Lue keskustelun säännöt.
2,5-v valvoo yöt, kuolen kohta väsymykseen, auttakaa!
22.04.2013 |
Tilanne on se, että minulla on 2,5 vuotias ja 6 kk ikäinen vauva. Yksin olen lasten kanssa, mies lähti jo kuopuksen odotusaikana, sai työperäisen hermoromahduksen jne jne, pitkä tarina. Mies ei osallistu millään tavalla lasten elämään eikä häneltä missään nimessä voi odottaa apua missään lapsiin liittyvässä.
2,5-v on ollut aina huono nukkuja. Hieman alle 1-vuotiaana hän kävi ulkopuolisen tahon tassuttelu-unikoulun, koska heräili n. 20 kertaa yössä ja saattoi valvoa 2-3 tunnin jaksoja keskellä yötä. Tilanne rauhoittui unikoulun jälkeen siten, että heräilyjä oli enää 1-2 ja tuollaiset pitkät valveillaoloajat jäiovät pois. Mutta nyt esikoinen valvoo pitkin yötä ja oikeasti alkaa olla keinot vähissä. Voi olla, että liittyy vauvaan, on mustasukkainen jne, mutta nämä repaleiset yöt tulivat takaisin jo ennen vauvan syntymää ja ennen miehen lähtöä, että tuo miehen lähtökään ei oikein tunnu liittyvän tähän.
Eli selkeiden iltarutiineiden jälkeen (tv kiinni 3h ennen nukkumaanmenoa, puuro, pesut, yhdessä rauhoitutaan kirjan kanssa tai muuten, kuunnellaan unilauluja ja mennään sänkyyn). Nukahtaakin ongelmitta omaan sänkyyn, kuten on aina nukahtanut. Vauva nukkuu omassa pinnasängyssään, joka on minun sängyssäni kiinni sivuvaununa, toinen laita pois.
Klo 1 aikoihin alkaa tapahtua. Saattaa herätä ensin pari kertaa siten, että nukahtaa heti uudelleen, kun vain käyn peittelemässä hänet/silitän hetken päätä tms. Sitten pian alkaa huuto ja saattaa saada uhmaraivarinkin. Käytän yleensä tässä vaiheessa pissalla, mutta sitten alkaa vaatimusten loputon lista: janottaa, pissattaa (saattaa vaatia päästä pissalle useaan kertaan minuutin väleiin eikä tietenkään mitään pissaa tule näillä ekstrakerroilla), peitto on huonosti tai ei halua peittoa ollenkaan, haluaa että hieron hänen jalkojaan, haluaisi kuunnella musiikkia, haluaa herätä kokonaan lukemaan kirjaa tms, lopulta haluaa minun viereeni ja olen niin kuollut tässä vaiheessa, että otan ja jos en ottaisi alkaa tajuton kiljuminen, kuten myös jos en esim anna hänelle vettä tai vie vessään sataa kertaa peräkkäin. Kiljuu siis niin, että lasit helisee ja olen testannut, kiljuu jopa tunnin. Asumme kerrostalossa ja en voi täällä pitää mitään huudatusunikoulua, naapurista on tullut valituksia jo siitä, kun lapsi joskus päiväsaikaan saa uhmaraivarin. Hirveä stressi naapureistakin koko ajan :((.
No, otan sitten viereen nukkumaan ja sama ralli jatkuu sielläkin. potkii, vaatii vettä, peitto on huonosti, laita peitto päälle, ota se pois, hiero, pissattaa, ei nukuta, haluaa valvoa, herätään jo (klo 4). Herää myös useaan otteeseen kiljumaan ja herättää siis vauvan monesti ja kun sitten nukahtaa uudelleen on vauva täysin hereillä. Viimeyönäkin minulta meni sitten yhden kerran 40 min ja toisen kerran 30 min, että sain vauvan takaisin nukkumaan. Itki, kun tietysti pelästyi samassa huoneessa karjuvaa esikoista.
