Miksi mieskaverini ovat niin iso ongelma tapailumiehille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osalla ihmisistä on niin jäätävän huono itsetunto ettei kestä sitä, että jollain on ystäviä

Ei se ole huono itsetunto vaan tilastollinen todennäköisyys. Minulla ei ole ollut yhtään miespuolista kaveria jolla ei olisi ollut niitä toiveita takana. En tuomitse heitä tämän takia. Sinä tuomitset.

Eikä ja ole ja mitä sitten? 

Vierailija kirjoitti:

Joskus joku kommentoi, että eihän sen että viettää aikaa viehättävän vastakkaista sukupuolta olevan kaverin kanssa, tarvitse tarkoittaa, että mitään tapahtuu. Että kun on itsehillintä. No itse naisena olen kyllä sitä mieltä, että kenenkään ei tarvitse minun takiani munansa päällä tuskissaan istua. Eli en jää urheaa taistelua seuraamaan.

Mitä ihmeen urheaa taistelua sen tarvitsee olla. Eipä ne miehet varmaan noin vaan raiskaakaan. Siis tuolla periaatteella bimiehet eivät voisi olla ystäviä kenenkään kanssa, koska yksipuolinen halu olisi niin raskasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko miehet niin yksinkertaisia, että kaveeraavat naisen kanssa vain siitä syystä että jossain tulevaisuudessa saattaa häilyä 1% mahdollisuus panoon kun nainen on tarpeeksi humalassa? Tämä siis tuntuu olevan käsitys tässä ketjussa.

Se nyt vaan on fakta.

Jos naisella ei olisi p llua, niin eipä se mies olisi ystäväsikään.

Fakta ei muutu faktaksi sillä, että sinä niin sanot.

Hanki aikuinen mies tapailumieheksi ja hankkiudu pikaisesti eroon tuollaisesta itkupillistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus joku kommentoi, että eihän sen että viettää aikaa viehättävän vastakkaista sukupuolta olevan kaverin kanssa, tarvitse tarkoittaa, että mitään tapahtuu. Että kun on itsehillintä. No itse naisena olen kyllä sitä mieltä, että kenenkään ei tarvitse minun takiani munansa päällä tuskissaan istua. Eli en jää urheaa taistelua seuraamaan.

Mitä ihmeen urheaa taistelua sen tarvitsee olla. Eipä ne miehet varmaan noin vaan raiskaakaan. Siis tuolla periaatteella bimiehet eivät voisi olla ystäviä kenenkään kanssa, koska yksipuolinen halu olisi niin raskasta.

Itseasiassa joillakin miehillä on tapana ottaa väkisin, tämän takia naisen tulisikin tuntea hyvin kaverimiehensä, joiden vieressä nukkuu. Eräälle kaverille kävi näin, kun oli mieskaverin kanssa tullut baarista yhteiseen sänkyyn vaan nukkumaan. Aamulla mies oli vetänyt housut alas, kierrähtänyt päälle ja tehny hommat. Tämän jälkeen mieheltä tuli paljon uhkaavia viestejä naiselle, minkä seurauksena hän joutui vaihtamaan numeronsa. True story.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osalla ihmisistä on niin jäätävän huono itsetunto ettei kestä sitä, että jollain on ystäviä

Ei se ole huono itsetunto vaan tilastollinen todennäköisyys. Minulla ei ole ollut yhtään miespuolista kaveria jolla ei olisi ollut niitä toiveita takana. En tuomitse heitä tämän takia. Sinä tuomitset.

Eikä ja ole ja mitä sitten? 

Siis sinun argumenttisi asiaan kuin asiaan on "mitä sitten"? Hei mene viljelemään sipuleita. Jätä keskustelu ihmisille.

Minä pidin deittaillessani yhtenä "kriteerinä" miehelle, että hänellä olisi myös naispuolisia kavereita, sillä tuo on selvin indikaattori siitä, että mies osaa arvostaa naisia myös ihan ihmisinä eikä vain panoalustoina. Lisäksi en halunnut mitään mustasukkaisuusdraamaa siitä, että minulla on paljon miespuolisia tuttuja/kavereita, joiden kanssa myös haluan toisinaan viettää aikaa. Tämä kriteeri ei sitten lopulta ihan täyttynyt, sillä nykyisellä poikaystävälläni on aika pienet miespuoliset piirit, mutta silti en kuuntelisi yhtään urputusta siitä, kenen kanssa itse aikaani vietän. Ehkä omaan suhtautumiseeni vaikuttaa se, että on biseksuaali, ja kumpikin sukupuoli on samanlainen "uhka". Minulle on ollut aina selvää se, ettei kehenkään viehätytä pelkän sukupuolen perusteella, ja toisaalta se, että monogamiseen suhteeseen sitoutuminen tarkoittaa sitä, että mahdollista himonsa toisia kohtaan on hillittävä.

