Voi hiivatti mitä menin tekemään..

[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 16:54"]

Hei, tässä oma "esimerkkini", ei nyt Ap:hen liity sikäli kuin siten, että hän voi lukea tämän ja huomata, että kaikilla on se oma "tyyli", minkälaista yhteydenpitoa kaipaavat suhteen alkuvaiheessa. Olen jo suht "iäkäs" 42-v ja kyseessä ollut mies 47, joten mistään teineistä ei nyt ollut kyse!

Eli tapasin mukavalta tuntuneen miehen viime marraskuussa. Välimatkaa meillä oli paljon, joten päätimme viestittää Mesessä yms. Tekstiviestejä tuli alkuun useita kymmeniä päivässä, pikkuhiljaa alkoi hieman kypsyttää, kun mies aina ilm "päivysti" mesessäkin, eli aina kun avasin koneen ja kone kirjasi minut automaattisesti meseen tuli heti tervehdys "No moi!!!" ja juttua alkoi tulla..siihen vielä soittelut n 5krt päivässä, niin alkoi jotenkin tuntua ahdistavalta...

Mies tuli sitten kotikaupunkiini työreissulle ja tapasimme, toisen tapaamisen peruin työvuoron takia, enkä voinut vastailla viesteihin enkä puhelimeen. 8h aikana puheluja oli tullut ainakin 15 ja ihmeellisiä viestejä "Olenko nyt yksin? Nyyh..."  ja esim "Missä sinä nyt oot?". Olin siis perunut tapaamisen ajoissa ja jo alunperin kertonut, että jos päivystysvuorossa ollessani tulee työkeikka, niin se on hoidettava. Laitoin miehelle viestiä suorin sanoin, etten koskaan halua saada tuollaisia viestejä keneltäkään!

Kyseessä siis oli johtavassa asemassa työskentelevä järkevä mies, noin päällisin puolin, ikää siis 47v. SUhteemme ei kestänyt kovin kauan juuri tämän piirteen vuoksi ja uskokaa tai älkää, saan edelleen viestejä tyyliin "Kerro, enkö kuule sinusta enää?" tai aika katkeransävyisiä viestejä "En ihmettele että jätit minut, toivotan hyvää loppuelämää ja talvea".

[/quote]

Ohohoh :o Tuollainen olisi kamalaa! Onneksi näistä kommenteista huomaa sen mitä ei koskaan haluaisi tehdä kenellekkään toiselle! En koskaan haluaisi suoraansanottuna "vainota" toista ihmistä noin, oli sitten kuinka kiinnostava tahansa. Aivan kun olisin jotenkin oppinut tässä että pienilläkin asioilla ja siitä kokoajan jankuttamatta voi kertoa välittävänsä toisesta. Ja kun sen kerran on sanonut en usko että sitä tarvitsee jatkuvalla syötöllä toistaa. On hurjaa että joku menee näin pitkälle että soittaa 15 kertaa ja laittaa viestiä jos ei oikeasti ole mitään hätää tms. En onneksi ole noin ääliö ollut että olisin noin pommittanut, siis että useita kertoja päivässä. Joskus olen kirjoittanut yhden tai kaksi viestiä miehelle kun hän on vastannut. Ja kokoajan tuo pommittamisen typeryys kaivautuu päähäni syvemmälle, olisinko itse iloinen/stressaamatta jos vaikkapa kyseinen mies pommittaisi minua? Mitä vastaisin? Kiitos tästäkin kommentista sinulle nainen 42v, antaa tosiaan ajattelun aihetta.

T. Ap.

Hei Ap, 

Haluan vain kertoa, että itse teen aika samaa kuin sinä. Hirveä tunne, kun tekisi niin mieli laittaa viestiä, mutta sitten taas ei ja sitten taas juu, ja aiheesta sekä aiheen vierestä. Soittelen kavereille kysyäkseni "jos nyt kuitenkin voisin laittaa". Ja harmikseni, AINA olen hävinnyt! Tunnistan kyllä tilanteet, minua alkaa usein ärsyttämään, että pitikö nyt taas. Uskon, että se liittyy siihen, että olen kaikessa niin malttamaton. Olen myös parikymppinen, eli kokemusta ei niinkään asioista, ehkä siitä oppii ajan kanssa pois. Parasta on kuitenkin tehdä kaikkea, mikä vie ajatukset pois. Itse aina mietin "tuskin hänkään siellä pohtii minua 24/7, joten miksi minun pitäisi". Kavereita näkemään, siivoomaan yms! Äläkä vilkuile sitä puhelinta kokoajan! Ja niinkuin joku sanoi, välillä on hyvä esittää vaikeasti tavoteltavaa, eli sinun ei ole pakko vastata tänään, etenkään jos hän soittaa todella myöhään. Laitat huomenna viestin, että soitat myöhemin. Älä ala selittelemään mitään tms. Älä huoli, ei tämä välttämättä kerro huonosta itsetunnostasi, niinkuin monet urpot täällä siitä paasaakin. Joidenkin ihmisten on vain vaikeampi elää epätietoisuudessa ja haluavat vastauksia heti :) uskon kuitenkin, että siitä pääsee oppien pois! Harjoittele! Kerrohan sitten, miten kävi :)) tsemppiä!