Olen kokeillut siis kaikkea näitä: Esikoinen nukkuu omassa huoneessa omassa sängyssä, nukkuu omassa sängyssä minun huoneessani, nukkuu minun sängyssäni. Olen myös käyttänyt häntä lastenlääkärillä, vyöhyketerapiassa, tarkkaillut ruokavaliota, valitesen tarkkaan mitä hän saa televisiosta katsoa, ulkoilemme päivittäin, pidän paljon sylissä ja suukottelen.
Lastenlääkäri määräsi 1mg melatoniinia kuullessaan miten huonosti esikoinen nukkuu. Mutta eihän siitä ole mitään apua, kun se vaikuttaa vain alkuyön uneen. En siis anna sitä enää. Ja tosiaan kyseessä täysin lunnollinen hormonivalmiste, ei unilääke, ei voi jäädä koukkuun eikä tuosta ole mitään sivuvaikutuksia. Meillä on myös kokeilussa se, että lapsi saa valita tarran joka aamu sellaiseen tauluun, jos yö on mennyt hyvin. Yhden tarran on saanut 2 vkon aikana. Ei siis apua tuollaisesta palkitsemisestakaan. Yritän viettää esikoisen kanssa kahdenkeskistä aikaa, mm. käymme uimassa ja kirjastossa jne. Vauvan vien isovanhemmille siksi aikaa.
Olen siis nyt sellaisessa pisteessä, etten vain enää keksi mitään mitä voisin tehdä. Ainoa on ehkä se, että kunhan vauva lopettaa yösyömiset ja -heräilyt, voisin siirtää hänet tuonne esikoisen huoneeseen ja esikoinen voisi nukkua aina minun sängyssäni. Mutta tähän menee vielä muutama kuukausi vähintään, enkä meinaa jaksaa enää päivääkään nukkumatta yötä edes kohtalaisesti.
Onko jollain omakohtaisia kokemuksia? Mikä voisi auttaa? Väsyttää aivan sairaasti! Niin ja lapset nukkuu aivan eri aikaan päiväunet, joten niitäkään minulla ei ole mahista nukkua. Ja siis esikoinen nukkuu 1,5h päikkärit ja ihan mielellään ja helposti, niiden kanssa ei ongelmia.
Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista!
Kommentit (51)
Voin antaa vain vertaistukea. Valitettavasti sama ongelma oli oman esikoiseni kanssa. Tilannetta helpotti se että mies kuitenkin asui kotona luonamme ja vuorottelimme ylösnousujen kanssa.
Saatko päivällä nukuttua jos joku muu hoitaisi sillä aikaa lapset ja talouden? Voisit soittaa kuntaasi ja kysyä saisitteko perhetyöntekijää parina päivänä viikossa avuksesi kunnes pahin on ohitse. Vastaa aiempaa kodinhoitajaa, eli laittaa ruokaa ja käyttää vaikka lapsia ulkona sillä aikaa kun itse nukut. Itsellä pelkästään positiivisia kokemuksia noista. Hinta kohtuuhalpa. Olikohan 8€ 4h ja 20€ koko päivä - jos en väärin muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 09:17"]
Atarax?
[/quote]
Joku toinenkin kannattaa Ataraxia.
Olen kertonut täällä aiemmin että nuorimmaiseni levoton yöuni rauhoittui kun annoin parin viikon ajan iltaisin Atarxia. Lopettamisen jälkeen unirytmi pysyi hyvänä.
Lapsella monenlaista vaivaa, astma, allergia, flunssakierre, korvakierre.
Lapsi sai vesirokkoon Ataraxia ja se rauhoitti hyvään uneen. Muistin tuon ja vaikka lapsi oli terve käytin Atarxia. Saa kivittää.
Pelasti tämän äidin loppuunpalamiselta.
Monen aikaan lapsi menee yöunilleen. Laitatko lapsen liian aikaisin nukkumaan? Itse laittaisin huonounisen nukkumaan mahdollisimman myöhään, samaan aikaan kun itsekin menisin yöunille.
