Lue keskustelun säännöt.
2,5-v valvoo yöt, kuolen kohta väsymykseen, auttakaa!
22.04.2013 |
Tilanne on se, että minulla on 2,5 vuotias ja 6 kk ikäinen vauva. Yksin olen lasten kanssa, mies lähti jo kuopuksen odotusaikana, sai työperäisen hermoromahduksen jne jne, pitkä tarina. Mies ei osallistu millään tavalla lasten elämään eikä häneltä missään nimessä voi odottaa apua missään lapsiin liittyvässä.
2,5-v on ollut aina huono nukkuja. Hieman alle 1-vuotiaana hän kävi ulkopuolisen tahon tassuttelu-unikoulun, koska heräili n. 20 kertaa yössä ja saattoi valvoa 2-3 tunnin jaksoja keskellä yötä. Tilanne rauhoittui unikoulun jälkeen siten, että heräilyjä oli enää 1-2 ja tuollaiset pitkät valveillaoloajat jäiovät pois. Mutta nyt esikoinen valvoo pitkin yötä ja oikeasti alkaa olla keinot vähissä. Voi olla, että liittyy vauvaan, on mustasukkainen jne, mutta nämä repaleiset yöt tulivat takaisin jo ennen vauvan syntymää ja ennen miehen lähtöä, että tuo miehen lähtökään ei oikein tunnu liittyvän tähän.
Eli selkeiden iltarutiineiden jälkeen (tv kiinni 3h ennen nukkumaanmenoa, puuro, pesut, yhdessä rauhoitutaan kirjan kanssa tai muuten, kuunnellaan unilauluja ja mennään sänkyyn). Nukahtaakin ongelmitta omaan sänkyyn, kuten on aina nukahtanut. Vauva nukkuu omassa pinnasängyssään, joka on minun sängyssäni kiinni sivuvaununa, toinen laita pois.
Klo 1 aikoihin alkaa tapahtua. Saattaa herätä ensin pari kertaa siten, että nukahtaa heti uudelleen, kun vain käyn peittelemässä hänet/silitän hetken päätä tms. Sitten pian alkaa huuto ja saattaa saada uhmaraivarinkin. Käytän yleensä tässä vaiheessa pissalla, mutta sitten alkaa vaatimusten loputon lista: janottaa, pissattaa (saattaa vaatia päästä pissalle useaan kertaan minuutin väleiin eikä tietenkään mitään pissaa tule näillä ekstrakerroilla), peitto on huonosti tai ei halua peittoa ollenkaan, haluaa että hieron hänen jalkojaan, haluaisi kuunnella musiikkia, haluaa herätä kokonaan lukemaan kirjaa tms, lopulta haluaa minun viereeni ja olen niin kuollut tässä vaiheessa, että otan ja jos en ottaisi alkaa tajuton kiljuminen, kuten myös jos en esim anna hänelle vettä tai vie vessään sataa kertaa peräkkäin. Kiljuu siis niin, että lasit helisee ja olen testannut, kiljuu jopa tunnin. Asumme kerrostalossa ja en voi täällä pitää mitään huudatusunikoulua, naapurista on tullut valituksia jo siitä, kun lapsi joskus päiväsaikaan saa uhmaraivarin. Hirveä stressi naapureistakin koko ajan :((.
No, otan sitten viereen nukkumaan ja sama ralli jatkuu sielläkin. potkii, vaatii vettä, peitto on huonosti, laita peitto päälle, ota se pois, hiero, pissattaa, ei nukuta, haluaa valvoa, herätään jo (klo 4). Herää myös useaan otteeseen kiljumaan ja herättää siis vauvan monesti ja kun sitten nukahtaa uudelleen on vauva täysin hereillä. Viimeyönäkin minulta meni sitten yhden kerran 40 min ja toisen kerran 30 min, että sain vauvan takaisin nukkumaan. Itki, kun tietysti pelästyi samassa huoneessa karjuvaa esikoista.