Miksi ei saisi olla heikko ja takertuvakin? Miksi se ahdistaa? Jotkut ovat täällä sitä mieltä, että se ahdistaa ihmisiä ylipäätään. Missä ihmisten myötätunto on?

Mutta ap:n ei minusta kannata välttämättä pyöriä ei-riittävän-empaattisen miehen ympärillä. Siinä vain haavoittaa itsensä.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 17:40"]

Miksi ei saisi olla heikko ja takertuvakin? Miksi se ahdistaa? Jotkut ovat täällä sitä mieltä, että se ahdistaa ihmisiä ylipäätään. Missä ihmisten myötätunto on?

Mutta ap:n ei minusta kannata välttämättä pyöriä ei-riittävän-empaattisen miehen ympärillä. Siinä vain haavoittaa itsensä.

[/quote]

Riippakivi ei ole kovin puoleensavetävä. Tai no, ihastuuhan jotkut pahoihin poikiin, jotka kohtelee alusta asti kaltoin. Että varmasti on kiintymyssuhdehäiriöisiä miehiä, joilla on pakottava tarve myös sulautua ja takertua. Ihastumisvaiheessa se vetovoima on just se juttu. Ja parisuhteessa on kyse kahden ihmisen yksilöllistymisprosessista, jossa toinen toistaan tuetaan. On hankala lähtökohta, jos toinen haluaa syliin käpärtyä ja siihen jäädä.

Ei kyse ole ihmisarvosta. Voin tuntea myötätuntoa takertuvaa kohtaan, mutta sellaisen tarpeen toteuttaminen ja käsittely olisi parasta jättää äitisuhteeseen tai psykoterapiaan.

Sanoisin että onhan tuo vähän yli-innokasta, mutta ei sentään vielä ahdistelua. Eri asia sitten,jos alkaa tosissaan vainoamaan,itse kävin kerran joitain vuosia sitten yksillä treffeillä miehen kanssa,joka vaikutti yksinkertaiselta mutta harmittomalta. Tämän jälkeen alkoi aivan älytön lässytysviestien tulva ja tenttaus,kuinka kiinnostunut olen ku oli muka muitakin ottajia. Kun kerroin ettei oikein inspaa tuollainen epätoivoinen roikkuminen,hän alkoi lähettää lässäytyksen sijasta tappouhkauksia. Ap,nuo muutama viestisi ovat vielä aivan harmitonta,toivottavasti mies soittaa ja järjestää muutenkin enemmän aikaa sinulle :)

no joko se mies soitti?

Kerro sitten jos se mies soittaa.

yleensä nämä ripustuvauteen taipuvaiset ei usko mitään järkipuhetta. en ihmettelisi, vaikka ap olisi jo tässä välissä lähettänyt pari viestiä, vaikka muuta täällä väittääkin.

mielikuvitus laukkaa riipustautujilla siihen tahtiin, että jokainen mies on elämän prinssi ja sieluntoveri. sitten mikään määrä yhdessäoloa ja läheisyyttä ei riitä, vaan yöt ja päivät pitkät pitää vakuutella rakkautta. kun mies ei vastaa puhelimeen, alkaa pommitus puheluin ja viestein. kaverit saa kuunnella loputtomasti tilitystä ja pohdintaa siitä, mikä on pielessä ja kuinka toisaalta mies kuitenkin rakastaa, vaikka ei vastaakaan puhelimeen, mutta syynä siihen on miehen vaikea lapsuus / narsistisuus / tuskallinen avioero. 

tätä menoa jatkuu siihen saakka kunnes uusi kohde löytyy.

t. epätasapainoisen riipustautujan ystävä

Minä olin tuossa tilanteessa joskus ja yksinkertaisesti poistin miehen numeron puhelimestani ja odotin hänen yhteydenottoaan. Toimii.

Mutta enpä ole laittanut yhtään viestiä! :-) En älyä tuota negatiivisuutta..

Uskokuun kuka haluaa, yhtään viestiä en ole laittanut enkä laita, ennen kuin mies itse laittaa...

