevan täysin ulkona. Voin neuvoa maailman hirveimmän yksityisen firman naapurikaupungista, jos kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä työttömien tuissa onkin aivan helkkaristi pudotettavaa. On aivan käsittämätöntä, että tuet ovat niin ruhtinaalliset, ettei sen vuoksi kannata ottaa vastaan esim. pienipalkkaista työtä. Tukien suuruus mahdollistaa monille työttömille asumisen esim. kasvukeskusten keskustoissa. Mutta sellainen vääristää vuokramarkkinoita ja pahasti! Sen vuoksi kasvukeskusten keskustoissa asuntojen vuokrat ja hintataso nousevat pilviin ja aiheuttaa myös asuntopulaa, jonka vuoksi monet työn perässä muuttavat eivät sitten sinne muutakaan. Nykyiset liian suuret tuet mahdollistavat myös sen, että monet työttömät muuttavat kasvukeskuksiin vain hengailemaan, vaikka aikomustakaan työllistyä.
Työttömät voitaisiin majoittaa telttoihin tai parakkeihin. Valtio voisi kustantaa teltat. Lisäksi voitaisiin kustantaa telttoihin kamiinat, polttopuita ja sytytysnestettä. Niillä pärjäisi talvipakkasissakin. Tai sitten työttömät voitaisiin majoittaa muuttotappiopaikkakunnille. Niissä asuntojen hintataso ja vuokrataso ovat niin paljon kasvukeskuksia alempia, että tukien maksu sinne tulisi paljon nykyistä halvemmaksi.
Perusta sinne muutama työpaikka, niin kaikki ovat tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Uskon tämän tapahtuvan mikäli suomalaiset eivät suostu hyväksymään sitä missä tilassa maamme talous on. Eikä mikään viittaa siihen, että suomalaiset olisivat asiaa millään tasolla hyväksyneet. 90-luvun lama on huono vertailukohta, koska talous nousi laman jälkeen niin nopeasti erityisesti Nokian vetämänä. 2000-luvun alussa taloudellinen hybris oli ihan eri luokkaa kuin tänään.
Meillä yritetään ylläpitää samankaltaista ja osittain laajempaa hyvinvointivaltiota kuin Ruotsissa vaikka bkt/asukas on Suomessa noin 20% pienempi. Ruotsin kauppatase on 15 miljardia euroa ylijäämäinen, kun Suomella se heiluu nollan tuntumassa. Muistutuksena, että vuonna 2000 Suomen kauppatase oli yli 15 miljardia ylijäämäinen, joka on erittäin iso luku kun sen suhteuttaa asukasmäärään. Ruotsissa asukasmäärähän on puolet suurempi. Siksi 90-luvun lamaan vertaaminen ei ole oikein järkevää. Me olemme pyörineet lakonisessa tilassa kohta 12 vuotta ja mitään muutosta ei ole näkyvissä.
Suomella ei mene hyvin. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi rahoittaa itseään, vaan se on lopulta rahoitettava työnteolla. Nyt otetaan velkaa, mutta velka pitää joko maksaa takaisin tai kuitata velka talouskasvulla. Nyt talous ei kasva ja velan määrä kasvaa vuosi toisensa jälkeen.
Nähdäkseni meillä on muutama mahdollisuus. Voimme joko uudistaa yhteiskuntaa niin, että se on kestävä, eli emme tarvitse merkittävää lainanottoa rahoittaaksemme yhteiskuntamme toimintaa. Viimeisen 10 vuoden aikana on ollut yksi tällainen vuosi. Nyt hallituksen puheissa puhutaan siitä, että talous olisi tasapainossa vuonna 2030. Tämä tarkoittaa siis tasaista velanottoa vuodesta 2008 vuoteen 2030. Poikkeuksena siis yksi vuosi Sipilän aikana jolloin lisävelkaa ei otettu. Toinen vaihtoehto on se, että pistämme päämme pensaaseen ja kuvittelemme, että valtionvelkaa ei tarvitse koskaan maksaa pois, eikä yhteiskuntaa tarvitse muuttaa.