Olen kokeillut siis kaikkea näitä: Esikoinen nukkuu omassa huoneessa omassa sängyssä, nukkuu omassa sängyssä minun huoneessani, nukkuu minun sängyssäni. Olen myös käyttänyt häntä lastenlääkärillä, vyöhyketerapiassa, tarkkaillut ruokavaliota, valitesen tarkkaan mitä hän saa televisiosta katsoa, ulkoilemme päivittäin, pidän paljon sylissä ja suukottelen.
Lastenlääkäri määräsi 1mg melatoniinia kuullessaan miten huonosti esikoinen nukkuu. Mutta eihän siitä ole mitään apua, kun se vaikuttaa vain alkuyön uneen. En siis anna sitä enää. Ja tosiaan kyseessä täysin lunnollinen hormonivalmiste, ei unilääke, ei voi jäädä koukkuun eikä tuosta ole mitään sivuvaikutuksia. Meillä on myös kokeilussa se, että lapsi saa valita tarran joka aamu sellaiseen tauluun, jos yö on mennyt hyvin. Yhden tarran on saanut 2 vkon aikana. Ei siis apua tuollaisesta palkitsemisestakaan. Yritän viettää esikoisen kanssa kahdenkeskistä aikaa, mm. käymme uimassa ja kirjastossa jne. Vauvan vien isovanhemmille siksi aikaa.
Olen siis nyt sellaisessa pisteessä, etten vain enää keksi mitään mitä voisin tehdä. Ainoa on ehkä se, että kunhan vauva lopettaa yösyömiset ja -heräilyt, voisin siirtää hänet tuonne esikoisen huoneeseen ja esikoinen voisi nukkua aina minun sängyssäni. Mutta tähän menee vielä muutama kuukausi vähintään, enkä meinaa jaksaa enää päivääkään nukkumatta yötä edes kohtalaisesti.
Onko jollain omakohtaisia kokemuksia? Mikä voisi auttaa? Väsyttää aivan sairaasti! Niin ja lapset nukkuu aivan eri aikaan päiväunet, joten niitäkään minulla ei ole mahista nukkua. Ja siis esikoinen nukkuu 1,5h päikkärit ja ihan mielellään ja helposti, niiden kanssa ei ongelmia.
Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista!
Kommentit (51)
En osaa neuvoja antaa, mutta kuulostaa kyllä kamalalta! *halaus*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, valtavasti voimia.! Todella raskas tilanne. oletko puhunut neuvolassa asiasta? Olisiko mahdollista saada hoitoapua kotiin, niin että saisit edes päivällä levätä.
Oletko käyttänyt lääkärissä esikoista, joku lääkäri joka ymmärtäisi lasten uniongelmista voisi osata ehkä auttaa. Ja jos löytyisi jokin turvallinen "unilääke" jolla saataisiin kierre loppumaan ja unet taasen rauhallisemmiksi.
Ap, hae apua ennen kuin romahdat. Lapsesi tarvitsevat äidin johon luottaa ja joka jaksaa kantaa. Mutta elä taistele yksin, vaan pyydä rohkeasti apua.
En mäkään osaa muuta neuvoa kuin että olisiko tosiaan mahdollista saada esikoinen muualle yöksi edes kerran viikossa? Saisit edes sinä yhtenä yönä nukuttua.
Kysyn vielä, että miten reagoit näihin lapsen vaatimuksiin että pissalle, peitto huonosti jne? Jutteletko lapselle yöllä? Päästätkö hänet monta kertaa pissalle? Mikäli, niin suosittelen, että päästät ihan max 2 kertaa pissalle ja sen jälkeen ei enää nousta. Sanot vaikka että pissaat housuun jos hätä on. Näin minä sanoin meidän pojalle, kun yöt oli tuollaista rallia joskus pissaamisen suhteen, no eipä sieltä mitään pissaa tullut. Pidä juttelut mahdollisimman vähissä yöllä (vaikka sen varmasti jo tiedätkin).