Yhä enemmän hämmästelen tätä kuvaa ihmisten elämästä mikä tällä välittyy. Onko kaikkien muiden elämä pelkkää seksiä, tai mahdollisuuksia siihen? Että jokaisessa kohtaamisessa (sukupuolen ja suuntautumisen mukaan) on vaara että lipsahtaakin seksiksi?

En voi kuin yrittää kuvitella mitä sellainen elämä on. Olen 37v neitsyt enkä siis luonnollisestikaan ole pannut kaverimiehiä. Koskaan ei ole kukaan edes ehdottanut. Ei ole mitään epämääräisiä hetkiä ollut mistä olisi voinut seurata jotain. Päinvastoin, minut on friendzonetettu, nimittäin muutaman kerran olen ilmaissut halukkuuteni ystävämiehille ja joka kerta he ovat minut torjuneet koska "olemme vain ystäviä".

En ole siis mitenkään ruma, en vain löydä kiinnostuneita miehiä kaverina enkä parisuhteeseen. Siksi tuntuisi täysin ufolta että joku mahdollinen tuleva tapailukumppani kieltäisi näkemästä miehiä joiden kanssa on nukuttu, matkusteltu, lohdutettu, iloittu yhdessä, mutta ei koskaan pantu eikä suudeltu...

Vierailija kirjoitti:

Osalla ihmisistä on niin jäätävän huono itsetunto ettei kestä sitä, että jollain on ystäviä

Miehen ja naisen yövierailut "kavereina" ovat epäilyttäviä millä tahansa mittarilla.

Vierailija kirjoitti:

Minä pidin deittaillessani yhtenä "kriteerinä" miehelle, että hänellä olisi myös naispuolisia kavereita, sillä tuo on selvin indikaattori siitä, että mies osaa arvostaa naisia myös ihan ihmisinä eikä vain panoalustoina. Lisäksi en halunnut mitään mustasukkaisuusdraamaa siitä, että minulla on paljon miespuolisia tuttuja/kavereita, joiden kanssa myös haluan toisinaan viettää aikaa. Tämä kriteeri ei sitten lopulta ihan täyttynyt, sillä nykyisellä poikaystävälläni on aika pienet miespuoliset piirit, mutta silti en kuuntelisi yhtään urputusta siitä, kenen kanssa itse aikaani vietän. Ehkä omaan suhtautumiseeni vaikuttaa se, että on biseksuaali, ja kumpikin sukupuoli on samanlainen "uhka". Minulle on ollut aina selvää se, ettei kehenkään viehätytä pelkän sukupuolen perusteella, ja toisaalta se, että monogamiseen suhteeseen sitoutuminen tarkoittaa sitä, että mahdollista himonsa toisia kohtaan on hillittävä.

Minä olen ihan samaa mieltä tästä. Mielestäni on tervettä, että molemmilla sukupuolilla on toisistaan kokemusta muutenkin, kuin vain seurustelumielessä. Sellainen erillään pitäminen vain toiseuttaa eri sukupuolia ja ylläpitää käsitystä, että ollaan muka niin erilaisia. Minullekin kaverinaiset viestivät, että naispuoliset ylipäätään tykkäävät viettää aikaa kyseisen henkilön kanssa, eikä se voi ikinä olla huono juttu. 

Vierailija kirjoitti:

No mietippä toisin päin, jos miehen paras kaveri on nainen. Ei siitäkään moni nainen innostu.

Monet naiset kärsivät miesten tapaan huonosta itsetunnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osalla ihmisistä on niin jäätävän huono itsetunto ettei kestä sitä, että jollain on ystäviä

Miehen ja naisen yövierailut "kavereina" ovat epäilyttäviä millä tahansa mittarilla.

Miksi olisi? Itse asun Helsingissä ja paras ystäväni nykyään Oulussa. Olen nainen ja hän mies. Pitäisikö meidän oikeasti tavatessamme ottaa hotellihuone toisen kaupungista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ihan samaa mieltä tästä. Mielestäni on tervettä, että molemmilla sukupuolilla on toisistaan kokemusta muutenkin, kuin vain seurustelumielessä. Sellainen erillään pitäminen vain toiseuttaa eri sukupuolia ja ylläpitää käsitystä, että ollaan muka niin erilaisia. Minullekin kaverinaiset viestivät, että naispuoliset ylipäätään tykkäävät viettää aikaa kyseisen henkilön kanssa, eikä se voi ikinä olla huono juttu. 