Lapsen sänky sun makkariin myös. Ongelma on se, että ehtii herätä kunnolla,kun heräilee
siellä yksinään omassa huoneessa. Ja siksi ei rauhoitu enää viereesikään, kun on jo täysin hereillä.
Nukkukaa kaikki nyt samassa huoneessa ja ehdit rauhoittaa lapsen, ennen kuin herää kunnolla ja hyvässä lykyssä nukahtaakin pian. Ei ole muuta keinoa, kuin nukkua lapsen kanssa samassa huoneessa. Suurin syy on siis lapsen yksinäisyys yöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olin juuri kysymässä, että jos kerta vauva pääsee isovanhemmille siksi aikaa, että saat esikoisen kanssa yhteistä aikaa, niin eikö esikoinen pääsisi? Saisit itsekin nukkua edes joskus.
Pyydä rohkeasti apua!
Helsingissä neuvolasta antoivat jonkun "auttavan puhelimen" - numeron johon soitin. Sieltä neuvottiin muuttamaan 2 viikoksi ensikotiin.
Juu, en muuttanut, tuntuu että sellaiset paikat ovat teineille ja narkkarivanhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä ja suuri kiitos vertaistuesta ja neuvoista! Ihan itketti, kun luin tsemppausviestejänne :,)
Tosiaan olen ajatellut paljon sitä huudatusunikoulua, mutta itse yksin en voi sitä pitää, koska vauva herää siihen kiljuntaan. Minun pitäisi päästä jonnekin vauvan kanssa ja joku tulisi tänne meille huudattamaan tuota esikoista. Yritän nyt pohtia potentiaalista unikouluttajaa.
Ok, alan taas antamaan sitä melatoniinia iltaisin, jospa se oikeasti alkaisi aktivoimaan lapsen omaa melatoniinin tuotantoa niin, että jatkossa sitä riittäisi koko yöksi. Päikkäreitä en tiedä voisiko niitä vielä lopettaa, nukahtaa salamana sänkyynsä ja käyn herättämässä hänet viim 1,5h kuluttua, enempää en anna nukkua. On aktiivinen lapsi, kovasti liikkuu ja touhuaa, energiaa palaa hurjasti päivän aikana.
Tiedän, että itseppähän olen lapselle opettanut, että voi vaatia sitä sun tätä yöllä. Mutta mutta.. Yksin kun kahta yrittää hoitaa niin pelkään yöllä vauvan heräävän ja useinhan hän herääkin ja itkee sitten sängyssään, kun yritän lohduttaa rauhoitella esikoista ja esikoinen ei rauhoitu sitten niin millään, kun kuulee vauvan hysteerisen itkun. HUOKAUS.
Meidän alakerrassa on perhe, jossa pienet lapset 1 ja 2 v. Ja sieltä tulee minulle aina tekstiviestiä joka jumalan kerta, kun meillä esikoinen saa raivarit. Tänään tuli taas aamulla klo 7, kun esikoinen sai samantien uhmisraivarin, kun heräsi. Että olisi kiva saada nukkua, että taas teiltä kuuluu törkeää huutoa ja että kaikki naapurit ovat teille todella vihaisia ja osa aikoo ottaa yhteyttä isännöitsijään :(((. Kaiken tämän uupumuksen keskellä on kiva lukea tuollaisia viestejä, sitten yritän yöllä itku kurkussa rauhoitella huutavaa lasta ja sydän hakkaa kun pelkään, että kohta on joku oven takana jyskyttämässä. Ja väsyneenä sitä tosiaan paisuttelee asioita ja viimekin yönä itkin paniikissa itsekseni keittiössä, että jos joku tulee ottamaan minulta lapset pois. Juu näin päiväsaikaan naurettavalta kuulostaa, mutta yön pimeinä tunteina sitä tulee kaikkea kelattua. Harva sitä tajuaakaan, mitä voi toiselle viesteillään aiheuttaa.. En uskalla itse mennä alakertaan sanomaan mitään, mutta olisikohan hyvä idea jospa veljeni kävisi siellä selittämässä tilanteen? Olisiko naurettavaa, kun en itse uskalla enkä halua?