Huudatuksesta ja naapureista sen verran, että niistä naapureista ei oikeasti tarvitse välittää. Lasten melun takia ketään ei voida häätää, se on kirjattu lakiinkin. Siinäpähän valittavat. Ei se kivaa ole, mutta jos unikoulu auttaisi yöuniin niin kannattaa. Voithan myös laittaa esim. lapun alaovelle, että aloitamme tänään unikoulun ja pahoittelut metelistä.
Hmmhh..vaikuttaa kyllä todella hankalalta tilanteelta ja uskon että olet ihan romuna.
Suosittelisin kuitenkin sitä melatoniinin antoa jatkossakin, koska on täysin harmiton hormooni. Ja jos se akitivoisi sitä lapsen omaakin melatoniinin tuotantoa. Tuota melatoniinin määrähään voi nostaakin.
Toinen mikä tulee mieleen on tukiperhe..jossa vanhempi lapsi olisi aina välillä. Niin että te saisitte nuoremman kanssa levähtää.
Jaksamisia.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 08:38"]
Voi, valtavasti voimia.! Todella raskas tilanne. oletko puhunut neuvolassa asiasta? Olisiko mahdollista saada hoitoapua kotiin, niin että saisit edes päivällä levätä.
Oletko käyttänyt lääkärissä esikoista, joku lääkäri joka ymmärtäisi lasten uniongelmista voisi osata ehkä auttaa. Ja jos löytyisi jokin turvallinen "unilääke" jolla saataisiin kierre loppumaan ja unet taasen rauhallisemmiksi.
Ap, hae apua ennen kuin romahdat. Lapsesi tarvitsevat äidin johon luottaa ja joka jaksaa kantaa. Mutta elä taistele yksin, vaan pyydä rohkeasti apua.
[/quote]
nro 4, sisälukutaito ohoi..lues ap:n kirjoitus...!
mun mielestä sun ap pitäisi saada/ottaa nyt vaikka palkattu lastenhoitaja, joka veisi lapset/esikoisen ulos, ja sä saisit sen pari tuntia nukkua nyt ensi hätään. Hae ihmeessä apua. Teille on tullut nukkumisesta valtataistelu. Kyllä siinä se huudatusunikoulu olisi kuitenkin paikallaan, sano naapurit mitä lystää. Se on ohi noin neljässä yössä.
Esim. semmoinen kuin Mummit-palvelu on olemassa. Mun mielestä sun kannattaa maksaa siitä muutama kymppi, ja muista että se kuuluu myös kotivähennyksen piiriin niinkuin remontti- ja siivousapukin.
Tuli mieleen, että onnistuisiko sulla rytmittää kuopus esikoisen päiväryhtmiin? Minä tein niinpäin, että venytin kuopuksen unia, kunnes sain ne yhtä -aikaa päikkäreille. Ikäeroa oli just 2 vuotta.
Ex-äijäs on kyllä itsekäs täyspaska...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
symppaan täysin sinua. Minulla myös 2,5 v joka ei vieläkään ole nukkunut yhtään kokonaista yötä ! Väsymys on kamalaa! pää hajoaa ja muisti pätkii.... Aloitin vähän aikaa sitten työt ja väsyneenä tänne aina raahaudun, mutta itse asiassa tämä on minulle parempi kun huomasin omassa väsymyksessäni jo sellaisia merkkejä että räjähdin super herkästi, eikä tietenkään ole kiva huutaa ja rähjätä noin pienelle, mutta minkäs teet kun väsymyksestä ihan sekaisin. Isäkin on paikalla, mutta eipä siitä mitään apua tässä asiassa minulle ole. Eikä meillä ole mitään tukiverkostoa lähellä ollenkaan.
Neuvolassa ja lääkärillä aikoinaan ravattiin, mutta ollaan tultu siihen tulokseen että on vain sellainen lapsi mihin ei mikään unikoulu + muukaan neuvo/oppi auta. Välillä ollut kiljumisraivareita, jotka varmaankin oli kauhukohtauksia. Muu ei auttanut kuin valot päälle ja herättää lapsi täysin ja sitten yrittää saada takaisin uneen. Pahinpia silti on ne 2-3 h valvomisjaksot öisin. Kaiken yöllisten ongelmien lisäksi lapsi herää aamulla aina klo 6 (nukkumaan mennään klo 21)!