Voi olla, että käy hyvin ja voi olla, että ei käy. Kun tavoite tasapainosta asetetaan noinkin kauas on täysin mahdotonta sanoa taloudesta yhtään mitään. Kreikka joutui velkansa järjestelemään uusiksi ja silloin päätöksiä ei tehnyt kansan valitsemat poliitikot, vaan kansainväliset rahoituslaitokset, jotka kuorivat kermat päältä ja laittoivat lihoiksi sen mitä pystyy laittamaan.
2000-luvun alussa ei ollut todellista nousukautta. Duunarialat olivat vieläkin kurjemmassa jamassa kuin nyt. Vuokratyötä, pörssiin menoa, nelituntista työpäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuet pois kirjoitti:
viher punikit ajavat eu maat sisällis sotiin nähtävissä jo monessa maassa. sen jälkeen tulee taas oikeisto fasismi joka nostaa maat ahdinkosta. punikit ei vaan opi neuvostoliitto kokeilustakaan aina tulee uusia politrukkeja muiden taskuille
Apukoululainen kirjoittelee. Oikeinkirjoitustaito olematon ja sisältö täyttä sontaa.
Vierailija kirjoitti:
2000-luvun alussa ei ollut todellista nousukautta. Duunarialat olivat vieläkin kurjemmassa jamassa kuin nyt. Vuokratyötä, pörssiin menoa, nelituntista työpäivää.
On totta, että monet duunarialat olivat ongelmissa idänkaupan loppumisen jäljitä. Neuvostoliitolle tuotteita valmistava teollisuus kärsi samoista ongelmista kuin kaikki Neuvostoliittolainen teollisuus länsimarkkinoilla. Sille on syynsä, että Lada ei ollut kovin suosittu länsimaissa. Sillekkin on syynsä, että se oli suosittu Suomessa, mutta syy ei varsinaisesti ole itse tuotteessa.
Kuitenkin Suomen taloudella menin paremmin kuin koskaan aiemmin. Se mikä hävittiin idänkaupan loppumisessa otettiin kyllä korkojen kera kiinni teknologiasektorin nousussa. Kuten sanoin Suomen kauppatase oli 2000-luvun taitteessa yli 15 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämää oli yhtenä vuotena enemmän kuin vuosina 1970-1990 yhteensä. Rahaa virtasi täysin ennennäkemättömiä määriä Suomeen. Syntyi uusia hyväpalkkaisia töitä yksityiselle sektorille ja sitä kautta veropohja laajeni. Ei tällaista ole ollut ennen eikä ole sen jälkeen.
Keskuspankkien täysin holtiton rahanpainaminen tekee lopulta rahasta arvotonta. Eli rahaa tulee jatkossakin, mutta sillä ei vaan saa ostettua mitään.
Toivottavasti - sillä tällä hetkellä suurin osa suomalaisista ei tee mitään ruokansa ja asumisensa eteen.
Tämä on orjayhteiskunta, jossa valtaosa töitä tekevistä ei saa edes omaa elämistään työllään katettua.
Toivotaan että oikeus koittaa ja demokratian orjuutus loppuu.
Ihmiset eivät oikein näytä tajuavan millaset ajat on tulossa.
Eli esimerkissä 1. aterioiden jakelu uudessa systeemissä on kauhea kustannus, mutta vanhassa raaka-aineiden jakelu moneen paikkaan ei sitä kuitenkaan ollut, koska se kulu oli hinnoissa sisällä ja ei näkynyt suoraan. Puhumattakaan investointitarpeista monen valmistuskeittiön osalta.
Ja esimerkissä 2. on kyse oikein klassisesta hommasta, jossa kannattaa ehdottomasti ulkoistaa kilpailuttamalla toissijaisia työtehtäviä kiinteiden kulujen haalimisen sijaan. Ei koulujen siisteyden tarvitse olla minkään sairaalan tasolla, joten kyse on tietysti osittain ns. riittävän laadun määrittämisestä.