Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vihaan ns. positiivisia ajattelijoita
23.04.2013 |
Positiivinen ajattelu on kuin uskonto. Jos joku asia on hyvä, niin ajattelen, että hyvä. Jos jokin asia on täyttä paskaa, niin en ajattelen, että ei hyvä. Miksi antaisin jonkin ulkopuolisen ideologian tai uskonnon sanella sen mitä ajattelen mistäkin asiasta? Ahdistaa tuollainen tunteiden ja ajattelun kontrolli. Haluan ajatella mitä ajattelen.
Uskonto se on siinäkin mielessä, että positiiviset ajattelijat yrittävät tuputtaa sitä minulle. Se muka tekee onnelliseksi. No, niin tekee varmaan lobotomiakin enkä halua sitäkään.
Koko heidän ajattelunsa on jotenkin nurinkurista. He eivät tee mitään sellaista mikä saisi minut hyvälle tuulelle tai ajattelemaan hyvää. He tekevät jotain täyttä scheissea ja sitten yrittävät painostaa minut ajattelemaan siitä jotain hyvää. Jos en pidä heidän tekeleitään hyvinä tai kehu heitä, niin sitten minua syyllistetään ihan kuin se vika olisi minussa. Jos en ajattele positiivisesti, niin se vika on teissä ja teidän paskuudessanne.
Seuraavan kerran kun joku v...n riemuidiootti tulee marisemaan minulle, että: "Onks sun pakko aina olla noin negatiivinen? Ajattelisit joskus positiivisesti", niin vastaan siihen, että: "Ajattelisit joskus itsesi tappamista. Suosittelen."
Oikeastaan vielä enemmän vihaan niitä jotka tulevat mankumaan, että: "Onks sun aina pakko saada olla oikeessa? Et sä vois joskus myöntää olevas väärässä?". No minkä minä sille voin, että olen aina oikeassa. Pitäisikö tässä nyt tahallaan olla väärässä ettei vaan jollein sääliölle tule paha mieli? Luulin joskus ennen, että oikeassa oleminen on hyvä asia ja väärässä olijoiden kuuluu mennä kiven alle häpeämään.
Menkää nyt vaan sinne kiven alle kaikki hölmöt ja uskikset. Siellä on teidän paikkanne.
Sitten on vielä nekin jotka loukkaantuu suunnilleen kaikesta. Ne loukkaantuu siitä, että puhuu liian kovalla äänellä tai liian nopeasti tai on ironinen tai sarkastinen tai siitä, että joku sanoi jotain tai sanoi väärällä äänensävyllä. Ette te oikeasti ole loukkaantuneita. Te loukkaannutte vain siksi, että saatte sillä syyllistettyä muut ihmiset. Haistakaa paska.
Kommentit (66)
Minusta on hyva, etta kirjoitit viestisi tahan ketjuun (61). Viesti osoittaa realistista asennetta omaan tilanteeseesi. Jos tama kaikki pitaisi nyt sivuuttaa, koska on ajateltava positiivisesti, se olisi henkista vakivaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystyn kyllä aika hyvin samaistumaan tuohon ap:n tunteeseen. Ei siinä pahimmassa masennuspuuskassa kyllä jaksa ajatella positiivisesti.
Ihminen saa mitä tilaa! Jos näkee vaan ongelmat ja paskat asiat, niin niitä maailmassa riittää. Jos kaiken paskan takaa haluaa/jaksaa nähdä elämän hyvät hetket ja ilot, niin niitäkin riittää. Helpompaa on olla negatiivinen, ei tarvitse itse yrittää muuttaa asioita. Positiivisuus vaatii mielenlujuutta ja elämänuskoa.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 07:19"]
Ihminen saa mitä tilaa! Jos näkee vaan ongelmat ja paskat asiat, niin niitä maailmassa riittää. Jos kaiken paskan takaa haluaa/jaksaa nähdä elämän hyvät hetket ja ilot, niin niitäkin riittää. Helpompaa on olla negatiivinen, ei tarvitse itse yrittää muuttaa asioita. Positiivisuus vaatii mielenlujuutta ja elämänuskoa.
[/quote]
Se on kylläkin niin, että negatiiviset ihmiset ovat ne maailmaa muuttavat koska he kokevat siinä olevan jotain vikaa. Positiivisille ihmisille keino tulla ongelmien kanssa toimeen on itsepetos, huonojen asioiden kieltäminen.
no niin, selitetään nyt se negatiivisuuden heijastuminen. Sinulla on huono käsitys itsestäsi ja poimit ihmisten käytöksestä kaiken sen mikä vahvistaa tätä käsitystä. Voit myös käyttäytyä niin että muut ihmiset väsyvät sinuun ja vahvistavat käsitystäsi, ettei sinusta kukaan kuitenkaan pidä.
Joko blokkaat kaiken muun kuin kielteiset ajatukset tai tietoisesti torjut sen mikä ei sovi sinulle. Aivan kuin teet saamiesi vastausten kanssa. Olet saanut paljon hyviä vastauksia, ne vaan eivät kelpaa sinulle. Positiiviset ihmiset eivät ole älykkäämpiä tai taitavampia, mutta ehkä he osaavat eritellä tunteita ja valita ne paremmat fiilikset, eivät lokeroi ihmisiä ja kaikki ei ole niin totaalisen mustavalkoista.
Positiiviset ihmiset eivät kaadu ongelmien ja huolien kohdalla, se hetki eletään ja siitä selvitään ja jatketaan elämistä. Vaikeudet vaan eivät murskaa positiivisia ihmisiä.
Itsekin olen sairastanut masennuksen ja parantunut siitä, tiedän millaista se on. Sinussa huolestuttaa se, että olet suorastaan kaivanut itsellesi poteron ja linnoittautunut sinne kaikkien synkkien ajatustesi kanssa. Sinulla menee elämä hukkaan jos jäät sinne. Jos et pääse itse ylös, hae apua.
Alue: Aihe vapaa
Paitsi rikkaruohoista.
Kärsin keskivaikasta masennuksesta, joka todettiin muutama vuosi sitten erinäisten kriisien yhteydessä. Tähän asti meno on ollut melko haipakkaa, juon liikaa, olen itsetuhoinen ja impulsiivinen. Osaan nykyään paremmin tunnistaa esim. fyysiset ahdistusreaktiot, jotka ennen menivät minulta ohi ja kuvittelin vain olevani tyhmä kun en kyennyt keskittymään kun oli ahdistus päällä.
Lääkitystä minulla ei ole enkä halua. Kokeilin paria mieliala/ahdistuslääkettä ja rauhoittavia, mutta ne eivät todellakaan toimi minulla. En halua lääkityskierteeseen. Tuo impulsiivisuus aiheutti yleensä myös itsetuhoisuutta noiden lääkkeiden kanssa.
Kävin kriisiterapiassa ja minulle suositeltiin sekä dialektista käyttäytysmisterapiaa että psykoterapiaa. Kumpaakaan en ole aloittanut, sillä en koe olevani vielä "valmis". Elämä on onneksi voittanut jonkin verran, eikä enää ole ihan niin haipakkaa, mutta kovin vaikea on olla antautumatta sille pahalle ololle. Varsinkin jos on yhtään enemmän stressiä. Ja toisaalta tämä pinnisteleminen stressaa myös.