Sinun kohdalla minä myös neuvoisin samaa kuin 2. eli jos isovanhemmat voisivat ottaa vaikka aluksi lapsesi 1-2 yöksi. Lapsi saattaa käyttäytyä ihan eri tavalla kun äiti ei ole paikalla ja on vieraassa (mutta tutussa) paikassa.
Yksi mummo kertoi kun hänen lapsenlapsensa olivat vaikeita nukahtamaan, heidän äidin piti lukea kirjat 10 X + silitellä ja taputella, pitää kädestä yms... Mutta kun tämä mummo oli hoitamassa lapsia hän oli lukenut kirjan ja sanonut hyvää yötä ja laittoin huoneen ovan kiinni. Sinne oli lapset nukahtanut ja eikä mitään ongelmia ollut. Olisimpa minäkin saanut lainata tuollaista mummoa!
Jaksamista!
Kuulostaa aivan järkyttävältä :( Tiedän itsestäni, että en kestäisi tuollaista. Olisin aivan raunio, enkä takuulla kykenisi olemaan huutamatta/itkemättä ja raivoamatta lapselle siksi, että hän ei nuku eikä anna minun nukkua...Siksipä toivotan alkuun sulle ap aivan kamalasti voimia. Itse olisin takuulla jo lataamossa tuolla menolla.
Meillä on kaksi lasta, 5v ja 2,5v. Molemmilla on juurikin tässä 2,5v iässä alkanut jonkinlaiset uniongelmat/häiriöt. Käsittääkseni se liittyy ikäkaudelle tyypillisesti mielikuvituksen kehitykseen ja unien elävöitymiseen. Nyt tämä meidän pienempi on alkanut heräillä öisin, yleensä 1 tai 2 aikaan. Hän herää itkien ja paniikissa pyytää että lähdettäisiin jo alakertaan. Isoveljellä tämän levottomuuden aiheutti yleensä aina pissahätä, ja tekikin ain isot pissat herättyään. Mutta kuopuksella ei ole tästä kyse, vaan hän on selvästi nähnyt pahaa unta. Itkee että "äiti pane valot" ja saattaa puhua möröstä. Pari yötä meni aivan plörinäksi, kunnes keksin jättää viereiseen huoneeseen valon. Lapsi nukkuu omassa sängyssään meidän sängyn vieressä, ja nyt kun herää pahaan uneen itkien, olen heti vieressä, näkee viereisestä huoneesta valon ja jotenkin orientoituu pian siihen ettei ole hätää ja jatkaa uniaan. Valo on siis toiminut mieillä nyt mörönkarkotteena, en tiedä miten pitkään toimii.
Isoveljellään oli myös painajaisia tuossa iässä, ja vähän myöhemmin tuli vaihe että oli kauhukohtauksia joissa siis ei ollut hereillä eikä unessa. Silmät oli kuin vauhkolla eläimellä, kieli saatoi roikkua suusta ja näki kaikkia ihan höpöjä... Että oli vaikka sänky täynnä kaloja tai katosta roikkui palloja tms.
Hänelle ilmaantui silloin myös tic-oireita, mm jatkuva sormien haistelu. Tämäkin oli joku kehitysvaihe, aivoissa varmasti tapahtui valtavasti muutoksia ja hiljalleen kohtaukset vähentyi ja n. puolen vuoden päästä jäivät kokonaan pois.
Eli toivon niin kovin, että teilläkin olisi kyse vain aivoissa tapahtuvasta kehityksestä ja myllerryksestä, ja tilanne rauhoittuisi taas pian.
Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainiin, ja nro 8 ehdottaa myös esikoiselle päiväunien lopettamista. Varmasti resuisten öiden jälkeen hän on päivällä aivan kuoleman väsynyt, mutta jos nukahtaa, anna nukkua vain esim. vartti ja nostat vaikka väkisin pystyyn. Pakollakin unta alkaa riittää enemmän yöhön.
