Lue keskustelun säännöt.
Kysy mielenterveysongelmaiselta
Kommentit (68)
Voi hoh hoh, miksei saisi lapsista haaveilla ja niitä hankkia..Itselläni todettiin yli kymmenen vuotta sitten sama diagnoosi, ja nyt 28 vuotiaana olen kahden pienen, minusta vielä riippuvaisen, lapsen äiti ja uskallan väittää että vielä hyvä äiti (enkä sano tätä maniassa) :)
Lapset ovat etusijalla elämässäni ja siksi pidän huolta itsestäni (en käytä päihteitä, säännölliset päivärytmit, terapia, psykiatria, vertaistuki, liikunta, perhesuhteet) ja otan vastaan kaiken avun ja tuen mitä on mahdollista saada. Tämä sairaushan periytyy herkästi mutta ei se tarkoita että se missään vaiheessa elämää kuitenkaan laukeaa.
Ja onhan niitä sairauksia valtavasti millä on vaara periytyä mutta että niinkö sitten aletaan karsia ihmisiltä oikeuksia hankkia lapsia. Tai kaikki on aivan täydellisen kunnossa ja silti lapsi voi sairastua hyvinkin vakavasti. Miten elämää noin voisi ajatella? En sano että tällainen sairaus mikään siunaus on, mutta ainakin näkökulmat asioihin ovat hieman avartuneet.
Enkä päivääkään elämästä mieheni ja lasteni kanssa vaihtaisi pois. Me otamme vastaan ilot ja surut, mitä kautta ne sitten tulevatkin elämäämme.
Tsemppiä ap valitsemallasi tiellä ja kulje täysillä haluamaasi suuntaan. Mukavaa kevättä ja kesän odotusta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 22:14"]
Voi hoh hoh, miksei saisi lapsista haaveilla ja niitä hankkia..Itselläni todettiin yli kymmenen vuotta sitten sama diagnoosi, ja nyt 28 vuotiaana olen kahden pienen, minusta vielä riippuvaisen, lapsen äiti ja uskallan väittää että vielä hyvä äiti (enkä sano tätä maniassa) :)
Lapset ovat etusijalla elämässäni ja siksi pidän huolta itsestäni (en käytä päihteitä, säännölliset päivärytmit, terapia, psykiatria, vertaistuki, liikunta, perhesuhteet) ja otan vastaan kaiken avun ja tuen mitä on mahdollista saada. Tämä sairaushan periytyy herkästi mutta ei se tarkoita että se missään vaiheessa elämää kuitenkaan laukeaa.
Ja onhan niitä sairauksia valtavasti millä on vaara periytyä mutta että niinkö sitten aletaan karsia ihmisiltä oikeuksia hankkia lapsia. Tai kaikki on aivan täydellisen kunnossa ja silti lapsi voi sairastua hyvinkin vakavasti. Miten elämää noin voisi ajatella? En sano että tällainen sairaus mikään siunaus on, mutta ainakin näkökulmat asioihin ovat hieman avartuneet.
Enkä päivääkään elämästä mieheni ja lasteni kanssa vaihtaisi pois. Me otamme vastaan ilot ja surut, mitä kautta ne sitten tulevatkin elämäämme.
Tsemppiä ap valitsemallasi tiellä ja kulje täysillä haluamaasi suuntaan. Mukavaa kevättä ja kesän odotusta :)
[/quote]
Kiitos ja sitä samaa sinulle :)
ap
Kuinka huonona olet ollut huonoimmassa kunnossa, millä olet päässyt tällaisten kausien yli? muutenkin kuvailisitko vähän oireitasi. Aloitin itse ketjun "miehellä mielenterveysongelmia...jne", käy kommentoimassa jos viitsit.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 00:14"]
Kuinka huonona olet ollut huonoimmassa kunnossa, millä olet päässyt tällaisten kausien yli? muutenkin kuvailisitko vähän oireitasi. Aloitin itse ketjun "miehellä mielenterveysongelmia...jne", käy kommentoimassa jos viitsit.
