Akateeminen työtön: Mitä opiskelit pääaineena?

BA-tutkinto on Englannissa alempi korkeakoulututkinto, jota opiskellaan mm. yliopistoissa.

Suomessa ylikoulutetaan. Jos ekonomi haluaisikin työskennellä esim. sosiaalipuolella, tulee hänen suorittaa uusi tutkinto kokonaan. Älytöntä resurssien hukkaamista.

Järkeistäisin tätä: pätevöitymisen voisi suorittaa 1-2 vuodessa (jos alla jo korkeakoulututkinto) henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla.

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 10:29"]

Suomessa ylikoulutetaan. Jos ekonomi haluaisikin työskennellä esim. sosiaalipuolella, tulee hänen suorittaa uusi tutkinto kokonaan. Älytöntä resurssien hukkaamista.

Järkeistäisin tätä: pätevöitymisen voisi suorittaa 1-2 vuodessa (jos alla jo korkeakoulututkinto) henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla.

[/quote]

Juu, hyvä idea! Ekonomin arvomaailma sopiikin erittäin hyvin sosiaalialalle. =P

Sillä nyt onkin suuri merkitys mikä paperi ihmisellä on suoritettuna joskus vuonna keppi ja kivi... Not. Monesti työntekijöiden koulutusta ei voi mitenkään päätellä heidän työsuorituksensa perusteella. Useamman tutkinnon suorittanut voi olla laiska ja epäkäytännöllinen ja toisaalta paperiton työntekijä voi olla pätevä ja asiantunteva.

Eiköhän se jotain kerro ihmisestä jos on suorittanut monta korkeakoulututkintoa eikä silti keksi mitään tuottavaa työtä. Nykymaailmassa kun työpaikkoja ei todellakaan ole kaikille.

Suomen kieli pääaineena. Teen koulutustani vastaavia pätkätöitä, joten toisinaan on myös työttömyysjaksoja. En halunnut opettajaksi, joten työt ovat kortilla.

olen kyllä ihmeissäni jos noin hienoilla tutkinnoilla ei saa työtä. minulla on vain hävettävä it.merkonomin tutkinto (kympin paperit). urani eteni nopeasti ja olen suuren yrityksen it-osaston johtaja ja alaisuudessani on ekonomeja ja diplomi-insinööreja sekä luonnontieteen maistereita. kyllä teillekkin varmasti löytyy jotain kun on noin korkeasti oppinut. täytyy vain löytää se oma juttu. onnea vaan työn hakuunne

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 10:53"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 10:29"]

Suomessa ylikoulutetaan. Jos ekonomi haluaisikin työskennellä esim. sosiaalipuolella, tulee hänen suorittaa uusi tutkinto kokonaan. Älytöntä resurssien hukkaamista.

Järkeistäisin tätä: pätevöitymisen voisi suorittaa 1-2 vuodessa (jos alla jo korkeakoulututkinto) henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla.

[/quote]

Juu, hyvä idea! Ekonomin arvomaailma sopiikin erittäin hyvin sosiaalialalle. =P

[/quote]

eiköhän ekonomien arvomaailma ole ihan samalla tavalla erilainen eri henkilöillä kuin muillakin aloilla. Tai ehkä alalle hakeutuu vähän normaalia enemmän sellaisia, jotka ovat kiinnostuneempia hankkimaan rahaa itselleen, mutta onhan siellä paljon muitakin. Joka alalla pitäisi olla ihmisiä, jotka ymmärtävät myös rahoituksesta jotain, ei pelkkä tieto/opiskelu  tee ketään ahneeksi.

BA on korkeakoulututkinto, vastaa suomalaista kandidaatintutkintoa. Monet suorittavat vain sen ja ovat sitten toissa jossain.

Psykologia sivuaineena voi kasittaakseni patevoittaa psykologian opettajaksi, mikali aineenopettajakoulutus on jo suoritettu joltain muulta alalta ja syventavat opinnot suoritettu jossakin muussa opetettavassa aineessa. Jos opetettavia aineita on opiskeltu useita, niin muistaakseni niista kaikista ei sitten enaa tarvitse olla mitenkaan ihan hirveasti opintoja suoritettuna. En nyt muista noita laajuuksia.

