Sain juuri tietää olevani raskaana, mutta kärsin piikkikammosta
ja vaikka kuinka haluaisin en tule siitä ihan hetkessä pääsemään yli. Mutta tosiaan - kuinka usein minua pitää pistää raskausaikana? Sektio vai alateitse? Kummassa vähemmän neuloja.
Ja tosiaan minusta ei saa otettua verta ellen ole tajuton.
Kommentit (23)
Alkuraskaudessahan tosiaan on se yksi iso verikoe.
Mullakin on kamala piikkikammo ja aina koitan keskittyä johonkin muuhun, nykyään luen kirjaa samalla kun on verikokeet, en keskity sitten ollenkaan siihen piikitykseen.
Multa otettiin aika tiuhaan kummassakin raskaudessa hemppa, laski aika matalaksi koko ajan ja koko loppuraskauden joutui käyttämään rautatabuja.
Synnytys nyt on niin kivutonta touhua muutenkin, ettei siinä kivunlievitystä tarvitse, helpointa on, kun vaan liikut, kun supistaa, ei tunnu niin paljoa :) Lämmin suihkukin lievittää kipua!
Minulla takana alatiesynnytys sekä sektio, joista sektio oli kyllä ehdottomasti hirveämpi, ikinä ennen kun en ollut joutunut leikattavaksi, iski kauhea paniikki ja pelotti se leikkaus. Siinä vaiheessa toivoi kyllä, että olisi voinut synnyttää alakautta vaikka sata lasta ennemmin :D
Ekalla neuvolakäynnillä otetaan suonesta verikoe. Ja sitten napsaisu sormenpäästä hemoglobiinia varten aina tarvittaessa. Eli melkein joka neuvolakäynnillä. Synnytyksestä selviää ihan ilman neuloja, jos päättää synnyttää normaalisti alateitse ilman piikillä laitettavia kivunlievitysmenetelmiä. Tippaa ei ole pakko laittaa jos ei halua. (minä en viimeisimmässä synnytyksessä halunnut) Mutta sitten ne haluaa tökätä sen veren hyytymistä edistävän pistoksen reisilihakseen heti vauvan synnyttyä.. Kai siitäkin voi kyllä kieltäytyä.
Jos ei suostu alkuraskauden verikokeisiin, joudut synnyttämään eristyksissä. Jos kätilö ei voi olla varma, onko ap HIV- positiivinen ( esim.) niin aina oletetaan olevan ja synnytys tapahtuu, kuin HVI- positiivisella ( eristys).