Ja ehdottomasti esim. ensi syksynä viim esikoinen jonnekin kerhoon iltapäiväksi, niin että saat ottaa vauvan kanssa päikkärit pari kertaa viikossa. Kesällä pyydä hoitoapua vaikka ulkopuoliselta jollei suku tai ystävät voi auttaa esikoisen kanssa. Sä tarttet unta!
Ei sinulla ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin pitää se huudatusunikoulu, jos haluat tilanteen helpotusta. Huutoa ei kestä todellakaan loputtomiin. Nyt olet antanut tahtipuikot lapsesi käsiin. Kerran kun yritetään unikoulua pitää, niin silloin ei saa antaa periksi missään vaiheessa eikä missään asiassa.
Naapureista älä murehdi. Lapsen huuto ei kuulu millään tavalla heille. Jos naapureillasi olisi jäårkeä päässään, niin varmaankin tajuaisivat, että et itsekään haluaisi lapsen huutavan. Alle viikossa saat lapsesi lopettamaan pompottelusi, jos vain haluat.
Olet valmiiksi jo ihan väsynyt, joten lienee turhaa sanoa, että huudatusunikouluyöt tulevat ottamaan voimille. Muutama yö ja sitten helpottaa, pidä se mielessäsi.
Ja yöllä ei todellakaan mitään palveluja lapselle... Ei juomaa, ruokaa tai mitään. Se kuuluu asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa aivan kamalalta. Ja tutulta. Meillä poika oli noin 6kk samanlainen juuri tuossa iässä.
Ainoa mikä meillä auttoi oli näiden yöpalveluiden kokonaan lopettaminen. Illalla pissalle, pieni lasi vettä jo valmiiksi sängyn viereen ja illalla valot pois ja sen jälkeen ei sängystä nousta. Kun pyyntöjä tuli niin vastaus oli aina että nyt on yö ja nyt nukutaan ei mitään muuta. Jos sai raivarin niin sai, mutta sängystä ei noustu pois ennen klo viittä aamulla. Jos yritti nousta niin kävin hänen viereensä makaamaan ja pidin häntä takaapäin halaten paikoillaan. Ei ollut kivaa hommaa mutta oli ainoa tapa millä oppi. Olin 45 minuutin välein heräävän vauvan takia jo niin väsynyt että tässä asiassa ei ollut mitään joustoa. Muuten keskustelin tästä menetelmästä myös neuvolassa ja muiden kasvatusasiantuntijoiden kanssa ja sanoivat että oli ihan hyväksyttävä tapa toimia.
Voimia! Se on kamalaa aikaa mutta ohi menevää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän niin tuon naapurien ajattelu tuskan. Meillä naapuri teki ls-ilmoituksen minusta, koska koliikkinen vauva, jolla myöhemmin tuli korvatulehdus kierre itki kaikki yöt. (Kävin asiallisesti keskustelemassa naapurin kanssa ja kerroin, miksi meillä itketään ja kehoitin seuraavan kerran tulemaan ovikelloa soittamaan jos on huolissaan.) Niin, lastenvalvojalla käytiin tämän ilmoituksen johdosta ja hän sanoi että ei teitä voi häätää tämän takia että lapsi itkee.
Eli älä ajattele niitä naapureita. Jos Haluat, voit kirjoittaa vaikka kaikille asiallisen lapun ja kerrot että lapsella ei ole hätää ja olet hänen kanssaan hereillä, mutta et voi sille itkulle mitään. Saisitko jonkun luoksesi muutamaksi yöksi tsemppaamaan? Ystävän, isovanhemman? Joka oikeasti jaksaisi valvoa kanssasi tai mahdollisesti huolehtisi vanhemman lapsen nukkumiset ja kukkumiset? Neuvolasta saatat saada perhetyöntekijän, joka tulisi pariksi tunniksi hoitamaan lapsia, jotta voisit sen hetken nukkua?