Kauppatieteilijä sopisi sosiaalialalle hyvin. Taloudellinen järkevyys ennen kaikkea, rahoja ei tarvitse jakaa pärstäkertoimen mukaan, ja jos on toimittava, kannattaa se tehdä ennen kuin kaikki menee pilalle. Perussossut vain miettivät, miettivät ja miettivät mitä tulisi tehdä, kunnes on liian myöhäistä niin kuin olemme eri medioista saaneet lukea. Liike-elämää varten opiskelleet osaavat tehdä päätöksiä, humanistit hyvin harvoin.

Täällä joku kirjoitti lukeneensa psykologiaa ja sosiologiaa ja sanoi, että ne ei pätevöitä mihinkään. Herää kysymys, miksi luette aineita, jotka "ei pätevöitä mihinkään". Mihin näillä opinnoillanne olette sitteen aikoneet työllistyä? En kysy tätä mitenkään ilkeillen, vaan ihan mielenkiinnosta.

Onhan se mukava opiskella ainetta, joka kiinnostaa, mutta jos työllisyysnäkymiä ei ole, niin en ymmärrä miksi valita ko. aineyhdistelmiä..

t: laskentaekonomi, ei päivääkään työttömänä.. tosin lähdin työnhakuun pk-seudulle..

Ekonomista sosiaalityöntekijäksi-aloituksen (27) jatkaa: käytin näitä kahta koulutusta vain esimerkkinä, ihan sama tilanne, vaikka opettaja tai biologi haluaisi sosiaalipuolelle. Ammatin vaihdosta on tehty liian vaikea/hintava ja aikaavievä prosessi.

Ylikoulutus totta. Meilläkin simppeleissä toimistotöissä (vientiosasto) työskentelee maistereita ja insinöörejä tavallisina toimihenkilöinä. Riittäisi kyllä pelkkä merkonomin/tradenomin tutkintokin.

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 11:42"]

Ekonomista sosiaalityöntekijäksi-aloituksen (27) jatkaa: käytin näitä kahta koulutusta vain esimerkkinä, ihan sama tilanne, vaikka opettaja tai biologi haluaisi sosiaalipuolelle. Ammatin vaihdosta on tehty liian vaikea/hintava ja aikaavievä prosessi.

[/quote]

Tavallaan ymmärrän sun pointin, mutta tämä on kuitenki vain pieni ongelma. On tietty määrä ammatteja, joihin tarvitaan muodollinen pätevyys eli juuri oikea koulutus. Ei työttömyys kuitenkaan sillä katoa, että kaikki akateemiset voisivat hypätä sosiaalipuolelle. Et kuitenkaan ole ehdottamassa samaa kevennettyä väyllä esim. lääkäriksi tai edes opettajaksi?

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 11:06"]

olen kyllä ihmeissäni jos noin hienoilla tutkinnoilla ei saa työtä. minulla on vain hävettävä it.merkonomin tutkinto (kympin paperit). urani eteni nopeasti ja olen suuren yrityksen it-osaston johtaja ja alaisuudessani on ekonomeja ja diplomi-insinööreja sekä luonnontieteen maistereita. kyllä teillekkin varmasti löytyy jotain kun on noin korkeasti oppinut. täytyy vain löytää se oma juttu. onnea vaan työn hakuunne

[/quote]

Taidat olla aika vanha iältäsi? Olosuhteet ovat muuttuneet, tänä päivänä sinun merkonomin papereillasi ei saisi mitään kassahommia ihmeempiä.

En kyllä ymmärrä, miten vaikkapa joku sosiologiaa opiskellut voisi vuoden preppauksella toimia vaikkapa työtehtävissä, missä tarvitaan suomen kielen perus-, aine- ja syventävien opintojen tietoja. Toki on työtehtäviä, joissa ei vaadita mitään erityisiä yliopistossa opiskeltavia tietoja, siis tiukasti yhden aineen sisältä, mutta en toisaalta oikein ymmärrä tuolloin koko opiskelun mielekkyyttä. Siis tiedän, että johonkin työhön vaaditaan kutakuinkin vain joku yliopistotutkinto, mutta laajemmassa mittakaavassa en hoksaa, mitä hyötyä on tällöin opettaa kaikille jotain erityistietoja, eikö se ole resurssien hukkaa?