Esikoinen on muuten 1-2 kertaa vkossa päiväkodissa ja silloin nukunkin vauvan kanssa parit päiväunet. Mutta ei mikään korvaa ehjiä yöunia, ei sitten niin mikään :(. En edes ole päiväuni-ihmisiä, mutta pakotan itseni noina päivinä nukkumaan. Loppupäivä meneekin vilunväristyksissä ja haukotellessa heh.
Isovanhemmille vien vauvaa hoitoon, jotta ihan tarkoituksella pääsen esikoisen kanssa viettämään kahdenkeskistä aikaa. Toki he voisivat otta ja joskus ottavatkin molemmat hoitoon, mutta kun aavistelen, että esikoisen yöitkut ja raivot liittyy myös jotenkin siihen, että on mustis vauvasta ja kaipaa jakamatonta huomiota äidiltä.
Mutta nyt aktiivisesti alan suunnitella sitä unikoulua ja kun saan jonkun ystävän tai vastaavan tänne sen pitämään jaa naapureille postiluukuista laput, jossa kerron tilanteesta. Ajattelin, että soitan vielä isännöitsijällekin, että tietää missä mennään jos tuo alakerran ilkimys soittaa asiasta. Mistäs sitä tietää mitä se keksii satuilla :((.
Kiitos vielä ja jos jollain on lisää omakohtaisia kokemuksia, miten tilanne on saatu korjattua, otan vinkkejä avosylin vastaan! Kiitos vielä kaikille!
oho! Kirjoitin jo aikaisemmin,ettei kannata naapureista välittää. Säästäppäs ne tekstiviestit ja käy näyttämässä niitä isännöitsijälle! Tuohan on jo törkeää tuo tekstiviestien lähettely! Jos olisin sinä laittaisin kyllä veljen sinne alakertaan kertomaan tilanteestanne ja huomauttamaan, että tuollaisten viestien kirjoittelu on häirintää. Voisipa veli ystävällisesti ehdottaa naapureille korvatulppia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, pistä ihmeessä se veljesi kertomaan naapureille asian laita. Ei haittaa, vaikka et itse jaksa/uskalla. Ymmärrän naapureiden tuohtumuksen, mutta kun ei tuollaiselle voi mitään ja tosiaan lasten takia ei ketään voi asunnosta häätää.
Minäkin suosittelen unikoulua. Yölliset palvelut seis. Voisko joku tulla sun luokse yöpymään sen unikoulun ajaksi, niin että itse hoidat esikoisen unikoulun ja joku muu hoitaa vauvaa? Mielestäni sun kannattaisi hoitaa se unikoulu, koska muuten sen varsinaisen unikoulun loputtua lapsi saattaisi taas kapinoida ja riehua öisin. Eli lopetat vaan ne kaikki pissatukset ja peiton kanssa veivaamiset. Sovit itsesi kanssa, että kerran pääsee yöllä pissalle ja sen jälkeen ei mennä vaikka miten olisi olevinaan hätä. Peittoasiaa ei tarvitse edes kommentoida. Älä juttele lapsen kanssa yhtään enempää kuin on pakko, eli just jotain nyt käyt pissalla ja sitten ei enää mennä, nyt nukutaan, hyvää yötä. Jos lasta janottaa yöllä, varaa valmiiksi lasi sängyn viereen. Siitä saa juoda kerran. Jne jne.
Voimia, toivottavasti tilanne paranee.
miten olisi ensikotiin tai sairaalaan? siellä hoitajat auttavat ja vahtivat yöllä niin saat nukkua.