Paljon halauksia ja voimia!
Vaikea tilanne kerta kaikkiaan :/
Onko lapsella muuten nyt menossa joku uhmakausi joka vaikuttaisi öihin?
Tässä tulee nyt varmaan toistoa, mutta mitä jos raakasti jättäisit esikoisen päiväunet pois, jatkaisit melatoniinin antoa iltaisin ja yrittäisit saada alku-illan unipätkän pidemmäksi, tai vaihtoehtoisesti pidät päiväunet, mutta koitat siirtää ilta-unille menoa myöhemmäksi.
Huone ja koko asunto pimeäksi,onko teillä pimennysverho? vesipullo makkariin mukaan ja tarvittaessa vaikka yövaippa hetkeksi takaisin. Ei mitään palveluja yöllä, ei raaputtelua,hierontaa, jatkuvia vessareissuja tai muutakaan vehtaamista öisin. Mitä jos menisitte koko porukka samaan aikaan nukkumaan ja lapsi suoraan sinun viereesi.
Ja tosiaan jos pienempi on helpompi, yritä saada päivä-unet siirrettyä samaan aikaan.
Sinulla olisi mahdollisuus tukiperheeseen, eli kerran tai kaksi kuukaudessa saisit molemmat lapset tai esikoisen tukiperheeseen viikonlopuksi, saisit nukkua ja tehdä omia juttujakin välillä, suosittelen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se melatoniini ei ole mikään nukahtamislääke joka auttaa vain alkuyöhön. Sen on tarkoitus syventää omaa unta ja sitä tulee käyttää kuurina ennen kuin se alkaa oikeasti auttamaan.
Ap, voiko esikoinen olla nukkumatta päikkäreitä.
Koska päivällä väsyy todella paljon, yöllä sitten nukkuu paremmin.
Mulla on 3v ja 2v, eivät enää nukkuu päivällä, mutta illalla sitten jo klo 9 ovat jo unessa, isompi nukkuu 12h putkeen mutta pienempi herää 1 krta.
Toivottaavasti saat jostain apua :)
Meillä lapsella oli levottomia öitä n. 2-vuotiaana. Heräilyjä oli ihan tolkuttoman monta ja jatkuvasti sateli jotain vaatimusta. Jätettiin sitten päiväunet pois, vaikka lapsi tuntuikin niitä tarvitsevan. Ihan parissa päivässä kuitenkin tottui siihen, ettei niitä nukutakaan. Meillä piti iltaisin nukuttaa pitkään, ja se jäi pois. Muutenkin yöunet paranivat kertaheitolla ja vanhempien hermot säästyivät. Meillä on myös vauva.
7 jatkaa... Meillä kokeiltu päiväunien jättämistä pois, ei auttanut. lapsi ei edes nukahtanut helpommin illalla vaikka päiväunia ei nukuttu.
Missä paikkakunnalla asut? Järjestetäänkö siellä puistoissa tai seurakunnassa kerhoja minne voisit viedä esikoisesi niin saisit itse päivällä edes pari tuntia levättyä. Päikkärit sinullekkin toisi helpotusta univelkaan!
Ai niin.. ja se vielä piti sanoa, että naapureista sun ei tarvitse ottaa mitään paineita. Lasten itku ja uni-ongelmat ei ole missään tapauksessa irtisanomisen peruste, omakohtaisesti tullut asia selvitettyä :)
Noin 2,3 v aikoihin meillä tuli öisin liskot + muut höpötykset. Eli varmaankin lapsen mielikuvitus on vilkkaimmillaan tässä viaheessa.
Hirveä tilanne sinulle ja tunnut todella yrittäneen kaikkesi. Olisiko mahdollista että isompi menisi isovenhemmilla vaikka pariksi yöksi/viikko jotta kierrettä saataisiin edes hetkellisesti poikki? Yksikin parempi yö sinulle voisi antaa paljon voimia.
Yritä vielä neuvolassa; saisitko kotiapua tai muuta apua muutamaksi kuukaudeksi.