Ja lisätäkseni tähän vielä, että totta kai silloin kun sekaporukat ovat tekemisissä keskenään ihastumisiakin tapahtuu. Aivan normaalia, että ihmiset viehättyvät toisistaan, joiden kanssa tykkäävän muutenkin hengailla. Mutta sitä en ymmärrä miksi siitäkään pitäisi tehdä ongelmaa? Ihastumisia tapahtuu milloin missäkin, työpaikoilla, harrastuksissa ja kaveriporukoissa. Ei sitä pakoon pääse missään. Se on eri asia miten käyttäydytään sen jälkeen. Jos olet suhteessa, silloin ei vain tehdä asian eteen mitään, kuten ei siellä työpaikallakaan tehdä. Yksipuolisia ihastuksia tapahtuu myös aina ja kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Koska ei ole olemassa miehiä, jotka olisivat platonisia ystäviä naisille.

He kaikki toivovat pääsevän v ttusi apajille. Ja se tilaisuus nousee pöydälle jokaisen riidan kohdalla, kun kaverimies lohduttaa sinua kun itket hänen olkapäätään vasten ja tarjoaa sinulle punaviiniä (joka tutkitusti nostattaa naisten seksuaalista halukkuutta) ja sitten yks kaks "se vain tapahtui".

Älykkäät miehet eivät koskaan ota yksiavioiseen parisuhteeseen naista jolla on mieskavereita. Panona ok tai jos avoimen suhteen haluaa niin ok. Mutta jos haluat jotain vakavampaa niin älykäs mies kieltäytyy sinun kaltaisista naisista. Sinun mieskaverit on suurin ns. red flag.

Kaikki naiset ÖLILÖLIÖLLIÖÖÖ!!!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

En halua jakaa naistani muiden miesten kanssa, en ole cuck.

Miesvihaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus joku kommentoi, että eihän sen että viettää aikaa viehättävän vastakkaista sukupuolta olevan kaverin kanssa, tarvitse tarkoittaa, että mitään tapahtuu. Että kun on itsehillintä. No itse naisena olen kyllä sitä mieltä, että kenenkään ei tarvitse minun takiani munansa päällä tuskissaan istua. Eli en jää urheaa taistelua seuraamaan.

Mitä ihmeen urheaa taistelua sen tarvitsee olla. Eipä ne miehet varmaan noin vaan raiskaakaan. Siis tuolla periaatteella bimiehet eivät voisi olla ystäviä kenenkään kanssa, koska yksipuolinen halu olisi niin raskasta.

Siis hä. Eihän kukaan nyt kaikkia ihmisiä halua, sen enempää hetero kuin muukaan -seksuaali, mutta jos "väkisin" halutaan viettää aikaa kaverin kanssa, jota tekee mieli panna, ja perustellaan se itselle ja muille itsehillinnällä ja sillä ettei ole eläin, niin täältä ei ole selkään taputuksia tulossa. Ja siis jokainen tekee miten tykkää, itse en vain katselisi suhteessa tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

Useimiten naiset itseasiassa kyllä panevat tai ainakin ovat panneet niitä miespuolisia kavereitaan jossain kohtaa. Ei aina, mutta hemmetin usein. Ja sitten sitä ei myönnetä omille kumppaneille. Että usein ollaan  syystäkin hiukan varuillaan noiden kanssa.

Kaikki naiset ÖLILÖLIÖLLIÖÖÖ!!!!!!!!!!

Mitä ihmettä tämä keskustelu on... En olisi uskonut, että näin monelle vastakkaista sukupuolta olevat ystävät olisivat ongelma.

Itselläni on avomies (8 vuotta yhdessä) ja pieni lapsi. Koko suhteemme ajan mulla on ollut miespuolisia ystäviä, olen jopa ollut monella heistä yötä nuorempana kun tuli enemmän biletettyä. Miehellä on myös naispuolisia ystäviä. Tämä on kaikille ok. Suhteen aikana on kyllä mennyt välit kahteen miespuoliseen ystävään, koska heille on kehittynyt tunteita minua kohtaan. Ei sille voi mitään, jos niin käy. Mutta tietenkään se ei tarkoita, että pettäisin miesystäväni näiden miesten kanssa.

Vaikeaa ymmärtää tätä keskustelussa vallitsevaa ajatusmaailmaa. Olen biseksuaali, eli mun elämässä ei sitten varmaan saisi olla ketään muita ihmisiä kuin mieheni...

Vierailija kirjoitti:

Olet typerys ap.

Ja mitenkähän niin? Ei ole ap typerys vaan nuo äijät. Tottakai kavereita saa olla. Itselläkin, ja toivon että myös miehellä naiskavereita.

Vierailija kirjoitti:

Tuo asenne on hyvä filtteri, jolla saa ikävät luonteet karsittua heti alkuvaiheessa. Minä muistan heti ensitapaamisella mainita, että olen oikein hyvä ystävä eksäni kanssa. Jos tapailumiehellä on pienikin ongelma asian kanssa, saa jäädä tapailut siihen.

Juuri näin.

Olis iso plussa miehelle, jos on hyvissä väleissä eksänsä kanssa. Tykkäisin heti.