Nuo huudatusunikoulutkin on vähän kyseenalaisia... varmasti toimii joihinkin lapsiin mutta jos lapsesi huutaa ihan hulluna, voi mennä itsekin ihan paniikkiin huudosta. Minun kaveri ehdotti minulle anna huutaa vaan, mutta ei ymmärtänyt että ihan oikeasti huutaminen tarkoitaa huutamista eikä mitään pientä hyttysen ininää. Vie voimat ja järjen äidiltä sellainen touhu.
Minusta tuntuu että tällaiset lapset ovat oma ryhmänsä ja niihin ei päde samat kikat kuin muihin. Me kokeilimme kaikkea. mikään muu ei auttanut kuin aika. Nyt 2,5 nukkuu 33 % öistä hyvin. 33% ihan ok ja 33 % katastrofeja... (1% superhyvin :))
Meillä ei ollut mahdollista ulkopuoliseeen apuun, mutta kokeile ihmeessä isovanhempien apua esikoisen kanssa. Voi olla että lapsesi rauhoittuu eritavalla hoidossa olessa kuin että äiti on siellä palvelemassa. Kannattaa ainakin kokeilla, mutta tietenkin psyykata omat vanhemmat siihen että tulee yötönyö....
Mitenkä muuten EX-miehesi vanhemmat? Olisiko heistä koskaan hoitoapua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 12:55"]
Ap, pistä ihmeessä se veljesi kertomaan naapureille asian laita. Ei haittaa, vaikka et itse jaksa/uskalla. Ymmärrän naapureiden tuohtumuksen, mutta kun ei tuollaiselle voi mitään ja tosiaan lasten takia ei ketään voi asunnosta häätää.
Minäkin suosittelen unikoulua. Yölliset palvelut seis. Voisko joku tulla sun luokse yöpymään sen unikoulun ajaksi, niin että itse hoidat esikoisen unikoulun ja joku muu hoitaa vauvaa? Mielestäni sun kannattaisi hoitaa se unikoulu, koska muuten sen varsinaisen unikoulun loputtua lapsi saattaisi taas kapinoida ja riehua öisin. Eli lopetat vaan ne kaikki pissatukset ja peiton kanssa veivaamiset. Sovit itsesi kanssa, että kerran pääsee yöllä pissalle ja sen jälkeen ei mennä vaikka miten olisi olevinaan hätä. Peittoasiaa ei tarvitse edes kommentoida. Älä juttele lapsen kanssa yhtään enempää kuin on pakko, eli just jotain nyt käyt pissalla ja sitten ei enää mennä, nyt nukutaan, hyvää yötä. Jos lasta janottaa yöllä, varaa valmiiksi lasi sängyn viereen. Siitä saa juoda kerran. Jne jne.
Voimia, toivottavasti tilanne paranee.
[/quote]
Voithan toki kysy alakerrasta ottaisivatko he esikoisen hoitoon seuraavana yönä, jospa osaisivat auttaa.... :) Tai laita postilaatikosta pahoittelukirje + korvatulpat.
oletko kokeillut unipussia? onko lapsellasi vielä vaippa öisin? Onko päivisin vaippa vielä käytössä? Juoko mukista vai onko pullo vielä käytössä? Laita illalla sänkyyn sellainen tippa-lukollinen pullo ja selitä että siitä voi itse juoda yöllä jos janottaa.
Kauheaa ap. Valtavasti sympatiaa sinulle. Meillä oli esikoisen kanssa sama tilanne itse asiassa, enkä vieläkään tiedä, mitä olisimme voineet tehdä (mekin kokeilimme aivan kaikkea, paitsi lääkärille ei viety kun ei tullut mieleen, muuten ihan terve poika), eli siinä mielessä minusta ei ole apua. Mutta 3-vuotiaana esikoinen alkoi äkkiä nukkua yönsä. Eli toivoa on. Komppaan tuota, että viet esikoisen kerran viikossa isovanhemmille yöksi, toivottavasti se on mahdollista. Ja löytyisikö vaikka joku kaveri, joka voisi ottaa toiseksi yöksi (ok, aika harvaa kaveria kehtaa tuohon pyytää, mutta jos joku suostuisi).