Kun olin nuori, hoettiin vain mantraa, että valitse se kiinnostava ala, älä mieti työllistymistä, ja jos ei sitten kiinnosta, vaihdat vain alaa. Kaikki on mahdollista, kun on ilmainen yliopisto. Joskus ajattelen, että maksullisuudesta voisi seurata jotain hyvää (joskin kyllä huonoakin) :(

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 08:39"]

Biologian sisällä on paljon eri suuntautumisvaihtoehtoja ja monet on lähellä kemiaa. Mitä ajatteluit "biologian" olevan? Eläinten ja kasvien tunnistamista?

[/quote]

biologian suuntautumisvaihtoehdot ovat opettajan ura, fysiologia, ekologia ja (tässäkin ketjussa yhden työttömän pääaineenaan mainitsema) genetiikka. Näistä mikään ei pääaineen laajuisinakaan opintoina anna kemistille mitään työllistämistä edistävää lisäosaamista. Biokemia sekä solu- ja molekyylibiologia taas tarjoavat "vahvaa labrapohjaa". Tosin niiden opintojen suorittaminen vaatii useilta 3 x sen työmäärän mitä vastaavanlaajuisten biologian opintojen. 

Mun ainakin on hyvin helppo ymmärtää, miksi monet opiskelevat näitä jonkun aprikoimia huonosti työllistäviä aloja. Aika moni (nyky)nuori haluaa ensinnäkin päästä ennemminkin helpolla. Esim. nuo biokemian opinnot ovat monelle työmäärän vuoksi kauhistus. oma houkutuksensa on saada vähällä työllä melko paljon opintopisteitä. Nykyopiskelijoille myös painotetaan sitä, että opinnot eivät saa venyä vaan täytyy valmistua tavoiteajassa.

Kolmantena juttuna nykynuoriso haluaa toteuttaa itseään. Siihen kuuluu se, että täytyy löytää "omat jutut" ja ne itselle rakkaat jutut. Useammin se hauska oma inspiroiva juttu on ennemminkin naistutkimusta ja tv- ja elokuvatiedettä kuin laskentatoimea. Kai sitä jonkinlaiseksi lapsellisuudeksikin voi kutsua. Ajatus jostain kutsumusammatista on mun mielestä tosi ihana ja hieno. Mut kutsumusammatin myötä pitäisi sitten olla valmis myös tiettyihin uhrauksiin. Ei voi olettaa, että arkeologian koulutuksella saa Kajaanista huippupalkkaisen duunin. :) Aikuisena ymmärtää, että ihan kaikkea ei voi saada. Kamalaa on vain se, jos se oivallus tulee vasta valmistumisen jälkeen...

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 12:07"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 11:42"]

Ekonomista sosiaalityöntekijäksi-aloituksen (27) jatkaa: käytin näitä kahta koulutusta vain esimerkkinä, ihan sama tilanne, vaikka opettaja tai biologi haluaisi sosiaalipuolelle. Ammatin vaihdosta on tehty liian vaikea/hintava ja aikaavievä prosessi.

[/quote]

Tavallaan ymmärrän sun pointin, mutta tämä on kuitenki vain pieni ongelma. On tietty määrä ammatteja, joihin tarvitaan muodollinen pätevyys eli juuri oikea koulutus. Ei työttömyys kuitenkaan sillä katoa, että kaikki akateemiset voisivat hypätä sosiaalipuolelle. Et kuitenkaan ole ehdottamassa samaa kevennettyä väyllä esim. lääkäriksi tai edes opettajaksi?

[/quote]

27 vastaa: en suinkaan. Laitoinkin siihen alkuperäiseen viestiini, että lääkärin ym. ammatit ovat erikseen. Täällä moni pohtii uudelleen kouluttautumista, ja sattumoisin sosiaalipuolella on töitä. Kaikki eivät tietenkään sovellu/halua alalle.