[/quote]
Huonoimmillaan olen ollut silloin kun olin psykoosissa, näin ja kuulin harhoja, luulin ihan sekopäisiä juttuja todeksi jne. Pääsin siitä yli osastohoidossa, lääkityksen avulla. Pahimmalla masennuskaudella yritin itsemurhaa, ei ollut mitään toivoa tulevaisuudesta, halusin vain kuolla pois. Kävin jo aiemmin lukemassa tuota ketjuasi ja mietin juuri että voisikohan miehelläsikin olla kaksisuuntainen mielialahäiriö, kuulostaa juuri tyypillisiltä maniaoireilta. Minulla ei ole kyllä samanlaisia oireita maniakausina, en saa raivokohtauksia tai ole sellainen kusipää ihmisille koskaan, mutta minulla onkin ehkä vähän erilainen tämä sairaus tai sitten luonteeni on vain niin rauhallinen tms.. Minun maniaoireeni ovat lähinnä lisääntynyt pirteys ja puheliaisuus.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos en tietäis tarkemmin niin voisin luulla sun tekstiä omakseni! Täällä myös psykoosipiirteinen bipo1 ja 2 sairastettua anoreksiaakin takana.
moni psykiatri/psykologi on todennut että osa heistä diagnisoi helpommin "kaksisuuntaisuutta" toiset masennusta ja toiset ahdistushäiriöitä vaikka usein kyse on ihmisen mielen keinoista yrittää selvitä tilanteista ovat käyneet liian rankoiksi, siis mielen puolustus. moni joka luulee olevansa pibo ei oikeasti siis ole sellainen ja toisin päin. huolimatta diagnoosista uskon että yhteistä monelle on herkkyys ja taiteellisuus sekä koulukiusaus tai muuten huono lapsuus jolloin hermosto on joutunut ylikierroksille jo lapsena. mielenterveysen häiriö voi olla siis ohimenevä ja parantua kun ihminen pääsee terapiaan ja saa tarpeellisen "lääkityksen" joka voi sisältää ter-apiaa, ruokavalio, liikunta, lääke, vertaistuki ym ym
Sisältö jatkuu mainoksen alla
moni psykiatri/psykologi on todennut että osa heistä diagnisoi helpommin "kaksisuuntaisuutta" toiset masennusta ja toiset ahdistushäiriöitä vaikka usein kyse on ihmisen mielen keinoista yrittää selvitä tilanteista ovat käyneet liian rankoiksi, siis mielen puolustus. moni joka luulee olevansa pibo ei oikeasti siis ole sellainen ja toisin päin. huolimatta diagnoosista uskon että yhteistä monelle on herkkyys ja taiteellisuus sekä koulukiusaus tai muuten huono lapsuus jolloin hermosto on joutunut ylikierroksille jo lapsena. mielenterveysen häiriö voi olla siis ohimenevä ja parantua kun ihminen pääsee terapiaan ja saa tarpeellisen "lääkityksen" joka voi sisältää ter-apiaa, ruokavalio, liikunta, lääke, vertaistuki ym ym
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 11:09"]
Mikä on diagnoosisi?
[/quote]
F31 eli kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennusjakso meneillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 11:10"]
Mistä ongelmasi johtuvat?
[/quote]
Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, lisäksi on ollut aika rankka lapsuus, isä pahoinpidellyt alle kouluikäisestä ja muutenkin kaoottinen tilanne ollut lapsuuden kotona, jatkuvaa riitelyä jne.
ap
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 11:09"]
Mikä on diagnoosisi?
[/quote]
F31 eli kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennusjakso meneillään.
[/quote]
Minulla on ollut myös psykoosi ja anoreksia ja sitten tuohon kaksisuuntaiseen liittyen monia mania- ja masennusjaksoja.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasitko itse, että kaikki ei ehkä ole kunnossa eli tajusitko hakea itse apua?
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 11:24"]
Huomasitko itse, että kaikki ei ehkä ole kunnossa eli tajusitko hakea itse apua?
[/quote]
En tajunnut itse että minulla olisi mielenterveysongelmia, olin niin nuori kun ne alkoivat, eli en hakenut itse apua vaan sitten kun sairastuin psykoosiin niin minut vietiin pakkohoitoon ja siitä eteenpäin olen sitten ollut hoidon piirissä ja sain mm. tuon kaksisuuntais-diagnoosin.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 11:51"]
Minkä ikäinen olet?
[/quote]
Olen 22v.
ap
ethän hanki ikinä lapsia,ethän...
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 20:30"]
Onko sulla siis mies? Onko se siis ihan aviomies vai pelkkä poikäystävä? Oletko ennen ollut parisuhteessa vai onko tää eka kerta? Miten miehes on jaksanut katella sua kaikkine ongelminesi?
[/quote]
Avomies, kihloissa ollaan. Tuossapa tuo on, ei ole vielä karkuun lähtenyt :)
ap