Sitten saisiko tuon ikäisen vielä sairaalan unikouluun? Voisitko kysyä neuvolasta tätä vaihtoehtoa?
Tuo on AIVAN hirveää, tiedän :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväunet pois, yölliset palvelut pois. Saako lapsi vedättää sua päivällä vai miksi on tottunut siihen, että äiti passaa aina kun vähän huutaa?
Menkää toteuttamaan tämä mummilaan jos pelkäät naapureita, tai sit vaan kotona. Ja älä välitä niistä naapureista!! Sulle korvatulpat korvaan vaan.
Ensinnäkin kovasti jaksamista ap;lle. Kokemuksesta tiedän kuinka raskasta on lapsen heräily (meillä kaksi huonosti nukkunutta lasta).
Meillä heräilyä on aiheuttanut ainakin seuraavat asita:
- Sopimaton ruoka-aine esim. esikoisen rupesi 2,5 v iässä huutamaan kurkku suorana ja valvomaan joka yö noin 12.30 ja toisen kerran 4.00 tienoilla. Kesti kuukausia kunnes tajuttiin että aina noin 11,5 tuntia possun lihan syönnistä lapsi sai todella kivuliaan kohtauksen. Kun possu jätettiin pois ruokavaliosta loppui nuo hireät huudot + valvomiset siltäerää.
- Esikoisella korvien ilmastoitumisongelma aiheuttaa makuuasennossa kovaa kipua. Tähän on auttanut korien putkitus tai jonkinverran särkylääke ja Nasonex nenäsumute. Tätä ei voi oikein mitenkään nähdä tai tutkia vaan meilläkin huomatiin osiksi sattumalta kun lapsen vointi ja yöt parani huomattavasti muusta syystä tehdyn korvien putkituksen jälkeen plus se että lapsi valitti ennen putkitusta korvien naksuvan ja tuntuvan oudolta.
- Refluksi (meillä allerginen)
- Kuopuksella vaikun kertyminen korviin (Joutui vuosia käyttämään Ceridal öljyä viikottain korviin tai muuten alkoi aina heräillä ja itkeskellä öisin ja lopulta korvakäytävät tulehtuivat).
- Sopimaton ruokavalio eli allergia (ainut oire oli välillä pyllyn reiän ympäryksen punoitus + yöheräilyt).
- Hammastahnan sopimattomuus toisella lapsella. Eli heräilee aina jos käytetään normaalia hammastahnaa ja on tosi kiukkuinen. Raivoaa herkästi ja ihan kuulee kuinka lima kurlaa kurkussa jos hammastahna käytössä.
- särkylääkettä voisi kokeilla pariksi yöksi annostusohjeen mukaan (jos lapsi nukkuu tällöin hyvin on lapsi jostain kipeä ja se kipu pitää hoitaa ennen unikoulua)
Ei juttelua, ei silittelyä öisin, siitä se lähtee. Eli öiset vuorovaikutukset minimiin. Sitähän se lapsi sillä hakee eikä viitsi pitää enää elämää kun tietää ettei sillä mitään saavuta. Voi toimia aika nopeastikin eli muutaman yön kuluessa.
Porraskäytävään kaikkien naapureiden nähtäväksi ilmoitus, että huonosti nukkuvan lapsen kanssa aloitetaan unikoulu ja häiriötä pahoitellaan.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 13:17"]
miten olisi ensikotiin tai sairaalaan? siellä hoitajat auttavat ja vahtivat yöllä niin saat nukkua.
Nuo huudatusunikoulutkin on vähän kyseenalaisia... varmasti toimii joihinkin lapsiin mutta jos lapsesi huutaa ihan hulluna, voi mennä itsekin ihan paniikkiin huudosta. Minun kaveri ehdotti minulle anna huutaa vaan, mutta ei ymmärtänyt että ihan oikeasti huutaminen tarkoitaa huutamista eikä mitään pientä hyttysen ininää. Vie voimat ja järjen äidiltä sellainen touhu.