Olen itse työssäkäyvä ekonomi ja uskokaa tai älkää, haluaisin töihin sosiaalipuolelle. En kuitenkaan halua tehdä korkeastikoulutettuna töitä epäpätevän palkalla (olisin kyllä saanut määräaikaisia töitä).

 Arvoni ovat muuttuneet kovasti sitten nuoruusvuosien.

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 12:23"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 12:07"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 11:42"]

Ekonomista sosiaalityöntekijäksi-aloituksen (27) jatkaa: käytin näitä kahta koulutusta vain esimerkkinä, ihan sama tilanne, vaikka opettaja tai biologi haluaisi sosiaalipuolelle. Ammatin vaihdosta on tehty liian vaikea/hintava ja aikaavievä prosessi.

[/quote]

Tavallaan ymmärrän sun pointin, mutta tämä on kuitenki vain pieni ongelma. On tietty määrä ammatteja, joihin tarvitaan muodollinen pätevyys eli juuri oikea koulutus. Ei työttömyys kuitenkaan sillä katoa, että kaikki akateemiset voisivat hypätä sosiaalipuolelle. Et kuitenkaan ole ehdottamassa samaa kevennettyä väyllä esim. lääkäriksi tai edes opettajaksi?

[/quote]

27 vastaa: en suinkaan. Laitoinkin siihen alkuperäiseen viestiini, että lääkärin ym. ammatit ovat erikseen. Täällä moni pohtii uudelleen kouluttautumista, ja sattumoisin sosiaalipuolella on töitä. Kaikki eivät tietenkään sovellu/halua alalle.

Olen itse työssäkäyvä ekonomi ja uskokaa tai älkää, haluaisin töihin sosiaalipuolelle. En kuitenkaan halua tehdä korkeastikoulutettuna töitä epäpätevän palkalla (olisin kyllä saanut määräaikaisia töitä).

 Arvoni ovat muuttuneet kovasti sitten nuoruusvuosien.

[/quote]

Ok, luin sitten vähän huonosti. Se mitä kuitenkin halusin sanoa on se, että tarkat kelpoisusuvaatimkset koskevat vain tiettyjä virkoja terveydenhoito-, sosiaali-, ja opetusalalla. Kaikkia akateemisia ei kuteinkaan lähtökohtaisesti voi eikä pidäkään dumapta julksiin virkoihin, eli kelpoisuus vaatimusten höllentäminen ei tilannetta hirveästi helpottaisi - ei vaikka opettajienkin kelpoisuuksia lievennättäisiin.

Uskon hyvin, että haluat hypätä ekonomista sosiaalialalle. Samaa harkitisin joskus itsekin (olen siis myös ekonomi) eikä tähän liity edes suurta arvojen muutosta - kansantaloutta luin juuri siksi, että talouden tasa-arvoisuus kiinnosti. Alan vaihtoa jarruttaa toki se, että pitäisi lukea toinen maisterin tutkinto lähes kokonaan, mutta ratkaisuna akateemsieen työttömyyteen en tätä näe.

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 10:02"]

Energiatekniikan DI teknillisestä korkeakoulusta ja tuotantotalouden DI opinnot yliopistosta.

Ei ole oveen kolkuteltu..... ainakaan työnantajat. Työttömänä nyt pari vuotta ja peruspäivärahalla mennään.

[/quote]

Juu, ei ne tuu kotoa hakemaan.

Aktiivisuutta peliin.

JJJJJJa lopputulemana tähän voisimme todeta, ettei pääsykokeisiin pänttäävien teinien kannata valita ainakaan yliopistoa, sillä niillä tutkinnnoilla ei vaan työllisty.

Menkää sähkö-, metalli-, rakennus-, sosiaali- ja hoitoalan opintoihin. Pääsette ihan oikeaan ammattiin ja työllistytte, ei mene kymmentä vuotta hukkaan ja sitten valmistutte ihmettelemään, että mihin sitä pääsisi vaikka ilmaisharjoittelijaksi töihin.

t. Kokemuksen äänellä pilipalimaisteri, pääaineena turhaketiede jolla ei ole oman alan töitä saanut kuin 4 kk 10 vuoden aikana. Työttömänä taas.