Ja miksi te kuvittelette että olen pommittanut kokoajan? Eilen laitoin kolme viestiä, ehkä epätoivoista ja noloa ja lapsellista, muttei mitään tuhotonta pommitusta...


Teette minusta yhden tekstin perusteella jotakin epätasapainoista ripustautujaa.. Ihan kuin en muuta tekisi kun roikkuisin ihmisissä..

Ap.

Miten sä ehit täällä joka viestiin vastaamaan ja selittämään? :O

[quote author="Vierailija" time="21.04.2013 klo 23:38"]Viestissä luki kuitenkin kutakuinkin että voinko soittaa huomenna illalla?

Vastasin heti että voit soittaa myös heti jos haluat, onko jotakin tapahtunut?
Mies oli menossa nukkumaan joten sanoi että huomenna on parempi.
Vastasin että kuinka vaan, voin tulla käymäänkin, mutta jos ei sovi niin sitten voit soittaakkin.[/quote]

Mies ilmoittaa että hänelle sopii paremmin soittaa huomenna ja mitä teetkään sinä - kerjäät häneltä edelleen kontaktia, joko puhelun tai peräti kyläilemisesi muodossa...

No joko mies soitti?

Hengästyttävä ketju. Ap tarvitsee energisen miehen.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 19:23"]

Mutta enpä ole laittanut yhtään viestiä! :-) En älyä tuota negatiivisuutta..

Uskokuun kuka haluaa, yhtään viestiä en ole laittanut enkä laita, ennen kuin mies itse laittaa...

Ja miksi te kuvittelette että olen pommittanut kokoajan? Eilen laitoin kolme viestiä, ehkä epätoivoista ja noloa ja lapsellista, muttei mitään tuhotonta pommitusta...


Teette minusta yhden tekstin perusteella jotakin epätasapainoista ripustautujaa.. Ihan kuin en muuta tekisi kun roikkuisin ihmisissä..

Ap.

[/quote]

Entä mitä teet ap jos mies ei soitakaan. Ei nyt, ei huomenna? Laitatko sitten viestiä? Neuvon: älä laita. Odota, että mies ottaa yhteyttä! Hän tietää että sinä olet kiinnostunut, odota mitä hän vastaa kiinnostukseesi.

Ap, huomenna menet hikilenkille, jumppaan tms. ja laitat puhelimen äänettömälle. Sinä tarvitset nyt muuta ajateltavaa ettet möhli jos se mies soittaa.

Antaa miehelle kuvan, että sulla on muutkin elämää. Ja sinä tarvitset nyt jotqin muuta ajateltavaa.

Ja ajattele sitä kutkuttavaa tunnetta kun näet puhelimestasi  jos se mies on soittanut

Olen ollut samankaltaisessa tilanteessa. Olin todella masentunut ja ahdistunut elämäntilanteestani johtuen ja menetin vain totaalisesti hermoni kun mies ei ilmaissut tunteitaan ja aikomuksiaan selkeästi minulle. No, tietenkin sössin koko jutun ja aloin purkamaan omaa pahaa oloani tähän ihmiseen tivaamalla, että miksi hän on niin etäinen, miksi hän ei soita yms. On kyllä hieman ristiriitaista, että masentuneena onnistuin sössimään kaikki ihmissuhteeni kun niitä eniten tarvitsin. Onneksi en edes tuntenut miestä kovin hyvin, mutta hän taisi tehdä päätelmän niistä jutuista että moni muukaan ei juuri viihdy mun kanssani, hehe. Mikä on totta. 

Huhuu ap, soittiko mies jo sulle?

AP, älä vastaa heti, jos mies kosii! Sano, että tarvitset miettimisaikaa.

en miehenä jaksaisi noin lapsellista tyyppiä, joka oottaa vaan toisen yhteydenottoa. tällä miehellä on elämässä niin paljon muuta, ettei se halua ketään sellaista, joka eläisi hänen kauttaan. olette aivan eri paria, mitä jos hakisit omantasoistasi seuraa, tää' mies taitaa liikkua aivan eri piireissä, vahingossa tutustunu sinuun.

mua ärsyttäis tommoset viestit, missä joku pyytää anteeksi suurin piirtein olemassaoloaan, kertoo todellakin huonosta itsetunnosta.

älä viitsi roikkua väkisin toisessa ihmisessä ja jos se mies ei ota yhteyttä, niin anna olla äläkä tee itseäsi väkisin tykö ,olet säälittävä, ehkä hän soittaakin herrasmiehenä, mutta tuskin etenee mitenkään pitemmälle.

olet lapsellinen.