Minusta tuntuu että tällaiset lapset ovat oma ryhmänsä ja niihin ei päde samat kikat kuin muihin. Me kokeilimme kaikkea. mikään muu ei auttanut kuin aika. Nyt 2,5 nukkuu 33 % öistä hyvin. 33% ihan ok ja 33 % katastrofeja... (1% superhyvin :))
Meillä ei ollut mahdollista ulkopuoliseeen apuun, mutta kokeile ihmeessä isovanhempien apua esikoisen kanssa. Voi olla että lapsesi rauhoittuu eritavalla hoidossa olessa kuin että äiti on siellä palvelemassa. Kannattaa ainakin kokeilla, mutta tietenkin psyykata omat vanhemmat siihen että tulee yötönyö....
Mitenkä muuten EX-miehesi vanhemmat? Olisiko heistä koskaan hoitoapua?
[/quote]
sen verran pakko kommentoida, että harvat lapset itkevät hyttysen ininää. vai oletko sinäkin yksi niistä joka sanoo, että kukaan ei itke niinkuin meidän lapset?
Hei ap
En lukenut koko ketjua, mutta esikoisesi yökäytös kuulosti niin tutulta. Aika selkeitä refluksin oireita kuvasit.
Meidän lapsi samanlainen vauvasta asti ja hänen ollessaan 3v olin ihan loppu. Lastenlääkäri kuunteli mun tarinaa ja antoi refluksilääkkeen (zantac) kokeiluun. Lapsi alkoi nukkua seuraavasta yöstä.
Refluksikko ei aina oksenna kaaressa kaikkea ja ei aina ole ongelmia painon nousun kanssa. Oireena voi vain olla vatsahappojen nouseminen suuhun ja sitten lapsi nielee ne takaisin. Korvennus voi kuitenkin olla todella kova ja oireet vaan voimistuvat makuuasennossa. Siksi nukkuminen on hankalaa.
Käy lastenlääkärillä, joka tajuaa myös gastro-asioita, kerro nämä nukkumisongelmat ja pyydä saada lääkettä kokeiluun. On muitakin kuin tuo mainitsemani ja voi kestää, ennen kuin sopiva lääke löytyy. Meillä toimi se heti ja voi että, miten paljon vaikutti elämänlaatuun. Ja voi kun inhotti, etten aikasemmin tajunnut yöitkujen ja huutojen syytä.
Hitto kun osaisi auttaa... Kai samaa tuputan kuin muutkin, oisko mahdollista, että käyt ihan juttelemassa esim. neuvolassa, sanot suoraan että tilanne on mikä on sinä ET JAKSA. Ei ole merkki "luuseriäidistä" tms.
Päinvastoin, vastuuntuntoinen ihminen hakee apua kun ei enää jaksa. Kyllähän JOKAISELTA hajoaa pää jos ei saa nukuttua! Ja kyllähän vauvasikin (ilmeisesti hän nukkuu suht ok?) antsaitsee ja tarvitsee kunnon levon. Esikoisen valvominen on tainnut mennä jo "yli". Että ei osaa nukkua vaikka nukuttaisi.
Tuli kans mieleen joku tukiperhe, mummola(?), onko appivanhemmat kuvioissa? Kyllä jokainen äiti tietää mitä on valvoa ja yrittää auttaa vaikka välit (esim. ex-anoppi ja miniä) ei ois kauheen lämpimät. Kuullostaa liian rankalta yhden ihmisen hoidettavaksi, jos kerran viel mies osaa tehdä lapsia muttei huolehtia niistä.
Kurja tilanne, tuohon pitää puuttua mahdollisimman pian.
Joissain sairaaloissa on uniklinikoita ja siellä on erillisiä unikouluja - tai oli ainakin vielä n. 10 vuotta sitten. Kysy neuvolasta onko teidän alueella sellaista.
Muista itse mennä nukumaan heti illalla kun molemmat lapset on nukkumassa.